https://puolustusvoimat.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/JIbSQ9miX9H6/rss Puolustusvoimat - Ajankohtaista Fri, 16 Oct 2026 22:10:23 GMT 2026-10-16T22:10:23Z https://puolustusvoimat.fi/-/iso-britannian-varakomentaja-vieraili-suomessa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tapaamisen yhteydessä keskusteltiin turvallisuustilanteesta, asevoimien kehittämisestä, Ukrainan tukemisesta sekä maiden kahden- ja monenvälisestä puolustusyhteistyöstä muun muassa Natossa ja JEF:n (Joint Expeditionary Forces) yhteydessä. Vierailun aikana kenraali Nesmith tutustui suomalaiseen asevelvollisuuteen ja varusmieskoulutukseen Karjalan prikaatissa. Kenraali Nesmith tutustui Rajavartiolaitoksen toimintaan Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa ja Puolustusvoimien ja yritysten väliseen yhteistyöhön Destialla. Lisäksi vierailun aikana perehdyttiin suomalaiseen kokonaismaanpuolustukseen, Turvallisuus- komiteaan sekä maanpuolustuskurssitoimintaan.</span></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><br>  </p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i></i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i>”Iso-Britannia on pitkäaikainen kumppanimme ja tärkeä liittolaisemme. Maidemme välinen puolustusyhteistyö on aktiivista ja sitä syvennetään edelleen eri tavoin. Kiitän kollegaani kenraali Nesmithiä avoimista keskusteluista sekä yhteisten tavoitteiden edistämisestä. Yhteistyön syventäminen Iso-Britannian asevoimien kanssa on Suomelle tärkeää, </i>sanoo Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen<i>.” </i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kenraali Nesmithin mukaan: <i>”Iso-Britannia ja Suomi tekevät tiivistä yhteistyötä Natossa, Ison-Britannian johtamassa Joint Expeditionary Force (JEF) -maaryhmässä sekä monipuolisessa kahdenvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä alueellisen turvallisuuden ja yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi. Suomella on ratkaisevan tärkeä rooli Naton pohjoisen sivustan turvallisuudessa, ja Iso-Britannia on sitoutunut tukemaan alueen puolustusta ja pelotetta.”</i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i></i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"> </p> <p style="margin-bottom:11px"><br>  </p> Thu, 15 Oct 2026 12:59:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/iso-britannian-varakomentaja-vieraili-suomessa 2026-10-15T12:59:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/uutta-tutkimusta-kiinan-ja-venajan-arktisesta-yhteistyosta <p>Kiinan arktisiin pyrkimyksiin perehtyneen Katajamäen tutkimus syntyi Maanpuolustuskorkeakoulussa havaitusta tarpeesta syventää nykyistä ymmärrystä Kiinan ja Venäjän kehittyvästä yhteistoiminnasta pohjoisilla maa- ja merialueilla Ukrainan sodan laajentumisen jälkeisenä aikana.</p> <p><strong>Arktisen yhteistyön tausta ja kehitys</strong></p> <p>Kiinan ja Venäjän yhteistyön tiivistyminen on useita vuosikymmeniä jatkuneen kehityksen seurausta. Kiinalais-venäläisten yhteishankkeiden laajentuminen arktiselle alueelle on kuitenkin hieman tuoreempi ilmiö, Katajamäen raportti valaisee. Arktinen yhteistyö on syventynyt ainakin vuodesta 2017 lähtien, jolloin Kiinan presidentti <strong>Xi Jinping</strong> ja Venäjän pääministeri <strong>Dmitri Medvedev</strong> kertoivat julkisuuteen maiden tavoitteesta kehittää yhdessä laivaliikennettä Venäjän hallinnoimalla <em>Pohjoisella merireitillä</em> eli Koillisväylällä. Viime vuosina yhteistyö on kehittynyt entisestään ja osittain pakon edessä, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kurittanut maan taloustilannetta ja karkottanut länsimaiset kumppanit alueelta.</p> <p>”Yleisesti Venäjä ja Kiina kuvaavat suhdettaan kaiken kattavaksi strategiseksi kumppanuudeksi”, Katajamäki johdattelee. ”Arktisella alueella suhde on kehittynyt hieman eri tavalla. Koska alueet ovat Venäjälle hyvin tärkeitä, maa halusi pitkään pitää Kiinan poissa alueelta. Venäjä kuitenkin tarvitsee rahoitusta, ja nyt maan oman toiminnan eli Ukrainan sodan seuraukset ovat puskeneet sitä entistä tiiviimpään yhteistyöhön Kiinan kanssa myös arktisilla alueilla. Näen, että yhteinen polku syvenee, koska Venäjällä ei juuri ole muita kumppaneita näillä alueilla”.</p> <p><strong>Kaksikäyttöperiaate osana strategiaa</strong></p> <p>Arktisen alueen strategisen ymmärryksen päivittämisen ohella tutkimuksen toinen taustavaikuttaja on ollut kaksikäyttöperiaatteen (<em>dual use</em>) jääminen vähälle huomiolle aiemmassa tutkimuksessa. ”Kaksikäyttö on esimerkiksi tavaroiden, teknologioiden, satamien ja muun infrastruktuurin käyttöä sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin”, Katajamäki tiivistää. Kaksikäyttöteknologiaa ovat esimerkiksi satelliitit, joita valtiot voivat hyödyntää siviiliyhteiskunnan palvelemisen ohella sotilaalliseen toimintaan, kuten tiedusteluun. Koska arktisen alueen monitorointi ja alueen tarjoamien resurssien hyödyntäminen kiinnostavat laajasti niin sotilas- kuin siviilitoimijoita, kaksikäyttö on todettu toimivaksi ratkaisuksi molempien ryhmien tarpeisiin vastaamiseen.</p> <p>Vaikka satelliitit ovat kenties helpoin esimerkki kaksikäyttöperiaatteesta käytännössä, ei kaksikäytön yleistyminen arktisen alueen toiminnassa rajoitu ainoastaan yksittäisten laitteiden kehittämiseen. Kaksikäyttöä on yhtä lailla myös sota-alusten ja kaupallisten rahtialusten tukeutuminen samoihin satamiin Venäjän arktisilla alueilla. Venäjän strategiassa kaksikäytön asema on selvästi näkyvillä, kun osa arktisista satamista on eksplisiittisesti suunniteltu palvelemaan sekä sotilaita että siviilejä.</p> <p>Kiinan tapauksessa kaksikäyttöteknologian strategista roolia ei toistaiseksi juuri tunneta. Katajamäen tutkimusraportista ilmenee, että myös kiinalaisessa sotatieteellisessä keskustelussa on halua kaksikäyttöperiaatteen laajentamiseen, joten kyseessä voi olla yksi tulevaisuuden merkittävistä strategisista kehityssuunnista.</p> <p>Huomionarvoista on, että kaksikäytön houkutus ulottuu myös muihin arktisen alueen valtioihin. ”Kaksikäytön korostunut rooli arktisella alueella näkyy sekä länsimaiden että Kiinan ja Venäjän pyrkimyksissä. Alueella oikeastaan kaikki puhuvat kaksikäytöstä”, Katajamäki kuvailee.</p> <p><strong>Kiinalais-venäläisen yhteistoiminnan realiteetit</strong></p> <p>Katajamäen mukaan Venäjän ja Kiinan pyrkimyksissä arktisella alueella on eroavaisuuksia. ”Venäjä haluaa säilyttää asemansa alueen suurimpana valtana. Maa on 2010-luvulta alkaen kehittänyt alueen infrastruktuuria ja asevoimia esimerkiksi perustamalla lakkautettuja joukkoja uudelleen. Pyrkimys on samalla taloudellinen, koska Venäjän pohjoisten alueiden taloudellinen merkitys on kasvamassa erityisesti Ukrainan sodan myötä”, hän selventää. </p> <p>”Kiinan pyrkimykset puolestaan liittyvät maan rooliin nopeasti kasvavana suurvaltana. Kiina on panostanut arktisilla alueilla tieteelliseen toimintaan ja merireittien hyödyntämiseen. Samalla maa on ymmärtänyt olevansa osapuoli arktisen alueen turvallisuudessa ja mahdollisissa konflikteissa”, Katajamäki jatkaa.</p> <p>Katajamäen raportista selviää, että pohjoisen alueen ensisijaiseksi haltijaksi identifioituva Venäjä ei kaikissa tilanteissa katso hyvällä Kiinan kasvavaa halua hyödyntää arktisia resursseja ja infrastruktuuria omiin tarkoituksiinsa. Vaikka Kiinan ja Venäjän suhteet ovat yleisesti syventyneet, juuri arktisella alueella Venäjä suhtautuu Kiinan todellisiin pyrkimyksiin epäilevästi. ”Kitka tulee esiin käytännön hankkeissa ja yhteistyössä”, Katajamäki kuvailee. Esimerkiksi kiinalainen kaksikäyttöteknologia on aiheuttanut jopa niin suurta epäluuloa, että Venäjä on joissakin tilanteissa kieltänyt tieteellisten tutkimusten tekemisen arktisilla merireiteillä liikkuvilla kiinalaisaluksilla.</p> <p>Lisäksi kiinalais-venäläinen yhteistyö on ajoittain kariutunut konkretian puutteeseen. Katajamäki nostaa raportissaan esiin tapauksia, joissa venäläishankkeisiin luvatut ja mainostetut kiinalaiset investoinnit eivät lopulta materialisoituneet lainkaan.</p> <p><strong>Arktisen yhteistyön suunta tulevaisuudessa</strong></p> <p>Vaikka Venäjän ja Kiinan konkreettinen yhteistyö arktisella alueella on onnistunut tähän mennessä vaihtelevasti ja juhlapuheissa kehuttu yhteisymmärrys on kohdannut haasteita käytännössä, vaikuttaa kehityksen yleinen suunta Katajamäen tutkimusraportin valossa selvältä. Ukrainan sotaa seuranneet talousvaikeudet ovat rohkaisseet Venäjää hakeutumaan aiempaa läheisempään yhteistyöhön kiinalaisten toimijoiden kanssa, ja sama suunta jatkunee. Samalla on odotettavissa, että erilaisten kaksikäyttöteknologioiden ja -toimintamallien hyödyntäminen arktisella alueella lisääntyy. </p> <p>Kiinalais-venäläisen arktisen yhteistyön kehitys näkyy ja tulee jatkossakin näkymään myös Suomessa, Katajamäki ennustaa: ”Kun kiinalaisten merikuljetuksien pilotointi aloitettiin vuonna 2013, noin 20 prosenttia kuljetuksista suuntautui Suomeen. Tämä oli enemmän kuin mihinkään muuhun maahan. Pohjoinen merireitti on lyhyin reitti Euroopan ja Aasian välillä, ja sitä pitkin tulee tulevaisuudessa todennäköisesti kulkemaan suurin osa liikenteestä”, Katajamäki kertoo. Kuljetuksien saapumista Suomeen edistävät hänen mukaansa Suomen ulkomaankaupan kytkeytyminen merireitteihin sekä jäävahvistettujen aluksien hyötykäyttömahdollisuudet Suomen vesillä.