Hyppää sisältöön

Uusi merivoimien komentaja aloittaa nöyränä ja vastuu mielessä
"Haluan viedä merivoimat yhdessä ja yhtenäisenä uudelle vuosikymmenelle"

Merivoimat
Julkaisuajankohta 31.12.2018 10.08
Tiedote

Merivoimien komentajan vaihtotilaisuus järjestettiin 17.12. Turussa. Lippueamiraali Jori Harju vastaanotti komentajan tehtävät vuodenvaihteessa reserviin siirtyvältä vara-amiraali Veijo Taipalukselta ja aloittaa virallisesti komentajana 1.1.2019 alkaen.

Harju kuvailee tuntemuksiaan uuteen tehtävään siirtyessä vielä entiseltä toimistoltaan, operaatiopäällikön penkiltä:

- Tehtävä on haastava ja täytyy tunnustaa, että se myös jännittää hieman. Kun katsotaan edeltäjiäni, niin voidaan todeta myös, että saappaat ovat isot. Toisaalta en ole tehtävässä yksin vaan teemme työtä yhdessä. Haluan viedä merivoimat yhtenäisenä uudelle vuosikymmenelle.

Millaisen uuden komentajan merivoimat on saamassa?

- Eteenpäin katsovan, muutoksia pelkäämättömän ja dynaamisen ja jopa nuorekkaan. En pelkää muutoksia, kun ne ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Toisaalta hyvistä tekemisen tavoista ja perinteistä kannattaa pitää myös kiinni, Harju arvioi.

- En ole mielestäni autoritäärinen tyyppi. Kuuntelen ja haen vaihtoehtoja ja sen mukaisesti teen päätökset. En voi kiistää, ettei vastuu silti yhtään painaisi.

"Valmius tulee jo äidinmaidosta"

Itseään, samoin kun nykyhetken merivoimia Harju kuvailee muutoksiin kyvykkääksi, sopeutuvaksi ja ketteräksi:

- Valmius tulee merivoimissa jo äidinmaidosta. Tämän hetken merivoimat on nähdäkseni ketterä, sopeutumiskykyinen ja ennen kaikkea valmius edellä kulkeva.

- Olemme muuttaneet monia asioitamme viime aikoina aika nopealla aikataululla ja henkilöstö on osoittanut kykenevänsä siihen. Emme nyt tarvitse muutoksia organisaation näkökulmasta valmiuden parantamiseksii.

Jotkin muutokset ovat kuitenkin jo nähtävissä välttämättöminä. Uusien suorituskykyjen käyttöönoton varmistaminen on lippueamiraali Harjun mukaan hänen tuleva päätehtävänsä.

- Hankkeissa meille tulee niin paljon uutta teknologiaa ja uudenlaista suorituskykyä, että niiden istuttaminen suoraan nykyorganisaatioon saattaisi olla tyhmää. Meidän pitää katsoa mitä uutta on tulossa, millä tavalla meidän täytyy sitä käyttää, mitkä ovat operatiivisen käytön konseptit ja sen mukaan tarvittaessa muovata myös organisaatiota.

- Otetaan nyt vaikkapa pintatorjuntaohjus. Meillä ei ole koskaan aiemmin ollut raskaiden ohjusten suorituskykyä, jolla pystytään vaikuttamaan myös maamaaleihin. Totta kai se vaikuttaa meidän toimintatapaamme. Torpedoaseesta meillä ei puolestaan ole kokemuksia moniin kymmeniin vuosiin. Mietimme miten sitä käytetään ja se vaikuttaa toimintaamme ja alusten käyttöprofiileihin, sukellusveneentorjuntaan ja niin edelleen, Harju selventää.

Henkilöstö riittää nykytehtäviin, mutta tiukkaa tekee

Edellisessä suuressa organisaatiomuutoksessa eli vuoden 2015 puolustusvoimauudistuksessa merivoimista lakkautettiin meripuolustusalueet, laivastojoukot koottiin yhteen johtoportaaseen ja Rannikkoprikaati perustettiin uutena joukko-osastona. Henkilöstöä liikkui ja irtisanottiinkin.

Viimeaikaiset merivoimien henkilöstöhaasteet esimerkiksi alusten henkilöstön osalta ovat paikoin olleet esillä myös mediassa.

- Henkilöstö on tiukoilla. Aluspuolelta kuuluu kommentointia ja sitä ollaan nyt korjaamassa. Esikunnat ovat tiukoilla myös. Ihmisiä tarvitaan lisää, se on itsestäänselvyys näillä henkilöstömäärillä ja tehtävillä, mutta ensin tarkastellaan kuitenkin omat toimintatavat ja etsimme mahdolliset toimintojen päällekkäisyydet.

Merivoimien kansainvälinen toiminta painottuu Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tilannekuvavaihdossa on mukana useita Itämeren valtioita. Lippueamiraali Harju toteaa, että tehtävät hoituvat nykyhenkilöstöllä, mutta priorisointi on tarpeen ylipäätään puolustusvoimien kansainvälisistä tehtävistä puhuttaessa.

- Varmasti voidaan sanoa, että yhteistyö kansainvälisissä foorumeissa syvenee, mutta sitä ei näillä resursseilla enää kauheasti pystytä lisäämään. Siihen tarvitaan lisää käsipareja ja myös rahallista resurssia, muuten vaikutukset näkyvät arkisemmassa perustyössä.

Itämeren toimintaympäristö vaatii valppautta

Puolustusvoimien toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Erityisin muutos tapahtui vuosien 2013 ja 2014 aikana Ukrainan tilanteen kärjistyessä ja Venäjän käytettyä sotilaallista voimaa Krimin niemimaalla. Konflikti Ukrainassa on jatkunut tähän päivään asti, mikä edelleen aiheuttaa kansainvälisiä jännitteitä.

Tapahtumat heijastuivat jossain määrin myös Itämeren alueelle,mikä osaltaan on vaatinut myös merivoimien henkilöstöltä ja aluksilta lisääntynyttä valmiutta. Itämeren tämän hetken tilanteen Harju kuvailee melko staattiseksi:

- Itämeren lisääntynyt aktiivisuus on pitkälti siirtoliikennettä ja vastaavaa. Suomea ei mielestäni ole erityisemmin kohdeltu huonosti tai uhiteltu. Suurimmat muutokset ja yleinen aktiviteetin lisääntyminen tapahtuivat vuosien 2013-2014 aikana. Sen jälkeen olemme pysyneet melko lailla sillä samalla tasolla.

- Joitakin voimannäyttöjä siellä on ollut, esimerkkinä vaikkapa Venäjän strategisten sukellusveneiden uittaminen Suomenlahden läpi viime kesänä. Eivät sen kokoiset alukset tuohon lätäkköön sovi eikä niitä voida siinä järkevästi käyttää.

´