</p> <p>”Toinen puoli on sitten tapaus <em>NewNew Polar Bear</em>, jossa Suomenlahdella tapahtuneesta kaapelirikosta epäilty alus jatkoi Venäjän Arkangeliin. Tässä näkyy sekä Kiinan ja Venäjän välisen kaupan lisääntyminen että mahdollinen sabotaasi- tai hybriditoiminta, jota kuitenkaan ei ole voitu yhdistää mihinkään valtiolliseen toimijaan”, Katajamäki huomauttaa.</p> <p>Arktisissa jännitteissä oman mausteensa soppaan tuovat nyt myös Yhdysvaltojen kunnianhimoiset tavoitteet Grönlannin ja Kanadan alueiden suhteen. Katajamäen raportissa ei tarkastella Yhdysvaltojen viimeaikaisen toiminnan vaikutusta Kiinan ja Venäjän väliseen dynamiikkaan, sillä tutkimuksen aikarajaus kattaa vuodet 2022–2025. Arktisen alueen strategisen tilanteen nopeat muutokset korostavat kuitenkin alueen kehityksen tuntemisen tärkeyttä. Uudelle tutkimukselle on jatkuva tarve.</p> <p> </p> <p>Sasu Katajamäen tutkimusraportti <em>China–Russia Alignment in the Arctic: Assessing the Potential ‘Dual-Use’ Economic and Technological Cooperation in the Russian Arctic since 2022</em> on luettavissa Doria-julkaisuarkistossa <a href="https://www.doria.fi/handle/10024/195257">tästä linkistä</a>.</p> Thu, 15 Oct 2026 10:47:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/uutta-tutkimusta-kiinan-ja-venajan-arktisesta-yhteistyosta 2026-10-15T10:47:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/naton-komentopaikkaharjoitus-vahvisti-maavoimien-valmiutta-ja-yhteistyota-liittolaisten-kanssa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 8 000 sotilas- ja siviilihenkilöä kaikista Naton 32 jäsenmaasta ja toimipaikkoja on koko liittokunnan alueella. Harjoituksesta saatavilla kokemuksilla kehitetään edelleen liittokunnan komentorakenteen toimintaa, esikuntaprosesseja ja yhteistoimintakykyä sekä parannetaan johtamisvalmiutta ja alueellisten suunnitelmien toimeenpanokykyä. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporrasta on rakennettu johdonmukaisesti osana liittokunnan johtamisrakenteen kehittämistä. Tämä on edellyttänyt Maavoimien esikunnalta uusien toimintatapojen ja vakiintuneiden kansallisten toimintatapojen yhteensovittamista sekä uuden oppimista lyhyessä ajassa. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">— Harjoittelun ja yhteisen tekemisen kautta tunnemme toisemme, rakennamme luottamusta ja opimme toisiltamme. Jokainen harjoitus kehittää valmiuttamme ja yhteensopivuutta osana liittokuntaa, Maavoimien ja MCLCC NW:n komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Osana harjoitusta tasavallan presidentti Alexander Stubb tarkasti esikunnan toiminnan tiistaina 13. lokakuuta 2026. Käytyään aikaisemmin useassa harjoituksessa maastossa tasavallan presidenttiä kiinnosti yhteistyö liittolaisten kanssa nimenomaan komentopaikkaharjoituksessa. Hän tutustui MCLCC NW:n työskentelyyn ja keskusteli harjoitukseen osallistuvien suomalaisten ja liittolaisten sotilaiden, siviilien ja reserviläisten kanssa. Lopuksi hän seurasi MCLCC NW:n komentajiston operatiivista kokousta. </span></span></span></p> Thu, 15 Oct 2026 08:57:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/naton-komentopaikkaharjoitus-vahvisti-maavoimien-valmiutta-ja-yhteistyota-liittolaisten-kanssa 2026-10-15T08:57:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/ukrainan-sodassa-kaytetty-venalainen-drooni-esilla-sotamuseossa <form action="/" id="form1" method="post" onsubmit="return false;"> <p paraeid="{dc831db0-518f-4ec1-9a0b-185100a91225}{179}" paraid="2059198902">Helsingin Suomenlinnassa sijaitsevan Sotamuseon näyttelyyn on tuotu esille venäläisvalmisteinen Geran-2-räjähdedrooni, joita Venäjä on käyttänyt iskuissa siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin Ukrainassa. </p> <p paraeid="{dc831db0-518f-4ec1-9a0b-185100a91225}{185}" paraid="202919089">Geran-2 on kehitetty iranilaisen Shahed-136-droonin pohjalta. Drooni painaa noin 200 kiloa. Droonin kokonaispituus on noin 3,5 metriä ja siipien kärkiväli 2,5 metriä. </p> <p paraeid="{dc831db0-518f-4ec1-9a0b-185100a91225}{203}" paraid="1361286351">Sotamuseossa esiteltävä drooni on valmistettu vuonna 2025, ja se on saatu Suomeen Ukrainan suurlähetystön kautta. Droonin alkuperästä ja sen löytymiseen liittyvistä olosuhteista ei ole tarkempaa tietoa. Ei ole myöskään tiedossa, onko drooni ammuttu alas vai päätynyt haltuun muulla tavoin. Ennen siirtoa Suomenlinnaan drooni oli aiemmin tänä vuonna esillä Oulun Rotuaarilla. </p> <p paraeid="{dc831db0-518f-4ec1-9a0b-185100a91225}{229}" paraid="1550961705">Drooni tekee näkyväksi Ukrainan sodan vaikutukset siviilien arkeen. Se muistuttaa uhasta, jonka alla ukrainalaiset elävät päivittäin drooni- ja ohjusiskujen kohdistuessa koteihin, elintärkeisiin palveluihin ja muuhun siviiliyhteiskunnan infrastruktuuriin. Venäjä käyttää hyökkäyksissään usein samanaikaisesti satoja drooneja. </p> <p paraeid="{dc831db0-518f-4ec1-9a0b-185100a91225}{249}" paraid="88110098">Drooni on vapaasti nähtävissä Sotamuseon Tykistömaneesin aulassa Suomenlinnassa 30.11. asti. Muihin museon näyttelyihin pääsee tutustumaan pääsylipun hinnalla.  </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{8}" paraid="773704918">Sotamuseo on avoinna keskiviikosta maanantaihin kello 11.00–16.30.  </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{14}" paraid="548613022"> </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{18}" paraid="1378674352"><strong>Drooni osana isompaa näyttelykokonaisuutta </strong></p> <p></p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{18}" paraid="1378674352">© Sotamuseo</p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{18}" paraid="1378674352">Ilmatorjuntamuseossa on marraskuun loppuun asti esillä Eurooppaa kiertänyt näyttely <strong>"UNBREAKABLE CODE – Код Незламності"</strong>, joka kertoo Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja sen vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{42}" paraid="1762063499">Näyttelyn esineistö on kerätty Ukrainasta sotarintamalta ja sotatoimialueiden läheisyydestä. Esillä on muun muassa sotasaalisesineitä, taisteluvälineitä ja niiden osia sekä muuta sodan todellisuudesta kertovaa materiaalia. </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{48}" paraid="1235092662">Esineillä on omat tarinansa. Ne kertovat taisteluista, tuhosta ja ihmisten traagisista sotakokemuksista. Samalla ne kertovat ukrainalaisten sitkeydestä ja halusta puolustaa omaa maataan, kotejaan ja vapauttaan. Näyttely muistuttaa myös siitä, että sota Ukrainassa ei kosketa vain Ukrainaa. Sillä on vaikutuksia koko Eurooppaan ja laajemmin kansainväliseen turvallisuuteen. </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{54}" paraid="757896308"> Näyttely on kiertänyt Eurooppaa vuodesta 2024 lähtien. Ennen saapumistaan Suomeen näyttely on ollut esillä kymmenessä Euroopan kaupungissa: Brysselissä, Budapestissa, Berliinissä, Wienissä, Wrocławissa, Pariisissa, Kaunasissa, Tallinnassa, Lontoossa ja Groenlossa. Suomessa näyttely nähdään nyt ensimmäistä kertaa. </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{72}" paraid="574600447">Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn Ilmatorjuntamuseoon Tuusulaan 30.9.–29.11.2026! Näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17 osoitteessa Klaavolantie 2, Tuusula. </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{124}" paraid="1195773569"> </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{124}" paraid="1195773569"><strong>Sotamuseon ja Ilmatorjuntamuseon yhteyshenkilöt</strong></p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{134}" paraid="1059710081">Sotamuseon johtaja Harri Huusko</p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{134}" paraid="1059710081">0299 530 240 <a href="mailto:harri.huusko@mil.fi" rel="noreferrer" target="_blank">harri.huusko@mil.fi</a></p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{134}" paraid="1059710081"> </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{159}" paraid="1571738926">Ilmatorjuntamuseon johtaja Esa Kelloniemi </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{159}" paraid="1571738926">040 586 2580 esa.kelloniemi@ilmatorjuntamuseo.fi </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{191}" paraid="613461700"> </p> <p paraeid="{dd26af5d-b368-4ebf-991d-c30917c58fff}{195}" paraid="1414293337"> </p> </form> Wed, 14 Oct 2026 12:42:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/ukrainan-sodassa-kaytetty-venalainen-drooni-esilla-sotamuseossa 2026-10-14T12:42:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulu-25-vuotta-voyrin-sotakoulusta-tulevaisuuden-taistelukentan-rakentajaksi <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Viidellä paikkakunnalla toimiva Maasotakoulu on vuosien aikana kasvanut ja sen vaikuttavuus on lisääntynyt ammattisotilaiden ja asevelvollisten kouluttajana sekä maasodankäynnin tutkijana. Sen kolme joukkoyksikköä ovat Koulutuskeskus, Reserviupseerikoulu ja Maavoimien tutkimuskeskus.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Koulun tulevaisuus näyttää valoisalta. Sodankäynnin muuttuessa tulemme vastaamaan taistelukentän vaihtuviin olosuhteisiin entistä paremmin koulutuksella, tutkimuksella ja valmiudella, sanoo Maasotakoulun johtaja, eversti Timo Hänninen.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:normal"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Maasotakoulussa opiskelee vuosittain noin 250 palkattuun henkilöstöön kuuluvaa sotatieteiden kandidaattia tai maisteria, noin 470 palkattuun henkilöstöön kuuluvaa aliupseeria ja noin 1400 reserviupseerioppilasta. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palkatun henkilöstön täydennyskoulutusopintoja suorittaa Maasotakoulussa vuosittain noin 1 500 henkilöä. Varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden nuorten miesten ja naisten vuosittainen määrä on noin 700.</span></span></span></p> <ul> <li style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Maasotakoulun esikunta </b>Lappeenrannassa ja Haminassa</span></span></span></li> <li style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Maavoimien tutkimuskeskus</b> ja <b>Reserviupseerikoulu </b>Haminassa</span></span></span></li> <li style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Aselajikoulut </b>Lappeenrannassa (Pioneerikoulu ja Jalkaväkikoulu), Niinisalossa (Tykistökoulu), Riihimäellä (Viestikoulu) ja Hattulassa (Panssarikoulu)</span></span></span> </li> </ul> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Historia</b> näkyy yhä Lappeenrannan varuskunta-alueella. Rakennukset Vääpeli, Kapteeni ja Kersantti kertovat eri aikakausien koulutuksesta ja arjesta. Myös Vöyrin sali muistuttaa menneistä vuosikymmenistä. Nimet, rakennukset ja niiden tarinat muistuttavat historian olevan osa tämän päivän toimintaympäristöä, ei vain osa menneisyyttä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Maasotakoulu</b> perustettiin 1.8.2001 ja Puolustusvoimien joukko-osastorakenteen muutoksen jälkeen uusimuotoinen Maasotakoulu aloitti toimintansa 1.1.2015.  Maasotakoulun juuret on kuitenkin syvemmällä historiassa. Maasotakoulu vaalii vuonna 1918 perustetun Vöyrin sotakoulun perinteitä. Tuolloin alkoi itsenäisen Suomen aliupseerikoulutus Pohjanmaalla.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Lappeenrannassa </b>sotilaskoulutuksen perinteitä on vaalittu vuodesta 1945 lähtien, jolloin kaupunkiin perustettiin Jalkaväen Aliupseerikoulu. Koulu muuttui Kanta-aliupseerikouluksi vuonna 1952 ja edelleen Aliupseerikouluksi vuonna 1966. Päällystön koulutusjärjestelmä uudistettiin vuonna 1974, kun Suomessa alkoi toimiupseerikoulutus. Samalla koulun nimi muuttui Päällystöopistoksi. Vuonna 1993 toimiupseerikoulutuksen muututtua opistoupseerikoulutukseksi myös koulun nimi vaihtui Maanpuolustusopistoksi. Maanpuolustusopisto lakkautettiin ja tilalle perusteettiin Maasotakoulu, kuten aikaisemmin on mainittu, vuonna 2001.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 11px;"> </p> <p style="margin-bottom: 11px;"><strong><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Lisätietoa Maasotakoulusta</span></span></span></strong></p> <p style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> Maasotakoulun verkkosivulla <a href="https://maavoimat.fi/maasotakoulu">Maasotakoulu - Maavoimat</a></span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 11px;">Maasotakoulu sosiaalisessa mediassa <a href="https://www.facebook.com/MaasotaK/">Facebook</a> ja <a href="https://x.com/MaasotaK">X</a>  </p> <p style="margin-bottom: 11px;">Reserviupseerikoulu sosiaalisessa mediassa <a href="https://www.facebook.com/ReserviupseeriK/">Facebook</a> ja <a href="https://x.com/ReserviupseeriK">X</a></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:normal"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i></i></span></span></span></p> Wed, 14 Oct 2026 10:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulu-25-vuotta-voyrin-sotakoulusta-tulevaisuuden-taistelukentan-rakentajaksi 2026-10-14T10:50:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/tyrsky26-vesisto-ja-maastoetsintaharjoitus-19.-23.10.2026-pohjois-pirkanmaalla <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Satakunnan lennosto järjestää TYRSKY26-vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen 19.–23.10.2026 Pohjois-Pirkanmaalla.</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Harjoitusalue sijoittuu Ruoveden ja Virtain pohjoisille maa- ja vesistöalueille.</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Harjoitukseen osallistuu Satakunnan lennoston lisäksi Ilmasotakoulu ja 3. logistiikkarykmentti ,Poliisi, Pelastuslaitos, järvipelastajat ja Fintraffic ARCC. Rajavartiolaitos osallistuu harjoitukseen useilla koirapartioilla, jotka tukevat maastoetsintätehtävien toteuttamista.</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Harjoituksessa kehitetään valmiuksia toimia lentotukikohtien ulkopuolella tapahtuvissa sotilasilmailun onnettomuustilanteissa. </span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Erityisenä painopisteenä on F-35-hävittäjäkalustoon liittyvien pelastustoimen erityispiirteiden huomioiminen sekä eri viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen vaativissa lentopelastustehtävissä.</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Harjoituksen tavoitteena on myös parantaa henkilöstön suorituskykyä, vahvistaa eri viranomaisten yhteistoimintavalmiuksia.</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Harjoituksessa käytetään maalinkuvaukseen maalilaitteita, jotka voivat näkyä lauttoina, laskuvarjoina sekä vilkkuvaloina maastossa.</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Lisätietoja:</span></span></p> <p class="MsoPlainText"><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Harjoituksen johtaja, kapteeni Jori-Pekka Wiklund Puolustusvoimien vaihde 0299 800</span></span></p> Mon, 12 Oct 2026 11:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/tyrsky26-vesisto-ja-maastoetsintaharjoitus-19.-23.10.2026-pohjois-pirkanmaalla 2026-10-12T11:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulun-vaitoskirjatutkijalle-merkittava-apuraha <p>Mäkisen tutkimuksessa tarkastellaan logistiikan infrastruktuuriin kohdistuvia hybridiuhkia strategisesti keskeisellä pohjoisella operaatioalueella, erityisesti Norjan, Ruotsin ja Suomen muodostamilla arktisilla alueilla. Tutkimuksessa analysoidaan alueen viranomaisten sekä EU:n, Naton ja NORDEFCO:n asiakirjoissa kuvattua turvallisuustilannetta ja uhkakuvia sekä kehitetään haavoittuvuuksiin perustuvaa metodiikkaa hybridiuhkien tarkasteluun. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muuttuvaa sodan kuvaa suhteessa Venäjän strategiseen suunnitteluun.</p> <p>Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa infrastruktuurin haavoittuvuuksista ja muuttuvasta uhkaympäristöstä sekä tukea kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden, kriisinsietokyvyn ja sotilaallisen toiminnan kehittämistä. Mäkinen aikoo jatkaa aihepiirin tutkimusta myös väitöskirjan valmistumisen jälkeen.</p> <p>Mäkisen tutkimukselle myönnetty apuraha on selkeä osoitus Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellisen tutkimuksen arvostuksesta yhteiskunnassa. Apurahan myöntäminen sotatieteellistä tutkimusta tekevälle siviilitutkijalle korostaa myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiivistä ja jatkuvasti syventyvää kytköstä laajempaan suomalaiseen tiedeyhteisöön.</p> <p>Maanpuolustuskorkeakoulu onnittelee Janne Mäkistä merkittävän apurahan myöntämisen johdosta!</p> <p><a href="https://wihurinrahasto.fi/ajankohtaista/wihurin-rahaston-vuoden-2026-rahoitusmyonnot/">Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuoden 2026 rahoitusmyönnöt</a></p> Mon, 12 Oct 2026 09:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulun-vaitoskirjatutkijalle-merkittava-apuraha 2026-10-12T09:50:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-puolustusvoimat-tilaa-jalkavakimiinat-suomesta <p style="margin-bottom:16px">Lokakuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että tekoälylaboratorio Nest AI:n perustaja <strong>Peter Sarlin</strong> pitää erittäin tärkeänä, että tekoälypohjaisia järjestelmiä kehitetään myös Suomessa ja Euroopassa. – Näen aivan kriittisenä, että Eurooppa säilyttää suvereniteetin, ja täällä omistetaan ja kontrolloidaan oikeasti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, hän sanoo.</p> <p style="margin-bottom:16px">Asepalvelus voi vahvistaa maahanmuuttajataustaisen nuoren kokemusta suomalaisuudesta. Lapsena Bangladeshista Suomeen muuttanut <strong>Anu-Rohima Mylläri</strong> sanoo, että hänelle palveluksesta jäi tukku hyviä muistoja. – Siellä naurettiin paljon ja tehtiin yhdessä. Ei ollut meitä ja heitä, vaan oltiin kaikki samassa tilanteessa.</p> <p style="margin-bottom:16px">Venäjä iskee Ukrainaan ballistisilla ohjuksilla kovemmin kuin koskaan. Sotatieteiden dosentti <strong>Ilmari Käihkö</strong> sanoo, että Venäjä hakee ratkaisua ilmasta, koska sota rintamalla on pysähtynyt. Myös Venäjän kyky tuottaa ohjuksia on vahvistunut. – Jos luvut pitävät paikkansa, Venäjällä on vuosittain yli 1 400 ohjusta, joita Ukraina ei pysty torjumaan.</p> <p style="margin-bottom:16px">Nopea alumiinirunkoinen Jurmo-luokan vene käy kaupaksi paremmin kuin koskaan, mutta Marine Alutech kehittää aluksesta myös miehittämätöntä versiota. Watercat M12 USVA -alusta voi jo nyt ohjata etänä hyvinkin kaukaa, mutta yhtiön tavoitteena on, että alus voisi tulevaisuudessa suorittaa erilaisia tehtäviä myös täysin itsenäisesti.</p> <p style="margin-bottom:16px">Lue näköislehti täältä: <a href="https://ruotuvaki.fi/-/rv-10-26">ruotuvaki.fi</a></p> Mon, 12 Oct 2026 06:35:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-puolustusvoimat-tilaa-jalkavakimiinat-suomesta 2026-10-12T06:35:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikot-koolla-norjassa <p style="margin-bottom:11px"> </p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kokousta johti Norjan pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ingrid Gjerde. Suomea edusti Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. Virtanen korostaa sekä yhteistyön jatkuvuutta että sen uudistamista.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px; margin-left:48px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i>”Pohjoismaisella sotilaallisella yhteistyöllä on pitkä historia, joka on saanut kiinteät muotonsa Nordefcon kautta (Nordic Defence Cooperation). Yhteistyö on jo kauan rakentunut keskinäiselle luottamukselle. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä yhteistyön luonne on muuttunut ja sen merkitys on kasvanut entisestään. Nyt Pohjoismaat muodostavat yhdessä suuren osan koko Naton pohjoisesta ulottuvuudesta. Maidemme sotilaallisen yhteistyön syventäminen vahvistaa turvallisuutta ja koko puolustusliiton iskukykyä.”</i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Pohjoismaisen sotilasyhteistyön ja Naton pohjoisen ulottuvuuden lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös muun muassa teknologiakehityksen merkitystä puolustukselle sekä laaja-alaista vaikuttamista. Siinä yhteinen tilannekuva ja valmistautuminen ovat tärkeitä</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Norjan pääesikunnan lisäksi Pääesikunnan päällikkö vieraili myös Norjan tiedustelulaitoksessa NIS (Etterretningstjenesten, Norwegian Intelligence Service) sekä Norjan pysyvässä yhteisoperaatioiden logistisen tuen johtoportaassa NOR JLSG (Norwegian Joint Logistics Support Group).</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kenraaliluutnantti Vesa Virtanen arvostaa, että hän ja hänen kollegansa tapaavat säännöllisesti toisiaan kasvokkain:</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px; margin-left:48px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i>”Keskeisten liittolaisten kollegojen henkilökohtainen tunteminen vahvistaa kykyämme toimia saumattomasti myös mahdollisissa kriisitilanteissa.”</i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kenraaliluutnantti Vesa Virtasen johdolla Suomi isännöi edellistä vastaavaa kokousta syyskuussa 2025 Suomessa. Linkki tiedotteeseen 19.9.2025: <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikoiden-vuosittainen-kokous-suomessa?languageId=fi_FI" style="color:#467886; text-decoration:underline">https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikoiden-vuosittainen-kokous-suomessa?languageId=fi_FI</a> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"> </p> Thu, 08 Oct 2026 11:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikot-koolla-norjassa 2026-10-08T11:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/hornet-ylilento_simossa_9.10.2026 <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Laivue laskee seppeleen ja suorittaa ylilennon yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä juhlapäivänä kello 10.30 Lapin sodassa alas ammutun Junkers Ju 88 A-4 pommikoneen (JK-256) muistomerkillä, Sarkakankaalla Simossa.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Hävittäjälentolaivue 11 on ollut olemassa 1.5.1962 alkaen, ja sen perinteet ylettyvät aina Suomen ilmavoimien syntyhetkiin asti osana Lento-osasto IV:n, Lentorykmentti 4:n, Hämeen lennoston ja Lapin lennoston perintöä. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Hävittäjälentolaivue 11:n virallinen perinnepäivä on 10. lokakuuta, ja sitä on vietetty vuodesta 1973 lähtien.</span></span></span></span></p> Thu, 08 Oct 2026 10:42:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/hornet-ylilento_simossa_9.10.2026 2026-10-08T10:42:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-suunnittelupaallikko-vaihtuu <p>Eversti <strong>Inka Niskanen </strong>palvelee tällä hetkellä Puolustusvoimain komentajan erityisavustajana. Hän on aiemmin palvellut muun muassa Karjalan lennostossa Hävittäjälentolaivue 31:n komentajana sekä ilmasotaopin opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Niskanen on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2017 ja hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2025.</p> Thu, 08 Oct 2026 07:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-suunnittelupaallikko-vaihtuu 2026-10-08T07:36:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella-1 <p>Ilmamaalilentotoiminta on osa Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiesten koulutusta. Ilmamaalilentoja lennetään seuraavasti: </p> <ul> <li>Keskiviikkona 14.10. klo 10-11</li> <li>Torstaina 15.10. klo 10-11 ja 13-14</li> </ul> Thu, 08 Oct 2026 07:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella-1 2026-10-08T07:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-21 <p>Eversti Inka Niskanen on määrätty ilmavoimien suunnittelupäälliköksi. Hän palvelee tällä hetkellä Puolustusvoimain komentajan erityisavustajana. Hän on aiemmin palvellut muun muassa Hävittäjälentolaivue 31. komentajana sekä ilmasotaopin opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2017 ja hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2025.</p> <p><br> Komentaja Lari Pietiläinen on määrätty Puolustusvoimain komentajan erityisavustajaksi. Hän palvelee tällä hetkellä suunnittelusektorin johtajana Pääesikunnan henkilöstöosastolla.</p> <p><br> Komentaja Kari Tarvainen on määrätty merivoimien komentajan edustajaksi Pääesikunnan suunnitteluosastolle. Hän palvelee tällä hetkellä 6. Pintatorjuntalaivueen komentajana Rannikkolaivastossa.</p> <p><br> Komentaja Markus Mattila on määrätty 6. Pintatorjuntalaivueen komentajaksi Rannikkolaivastoon. Hän palvelee tällä hetkellä sektorin johtajana henkilöstöosastolla Merivoimien esikunnassa.                                                                                                                              <br>  </p> Thu, 08 Oct 2026 06:44:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-21 2026-10-08T06:44:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-laivaston-ohjushavittaja-uss-paul-ignatius-vierailee-helsingissa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kuluvan viikon aikana alus on vieraillut ja harjoitellut Puolustusvoimien ja Ruotsin puolustusvoimien kanssa Pohjanlahdella.  Edellisenä viikonloppuna alus vieraili Tukholmassa. Aluksella oli Pohjanlahden purjehduksella mukanaan myös henkilöstöä Ruotsin ja Suomen merivoimista.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen korostaa yhteisen harjoittelun tärkeyttä kaikissa Itämeren osissa, myös Pohjanlahdella.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Yhdessä liittolaistemme kanssa turvaamme Suomen ja Ruotsin meriyhteydet. Näin mahdollistamme liittokunnan operaatiot ja turvaamme yhteiskuntiemme huoltovarmuuden. Nämä kolmenkeskiset harjoitukset tukevat Itämeren puolustusjärjestelyjä, sillä kaikki osapuolet hyötyvät toistensa osaamisesta ja suorituskyvyistä, kontra-amiraali Tiilikainen sanoo.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- USS Paul Ignatius tuo ainutlaatuisia ja erittäin tehokkaita suorituskykyjä alueen meri- ja ilmapuolustukseen. Toivotamme Yhdysvaltain laivaston jatkossakin tervetulleeksi alueellemme, Tiilikainen jatkaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Alukselle ei järjestetä yleisöesittelyitä vierailun aikana.</span></span></span></p> Thu, 08 Oct 2026 05:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-laivaston-ohjushavittaja-uss-paul-ignatius-vierailee-helsingissa 2026-10-08T05:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/eversti-j.-o.-hannulan-1900-1944-sotahistoriallisia-teoksia-digitoitu <p>Hannula loi Sotakorkeakoulussa suomalaisen sotahistorian ja strategian opetuksen perinteen. Talvisodan aikana hän työskenteli Päämajan ulkomaantoimiston päällikkönä ja auttoi osaltaan talvisodan hengen rakentamisessa. Jatkosodan aikana hän toimi ensin JR 52:n ja myöhemmin 3. prikaatin komentajana. Hannula kaatui ilmahyökkäyksessä kesäkuussa 1944.</p> <p><strong>Hannulan teoksilla on historiallista ja opetuksellista arvoa</strong></p> <p>Uransa aikana Hannula ehti kirjoittaa muun muassa varhaisen analyysin <strong>Clausewitzista</strong> sotateoreetikkona, kaksiosaisen ensimmäisen maailmansodan historian sekä pitkään oppimateriaalina käytetyn kolmeosaisen <em>Sotataidon historia</em> -teossarjan. Hannula oli myös ajan hermolla. Hän kirjoitti laajoja analyyttisia katsauksia oman aikansa konflikteista, kuten Espanjan sisällissodasta, Italian–Etiopian sodasta sekä Saksan sotatoimista Puolassa vuonna 1939.</p> <p>”Hannulan teokset ovat toki ajallisesti hieman vanhoja, mutta sisällöltään kuitenkin mielenkiintoisia”, kuvailee Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian opettaja <strong>Otto Aura</strong>. Hänen mukaansa teoksiin kohdistuvaa mielenkiintoa lisää Hannulan työtehtävä Sotakorkeakoulun sotahistorian opettajana. ”Hannula pyrki usein tutkimaan sitä, miksi ja miten sotataito on muuttunut historian saatossa. Sotahistorian opettajan rooli näkyy teoksissa”, hän kertoo.</p> <p>Auran mukaan Hannulan tuotannolla on edelleen arvoa sotataidon opetuksessa erityisesti vertailuvälineenä: ”Hannulan teoksia luettaessa on otettava huomioon kirjoittamisaika. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden peilata sotataidon kehittymistä ja opettamista omassa ajassaan. Voidaan esimerkiksi pohtia sitä, millaisiin sotataidollisiin tekijöihin kiinnitettiin huomiota 1920- ja 1930-lukujen Suomessa”, Aura havainnollistaa.</p> <p><strong>Digitointi edistää aineiston saavutettavuutta</strong></p> <p>Hannulan kirjallisesta tuotannosta on nyt digitoitu ja julkaistu pääosa. Hannulan teosten ohella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on digitoinut runsaasti muutakin ajan suomalaista sotilaskirjallisuutta.</p> <p>Sotahistorian opettaja Aura kuvailee painetun aineiston digitointia loistavaksi teoksi. ”Nyt kun teokset ovat avoimesti kaikkien saatavilla, toivon niiden löytävän kiinnostuneita lukijoita niin opiskelijoista, tutkijoista kuin muutenkin sotahistoriasta kiinnostuneista”, hän toteaa.</p> <p>Kaikki Maanpuolustuskorkeakoulun digitoimat teokset ovat saatavilla <a href="https://doria.fi/handle/10024/72633">Doria-julkaisuarkistossa</a>. Lisäksi Hannulan kirjoituksiin voi tutustua <a href="https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu">Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen palvelussa</a>, josta löytyvät hänen <em>Sotilasaikakauslehteen</em> kirjoittamansa artikkelit 1930-luvulta.</p> Wed, 07 Oct 2026 11:54:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/eversti-j.-o.-hannulan-1900-1944-sotahistoriallisia-teoksia-digitoitu 2026-10-07T11:54:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/tykistojarjestelman-suorituskykya-vahvistetaan-southern-strike-2-26-harjoituksessa <p>Harjoitus tukee kenttätykistön henkilökunnan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa tapahtuvaa käytännön oppimista. Kokoonpano ja läpivienti tarjoavat vaativan kehyksen asioiden oppimiseen ja tykistöjärjestelmän suorituskyvyn kehittämiseen. Ampumateknisen osaamisen lisäksi harjoitellaan taistelutekniikkaa.</p> <p><br> Keskeisiä elementtejä ovat suojan parantaminen läpinäkyvällä taistelukentällä, miehittämättömien järjestelmien hyödyntäminen tulenkäytön johtamisessa, tulen teho ja nopeus, elektroniselta vaikuttamiselta suojautuminen sekä aselajien toiminnan yhteensovittaminen.</p> <p><br> Harjoitukseen osallistuu noin 1500 henkilöä, jotka ovat palkattua henkilökuntaa ja varusmiehiä Maasotakoulusta, Porin prikaatista, Panssariprikaatista ja Kaartin jääkärirykmentistä. Harjoituksen johtaa everstiluutnantti <strong>Markus Vertanen</strong>.</p> <p><br> Harjoituksessa ammutaan kovapanosammuntoja tykeillä, kranaatinheittimillä ja kevyillä aseilla. Vaarallinen alue on koko Pohjankankaan ampuma-alue. Ampuma-ajat ampumaharjoituksessa ovat:</p> <ul> <li>maanantai 19.10. kello 12:00–20:00</li> <li>tiistai–torstai 20.–22.10. kello 08:00–20:00</li> <li>perjantai 23.10. kello 08:00–15:00.</li> </ul> <p><br> Harjoitukseen osallistuu lisäksi noin 250 ajoneuvoa, joiden meno- ja paluumarssit saattavat vaikuttaa liikenteeseen seuraavilla tieosuuksilla:</p> <p>Maanantai 19.10.<br> Säkylä – Huittinen – Kiikoinen – Lavia – Niinisalo klo 08:00–14:00<br> Parola –Tampere – Ikaalinen – Jämijärvi – Niinisalo klo 08:00–16:00<br> Parola – Tampere – tie 12 – Sastamala – Tie 44 Lavian kautta Kankaanpää – Niinisalo klo 08:00–16:00.</p> <p>Perjantaina 23.10. <br> Niinisalo – Lavia – Kiikoinen – Huittinen – Säkylä klo 10:00–16:00<br> Niinisalo – Jämijärvi – Ikaalinen – Tampere – Parola klo 12:00–18:00<br> Niinisalo – Kankaanpää – Lavia – Sastamala – Tampere – Parola klo 12:00–18:00.</p> <p>Harjoitusta voi seurata Maasotakoulun sosiaalisen median kanavilla <a href="https://www.facebook.com/MaasotaK">Facebookissa</a> ja <a href="https://x.com/MaasotaK">X:ssä</a> aihetunnisteella #SouthernStrike226 .</p> Wed, 07 Oct 2026 09:55:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/tykistojarjestelman-suorituskykya-vahvistetaan-southern-strike-2-26-harjoituksessa 2026-10-07T09:55:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatin-varusmies-loukkaantui-harjoituksessa-santahaminassa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Varusmiehelle annettiin paikan päällä Puolustusvoimien lääkintähenkilöstön toimesta ensiapua ja hänet toimitettiin Puolustusvoimien ajoneuvolla sairaalaan jatkotutkimuksia ja -hoitoa varten. Varusmiehellä ei ole hengenvaaraa. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Varusmies on ollut itse yhteydessä läheisiinsä tapahtuneesta.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa muille.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Karjalan prikaati tutkii tapahtunutta ja siihen johtaneita syitä.</span></span></span></p> Mon, 05 Oct 2026 17:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatin-varusmies-loukkaantui-harjoituksessa-santahaminassa 2026-10-05T17:33:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/rauhanturvaaja-loukkaantui-vahingonlaukauksessa-libanonissa-ei-hengenvaaraa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Suomalaisen jääkärikomppanian osasto oli suorittamassa suunnitelman mukaisia perusammuntoja Naqouran ampumaradalla. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä rauhanturvaajan pistooli laukesi koteloinnin yhteydessä ja luoti osui rauhanturvaajaa pohkeeseen. </span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Rauhanturvaaja sai paikan päällä välittömän ensiavun ja hänet on kuljetettu jatkohoitoon Naquran sairaalaan. Rauhanturvaajalla ei ole hengenvaaraa. Rauhanturvaajan läheiset ovat saaneet tiedon tapahtuneesta. </span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Tapahtumasta ei aiheutunut vaaraa muille ampumaradalla olleille.</span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa käynnistää tutkinnan tapahtuneesta.</span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px">Kaikille operaatiossa palveleville rauhaturvaajille tarjotaan keskusteluapua tapahtuman johdosta.</p> Fri, 02 Oct 2026 10:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/rauhanturvaaja-loukkaantui-vahingonlaukauksessa-libanonissa-ei-hengenvaaraa 2026-10-02T10:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaati-viettaa-47.-vuosipaivaa <p style="margin-top:16px; margin-bottom:16px">Vuosipäivän juhlallisuudet alkoivat juhlallisella lipunnostolla Sodankylän ja Rovaniemen varuskunnissa. Sankarivainajien muistoa kunnioitetaan laskemalla seppeleet Sodankylässä Joutselän taistelun muistomerkille ja Jänkäjääkäreiden muistomerkille sekä Rovaniemellä Ilmapuolustusmuistomerkille. Vuosipäivänä Jääkäriprikaatin henkilöstölle ja kutsuvieraille järjestetään lisäksi päiväjuhla.</p> <p>Jääkäriprikaatin vuosipäivä on 1. lokakuuta. Päivämäärä ja vuosi pohjautuvat presidentti <strong>Urho Kekkosen</strong> määräykseen 29.8.1979, jolloin presidentti hyväksyi Jääkäriprikaatin perustamisen Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Puolustusvoimain komentaja kenraali <strong>Lauri Sutela</strong> ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraaliluutnantti <strong>Magnus Haaksalo</strong> suorittivat prikaatin juhlallisen vihkimisen 1.10.1979.</p> Fri, 02 Oct 2026 08:48:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaati-viettaa-47.-vuosipaivaa 2026-10-02T08:48:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaisia-f-35-havittajia-esiteltiin-vastaanottotilaisuudessa-rovaniemella <p>Puolustusvoimissa alkoi uusi aikakausi, kun koneyksilöt JF-510 ja JF-512 laskeutuivat Rovaniemen tukikohtaan 18.9.2026 kello 17:45. Uusi hävittäjäkalusto on olennainen osa Suomen ilmapuolustusta aina 2060-luvulle asti. Kutsuvierailla ja median edustajilla oli tilaisuus tutustua Suomen ensimmäisiin F-35-hävittäjiin Rovaniemellä lokakuun alussa järjestetyssä seremoniallisessa vastaanottotilaisuudessa. </p> <p>Tilaisuuteen kutsuvieraina osallistuivat muun muassa tasavallan presidentti <strong>Alexander Stubb</strong>, puolustusministeri <strong>Antti Häkkänen</strong>, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Timo Herranen</strong>, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs <strong>Howard W. Brodie</strong>, F-35 Lightning II Joint Program Office -hanketoimiston johtaja kenraaliluutnantti <strong>Gregory Masiello</strong> ja Lockheed Martin Aeronauticsin johtaja <strong>Orlando Sanchez Jr.</strong> Lapin lennoston isännöimään tilaisuuteen osallistui kaikkiaan noin 400 kutsuvierasta ja median edustajaa. Lisäksi läsnä oli Lapin lennoston oma henkilökunta. </p> <figure class="image"> <figcaption> Tasavallan presidentti Alexander Stubb. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <p>Tilaisuuden ohjelmaan sisältyi F/A-18 Hornet -esityslento ja suomalaisen ohjaajan ensimmäinen F-35-lento Suomessa. Ilmavoimien ensimmäisen kotimaassa toteutetun F-35-lennon ohjaajana toimi everstiluutnantti <strong>Jaakko Sointu</strong>. Tilaisuudessa esitettiin Puolustusvoimien taistelukameran video <a href="https://youtu.be/3eOJDaCQxAo?si=bKxyuHMnomLIf3bZ">F-35 ‒ Suomen turvana</a> ja musiikista vastasi Ilmavoimien Big Band solisteinaan <strong>Linda Lampenius</strong> ja <strong>Pete Parkkonen</strong>. </p> <p><iframe allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen frameborder="0" height="315" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" src="https://www.youtube.com/embed/3eOJDaCQxAo?si=bKxyuHMnomLIf3bZ" title="YouTube video player" width="560"></iframe></p> <p>Tasavallan presidentti <strong>Alexander Stubb</strong> painotti puheessaan transatlanttista kumppanuutta ja arktisen alueen turvaamista. </p> <p>‒ Suomen F-35-hankinta vahvistaa transatlanttista kumppanuutta. Meille F-35-hävittäjissä on kyse voiman projisoinnista, turvallisuudesta ja tilannetietoisuudesta arktisella alueella. Kyse on Euroopan koillisosien turvaamisesta. </p> <p>Puolustusministeri <strong>Antti Häkkänen</strong> korosti puheessaan F-35-hävittäjien merkitystä Suomen ja liittokunnan puolustukselle. </p> <p>‒ F-35-hävittäjien toimitukset ja niiden integrointi Suomen puolustusjärjestelmään vahvistavat sekä Suomen että koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Tällä suorituskyvyllä tulee olemaan keskeinen rooli Euroopan, Pohjoismaiden ja erityisesti Suomen turvallisuudessa. Euroopassa on pian yli 700 viidennen sukupolven hävittäjää. Tämä muodostaa merkittävän ilmavoiman ja voiman moninkertaistajan yhteisoperaatioiden suorituskyvylle. Samalla se osoittaa, että Eurooppa kantaa yhä suurempaa vastuuta ja että erityisesti Pohjoismaat syventävät ilmavoimiensa yhteistyötä.</p> <h3>Uusi aikakausi koko Puolustusvoimille</h3> <p>Ensimmäisten koneyksilöiden saapumisen myötä Puolustusvoimissa alkoi kaluston elinkaaren mukaisesti yli 30 vuotta kestävä F-35-aikakausi. Uudet F-35-hävittäjät ovat keskeinen osa Suomen puolustusta aina 2060-luvulle asti. F-35-kaluston monipuolisten sensorien ja asejärjestelmien ansiosta Ilmavoimat kykenee tukemaan muiden puolustushaarojen taistelua ja suojaamaan yhteiskunnan tärkeitä toimintoja aiempaa tehokkaammin. F-35 tuo konkreettista lisäarvoa koko Puolustusvoimien suorituskyvylle, kuten kaluston tyyppitunnus JF – Joint Fighter – korostaa. </p> <p>‒ Tästä alkaa viidennen sukupolven järjestelmän käyttöönotto – järjestelmän, joka on suunniteltu vastaamaan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. F-35 valittiin, koska se on suunniteltu toimimaan Suomen kaltaisessa vaativassa toimintaympäristössä. F-35:n suorituskyky mahdollistaa sen, että ohjaajamme voivat toteuttaa tehtävänsä, palata turvallisesti tukikohtaan ja olla valmiina seuraavaan tehtävään. Viidennen sukupolven hävittäjän kyvyt havaita viholliset kauempaa ja samalla pysyä vaikeasti havaittavana, jakaa tietoa nopeasti, vaikuttaa tarkasti ja selviytyä vaativassa toimintaympäristössä eivät ole meille ylimääräisiä ominaisuuksia. Ne ovat välttämätön osa suorituskykyä, totesi Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Timo Herranen</strong>. </p> <p>‒ Nämä koneet ovat täällä turvaamassa Suomen ilmatilan koskemattomuutta, vahvistamassa uskottavaa pelotetta ja varmistamassa kykymme toimia tarvittaessa osana Naton integroitua ilma- ja ohjuspuolustusta. Koneiden saapuminen ei vielä tarkoita operatiivista valmiutta. Se merkitsee uuden vaiheen alkua ja työn käynnistymistä kohti täyttä suorituskykyä, kenraalimajuri Herranen korosti vastaanottotilaisuudessa pitämässään puheessa. </p> <figure class="image"> <figcaption> Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen ja Lockheed Martin Aeronauticsin johtaja Orlando Sanchez Jr. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <h3>Kasvava eurooppalainen F-35-käyttäjäyhteisö vahvistaa Naton yhteistä puolustusta</h3> <p>F-35 on tulevaisuudessa tärkeässä roolissa sekä Suomen kansallisessa että Naton yhteisessä puolustuksessa. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien Suomi on ollut Naton jäsenenä mukana vahvistamassa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta. Kasvava eurooppalainen F-35-käyttäjäyhteisö avaa uusia mahdollisuuksia resurssien yhteiskäyttöön ja jakamiseen liittolaisten kesken. </p> <p>Euroopassa on 2030-luvulla arviolta yli 700 F-35-hävittäjää. Tämä tukee merkittävällä tavalla Suomen puolustusta ja Naton ilmavoimien yhteisoperointikykyä, sillä kaikki nykyiset ja tulevat eurooppalaiset F-35-käyttäjät, Sveitsiä lukuun ottamatta, ovat Naton jäseniä ja Suomen liittolaisia. Yhtenä Ilmavoimien keskeisenä tavoitteena on syventää yhteistyötä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa. </p> <p>Suomi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Belgia allekirjoittivat vuonna 2025 ”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan, joka luo edellytykset F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien yhteiskäytölle ja jakamiselle maiden ilmavoimien kesken. Yhdysvaltain ilmavoimien Euroopassa toimivat yksiköt osallistuvat yhteistyöhön erillisen sopimusjärjestelyn kautta. </p> <p>Yhteistyössä otettiin konkreettinen askel Ørlandin tukikohdassa Norjassa 17.9.2026, kun suomalainen F-35-ohjaaja lensi Norjan kuninkaallisten ilmavoimien F-35-hävittäjällä. Kyseessä oli Ilmavoimien ensimmäinen F-35-lento Euroopassa. Suomen osalta ”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan mahdollistama yhteistyö etenee ja arkipäiväistyy vaiheittain uusien F-35-hävittäjien käyttöönoton myötä.</p> <p>Tulevaisuudessa F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien yhteiskäyttö ja jakaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suomalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset F-35-ohjaajat ja -mekaanikot ovat valmiita työskentelemään, ja tarvittaessa taistelemaan, yhtenä yhtenäisenä joukkona. Lisäksi valmius yhteensopivien asejärjestelmien jakamiseen eurooppalaisten F-35-käyttäjien kesken vahvistaa osaltaan Suomen ilmapuolustuksen logistiikkaa ja huoltovarmuutta. </p> <figure class="image"> <figcaption> JF-510 Rovaniemen tukikohdassa 1.10.2026. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <h3>F-35-hävittäjien toimitukset jatkuvat vuoden 2030 loppuun saakka</h3> <p>F-35-järjestelmän suorituskyky rakentuu vaiheittain tuotantolinjalta saapuvien koneiden vastaanottojen myötä ja koneiden toimitukset jatkuvat vuoden 2030 loppuun saakka. Ensimmäiset kahdeksan Suomelle valmistettua konetta ovat suomalaisten ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön käytössä Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa F-35-alkukoulutuksessa. Ensimmäiset ryhmät ovat jo valmistuneet, suomalaisten koulutus jatkuu Yhdysvalloissa vuoden 2028 alkuun saakka. </p> <p>F-35-koulutus käynnistyy nopeassa aikataulussa myös kotimaassa. Lentotekniikan koulutus alkaa Rovaniemellä jo loppuvuodesta ja ohjaajien koulutus tammikuussa 2027. Opettajina toimivat alkukoulutuksen Yhdysvalloissa saaneet suomalaiset tiiviissä yhteistyössä yhdysvaltalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten lennonopettajien ja asiantuntijoiden kanssa. </p> <p>Seuraavat koneyksilöt toimitetaan Suomeen syksyn kuluessa. F-35-järjestelmän alustava operatiivinen suorituskyky (<em>initial operational capability, IOC</em>) saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Karjalan lennoston on määrä ottaa vastaan ensimmäiset F-35-hävittäjät vuoden 2028 aikana. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky (<em>full operational capability, FOC</em>) saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18 Hornet- ja F-35A Lightning II -kalustolla.</p> <figure class="image"> <figcaption> Kielekkeinen valtiolippu F-35-vastaanottotilaisuudessa 1.10.2026. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <p><strong>Lue lisää:</strong><br> <a href="https://puolustusvoimat.fi/hx-hanke">F-35-hanke – Suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle</a></p> <p>18.9.2026 <br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/suomen-ensimmaiset-f-35-havittajat-ovat-saapuneet-suomeen">Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät ovat saapuneet Suomeen</a></p> <p>17.9.2026<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimat-syventaa-yhteistyota-eurooppalaisten-f-35-kayttajien-kanssa">Ilmavoimat syventää yhteistyötä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa</a><br>  </p> Thu, 01 Oct 2026 12:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaisia-f-35-havittajia-esiteltiin-vastaanottotilaisuudessa-rovaniemella 2026-10-01T12:50:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-merijalkavaki-mukana-valvomassa-itamerta <p>Merijalkaväen joukko toimii Saaristomeren alueella ja toteuttaa Naton eVA (enhanced Vigilance Activity) Baltic Sentry -aktiviteettiin liittyviä tehtäviä. Joukko käyttää Itämeren alueella toiminnassaan myös miehittämättömiä pinta- ja ilma-aluksia.</p> <p>Osasto saapuu Suomeen lokakuun alussa ja tukeutuu Merivoimien tukikohtiin ja alueisiin Lounais-Suomessa ja Saaristomeren alueella.</p> <p>Baltic Sentry on Naton tammikuussa 2025 käynnistämä laaja-alainen valvontatehtävä. Se on tärkeä osa liittouman yhteistä puolustusta ja sen päätavoitteena on suojata Itämeren kriittistä vedenalaista infrastruktuuria. Merijalkaväki osallistui tehtävään ensimmäisen kerran helmikuussa 2025.</p> <p>- Naton Baltic Sentry -aktiviteetti jatkuu edelleen ja liittouma on sitoutunut Itämeren turvaamiseen. Merijalkaväen kokemus, osaaminen ja uudet järjestelmät soveltuvat tilannekuvamme täydentämiseen ja valvonnan tukemiseen erinomaisesti, toteaa Merivoimien operaatipäällikkö, kommodori <strong>Johan Tillander</strong>.</p> <p>Yhdysvaltain merijalkaväen Euroopan ja Afrikan joukkojen komentaja, kenraalimajuri <strong>Daniel Shipley</strong> kuvasi yhteistyön operatiivista suunnittelua malliesimerkiksi, jossa euroopalaiset liittolaiset johtavat alueellista meriturvallisuutta ja Yhdysvallat tukee toimintaa erikoistuneilla ja ketterillä joukoilla, jotka tehostavat liittolaisten kykyjä.</p> <p>- Osallistumisemme Baltic Sentryyn osoittaa merijalkaväen ketteryyttä osoittaa nopeasti suorituskykyjä sinne, missä ne ovat tehokkaimpia, Shipley sanoo. </p> <p>- Suomalaisten liittolaisten kanssa yhdessä työskentely vahvistaa yhteistä valmiuttamme varmistaen, että kykenemme operoimaan saumattomasti yhtenäisenä ja tehokkaana yksikkönä estääksemme hybriditoimet Itämeren rannikolla. </p> <p>Myöhemmin marraskuun lopulla merijalkaväen joukkoja osallistuu myös Merivoimien syksyn Narrow Waters -pääsotaharjoitukseen.</p> Thu, 01 Oct 2026 12:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-merijalkavaki-mukana-valvomassa-itamerta 2026-10-01T12:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/kommodori-petteri-kuosmanen-on-puolustusvoimien-tutkimuslaitoksen-uusi-johtaja <p>Kommodori<strong> Petteri Kuosmanen</strong> on määrätty Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajan tehtävään 1.10.2026 lukien.</p> <p>Komdri Kuosmanen tuli tehtävään Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkön tehtävästä. Aiemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä ja Sotatekniikan laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2004 sekä diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 2002. Kuosmanen ylennettiin kommodoriksi vuonna 2019.</p> <p> </p> Thu, 01 Oct 2026 06:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/kommodori-petteri-kuosmanen-on-puolustusvoimien-tutkimuslaitoksen-uusi-johtaja 2026-10-01T06:23:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-7 <p style="margin-top:16px; margin-bottom:4px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:16.8pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:#2b2e31">Melualtistuminen tapahtui harjoitukseen lähtiessä yhden rynnäkkökiväärin lauettua vahingossa. </span></span></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-top:16px; margin-bottom:4px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:16.8pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:#2b2e31"><br> Melulle altistuneiden varusmiesten kuulo tutkittiin terveysasemalla.</span></span></span></span></span></span></span></p> Tue, 29 Sep 2026 17:25:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-7 2026-09-29T17:25:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-3.-lokakuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kuopiossa <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä. Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Ilmavoimat lentää lauantaina 3.10.2026 kello 12 F/A-18 Hornet -ylilennon Kainuun Prikaatin maanpuolustuspäivän yhteydessä Kuopiossa. Karjalan lennosto lentää ylilennon Kuopion torin yli Puijonkadun suuntaisesti etelästä kohti pohjoista. Lennolla on säävaraus.</span></span></p> Tue, 29 Sep 2026 09:22:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-3.-lokakuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kuopiossa 2026-09-29T09:22:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/polttoainetta-valui-maahan-mikkelin-varuskunta-alueella <p>Polttoaineen tankkauskontista valui dieseliä maahan tämänhetkisen arvion mukaan joitakin kymmeniä litroja. Karjalan prikaati ja Etelä-Savon pelastuslaitos aloittivat toimenpiteet vahingon torjumiseksi varuskunta-alueella välittömästi vuodon havaitsemisen jälkeen.</p> <p>Karjalan prikaati tutkii polttoainevuodon aiheutumiseen johtaneita syitä.</p> Mon, 28 Sep 2026 14:04:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/polttoainetta-valui-maahan-mikkelin-varuskunta-alueella 2026-09-28T14:04:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ruotsalaisalus-mukaan-suomen-merialueiden-valvontaan <p>Ruotsalainen Visby-luokan korvetti HSwMS Helsingborg osallistuu Suomen Merivoimien johdossa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen viikolla 40.</p> <p>Tiivis yhteistyö liittolaisemme kanssa vahvistaa Pohjolan ja koko liittokunnan itäisen sivustan turvallisuutta sekä lisää Suomen ja Ruotsin kykyä operoida yhdessä kaikissa tilanteissa, niin rauhan aikana, häiriötilanteissa kuin myös poikkeusoloissa.</p> <p>Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Nyt toteutettava yhteistoiminta Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa on uusi askel kohti entisestään syvenevää yhteistyötä.</p> <p>Yhteistoiminnalla Ruotsin merivoimien kanssa laajennetaan käytännön yhteistoimintamalleja meritilannekuvan muodostamiseksi ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi.</p> <p>- Luomme nyt toimivia käytänteitä yhteisestä toiminnasta. Madallamme näin kynnystä toteuttaa vastaavia ja muita vaativia tehtäviä tulevaisuudessa aina tarpeen vaatiessa, Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori<strong> Johan Tillande</strong>r sanoo.</p> <p>Ruotsin merellinen osallistuminen mahdollistaa Merivoimien omien alusten suuntaamiseen muihin tehtäviin. Kaiken toiminnan perustana Ruotsin kanssa on jaettu meritilannekuva.</p> <p>- Suomen ja Ruotsin merivoimien operaatiokeskukset vaihtavat tietoa jatkuvasti päivittäin. Suomen alueen valvontayhteistyössä ruotsalaisaluksilla on samanlaiset normaaliolojen toimivaltuudet kuin suomalaisilla, mukaan lukien sotilaallisten voimakeinojen käyttö. Kaikissa tilanteissa yhteistoimintaa johtaa suomalainen kantahenkilökuntaan kuuluva sotilas kansallisilla normaaliolojen toimivaltuuksilla, Tillander lisää.</p> Mon, 28 Sep 2026 11:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ruotsalaisalus-mukaan-suomen-merialueiden-valvontaan 2026-09-28T11:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tyovierailulla-ukrainassa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti <strong>Pasi Välimäki</strong> teki työvierailun Ukrainaan. Vierailu oli jatkoa pitkään jatkuneelle ja tiivistyneelle yhteistyölle Ukrainan asevoimien kanssa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Vierailu alkoi Ukrainan maavoimien komentajan ja esikunnan tapaamisella Kiovassa. Keskusteluissa esillä olivat operatiivinen tilanne, taistelukentän muutostekijät, joukkojen koulutus ja varustaminen sekä kahdenvälinen maavoimayhteistyö. Vierailun aikana käytiin tapaamassa Ukrainan maavoimien 3. Armeijakunnan komentajaa ja hänen alaisiaan. Tässä yhteydessä perehdyttiin myös OP VIVALDI:n rakenteeseen ja tilanteeseen sekä keskusteltiin tiedonvaihdosta ja yhteydenpidosta. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">– Minulle on ollut tärkeää käydä tapaamassa ukrainalaisia rintamakomentajia ja keskustella heidän kanssaan taistelukentän muutoksesta, menestystekijöistä ja haasteista, jotta oma tekemisemme kytkeytyy oikealla tavalla meneillään olevaan muutokseen. Armeijakunnan komentaja avasi näitä tekijöitä erittäin konkreettisesti, kun keskustelimme joukkojen koulutuksesta sekä niiden käytöstä meneillään olevassa operaatiossa. Keskustelimme myös mekanisoitujen joukkojen menestykselliseen käyttöön tarvittavien edellytysten luomisesta. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää ja koulutuksen sisältöjä on kehitetty Ukrainaista saatuja kokemuksia ja havaintoja huomioon ottaen. Tiedonvaihto ja ristiin oppiminen ovat oleellinen osa kahdenvälistä yhteistyötä Ukrainan kanssa, etenkin miehittämättömien järjestelmien käyttöönotossa maavoimissa. Tämän yhteistyön tiivistäminen ja vaikutusten jalkauttaminen arkipäivän tekemiseen on vielä systematisoitava. Yhtenä ajatuksena on kouluttajavaihto kursseihin liittyen. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><br> – Vieraillessani 233. koulutuskeskuksessa saatoin nähdä miten koulutuksen järjestelyt ja toteutus ovat kehittyneet ja osin muuttuneet viime vuosien aikana. Yhteistyömme keskuksen kanssa on ollut meille tärkeää, kun olemme käynnistäneet aseistettavien lennokkien koulutuksen maavoimissa ja kehittäneet taistelijan rataa vastaamaan nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksia, Maavoimien komentaja toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Delegaatio tutustui myös Ukrainan miehittämättömien järjestelmien johtoportaan <i>(Unmanned Systems Command)</i> toimintaan ja tapasi sen komentajan. Tapaamisessa keskusteltiin miehittämättömien järjestelmien organisoinnista, käyttöperiaatteista, koulutuksesta sekä käytössä olevista järjestelmistä ja niiden kehitysnäkymistä.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">– Keskustelimme etenkin torjuntalennokkien monikerroksisesta käytöstä sekä niiden jatkuvasta kehittämisestä, jotta ne vastaavat uhkajärjestelmien kehitykseen. Tapaamisen yhteydessä saatoimme todeta varsin konkreettisesti minkälaisia vaatimuksia miehittämättömien järjestelmien käyttö ja johtaminen asettaa tiedonsiirtoratkaisuille ja tietointegraatiolle sekä elektronisen sodankäynnin eri toiminnallisuuksille. Keskustelimme myös vasta solmitusta kahdenvälisestä ”dronediilistä” sekä koulutusyhteistyön mahdollisuuksista, Välimäki kertoo.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><br> Ukrainan kokemusten hyödyntäminen näkyy myös Naton kehittämisessä, mm. liittokunnan Eastern Flank Deterrence Initiative -aloitteen (EFDI) muodossa. Huomattava osa EFDI:n teknologiaratkaisuista ja järjestelmistä on testattu tai käytössä Ukrainassa. Suomessa loppuvuodesta järjestettävä Arctic Strike 26 -kokeiluharjoitus on osa EFDI-kehittämistä ja Ukraina-yhteistyöllä on siihenkin liittyen merkitystä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Maavoimien komentaja tapasi myös Ukrainan asevoimien komentajan kenraalimajuri <strong>Mykhailo Drapatyin</strong>, joka tapaamisen lopuksi luovutti Maavoimien komentajalle myönnetyn Ukrainan ansioritarikunnan 2 lk:n kunniamerkin.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><i>Photos: (c) The Armed Forces of Ukraine.</i></span></span></span></p> Mon, 28 Sep 2026 08:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tyovierailulla-ukrainassa 2026-09-28T08:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-19.-23.10.2026 <figure class="image" style="float:right"> <figcaption>                   Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p style="margin-bottom:11px">Karjalan lennoston Suojausyksikkö järjestää suojausharjoituksen ja siihen liittyvät kertausharjoitukset 19.‒23. lokakuuta Rissala-Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen-alueella. Samalla alueella toteutuu marraskuun lopussa 22.-27.11.2026 Ilmavoimien joulukuussa kotiutuvien varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoitus.</p> <p>19.‒23.10.2026 pidettävään suojausharjoitukseen osallistuu Karjalan lennoston henkilöstöä, saapumiserien 1/26 ja 2/26 saapumiserien varusmiehiä sekä reserviläisiä. Harjoituksen johtaa Suojausyksikön päällikkö majuri Lauri Keinänen.</p> <p>Tukikohdan ulkopuolisilla harjoitusalueilla Rissala-Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen Puolustusvoimat voi sulkea tilapäisesti pieniä teitä, jotta ulkopuoliset eivät altistu paukkupatruunoiden aiheuttamalle melulle. Lisäksi huomioitavaa on, että alueilla liikkuu sotilasajoneuvoja ja harjoitusjoukkoja. Harjoitusalueen asukkaiden liikennöinti kiinteistöilleen mahdollistuu koko harjoituksen ajan. Alueella asuvien henkilöiden tulee valmistautua esittämään voimassa olevan henkilöllisyystodistus.</p> <p>Karjalan lennosto pitää harjoitusalueen asukkaille ja median edustajille suojausharjoituksen ja Ilmavoimien Protective Fence 26 -lentotoimintaharjoituksen sekä joukkokoulutuskauden päättöharjoitusta koskevan infotilaisuuden keskiviikkona 7. lokakuuta kello 17 alkaen Kunnonpaikassa, Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela.</p> <p>Lisätiedot: Karjalan lennosto, kapteeni Teemu Teppola puh. 0299 800 (PV vaihde)</p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><b><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:black">Yleistiedoksianto Kuopion ja Siilinjärven alueilla sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä Puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja liikkumisen rajoittamisesta harjoitusalueilla 19.‒23.10.2026.</span></span></span></b> <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yleistiedoksianto-karjalan-lennoston-paatos-11.9.2026" style="color:blue; text-decoration:underline"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Yleistiedoksianto - Karjalan lennoston päätös 11.9.2026 - Puolustusvoimat</span></a><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> Mon, 28 Sep 2026 05:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-19.-23.10.2026 2026-09-28T05:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-monin-paikoin-suomea-mukana-helikoptereita- <p>Rykmentin harjoitustoimintaa on </p> <ul> <li>28.9. – 2.10. Kymenlaaksossa, Pyhtään ja Haminan välinen rannikko- ja merialue mukaan lukien</li> <li>28.9. – 7.10. Länsi-Suomessa Ulvilan, Pirkkalan, Someron ja Raision välisellä alueella</li> <li>29.9. – 1.10. Kymenlaaksossa Kouvolan alueella</li> <li>2. – 16.10. Pohjois-Savossa Rautavaaran kunnan alueella sekä Pohjois-Karjalassa Nurmeksen ja Juuan alueilla</li> <li>5. – 9.10. Kymenlaaksossa Kouvolan alueella ja Etelä-Karjalassa Luumäen kunnan alueella</li> <li>6. – 8.10. Länsi-Suomessa Hangon ja Uudenkaupungin välisellä rannikko- ja merialueella.</li> </ul> <p>Pienissä partiokokoonpanoissa liikkuvat harjoitusosastot ovat pukeutuneet taisteluvarustukseen. Osaan harjoitustilanteista liittyy ampumatarvikkeiden ja pienten räjähteiden käyttöä, sekä helikoptereiden lentotoimintaa. Helikopteritoimintaa on sekä valoisan että pimeän aikana ja lennot tapahtuvat osittain matalia lentokorkeuksia käyttäen, mistä voi aiheutua äänihaittaa.</p> <h3>Myös helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus jatkuu </h3> <p>Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan syyskauden pimeälentokoulutukseen liittyviä koulutuslentoja on vielä viikoilla 40, 44, 46 ja 50. Lennot keskittyvät pääsääntöisesti noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä.</p> <p>Aiemmin julkaistu tiedote syyskauden pimeälentokoulutuksesta</p> <ul> <li><a href="https://maavoimat.fi/-/helikopteripataljoonan-syyskauden-pimealentokoulutus-alkaa-2">Helikopteripataljoonan syyskauden 2026 pimeälentokoulutus alkaa</a></li> </ul> <p>Puolustusvoimien helikopterikalusto</p> <ul> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/236">NH90-kuljetushelikopteri</a></li> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/235">MD500-kevythelikopteri</a><br>  </li> </ul> <p>Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai Utin jääkärirykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>.</p> <p> </p> Fri, 25 Sep 2026 10:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-monin-paikoin-suomea-mukana-helikoptereita- 2026-09-25T10:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ja-ruotsin-ilmavoimat-toteuttivat-ensimmaisen-yhteisen-operatiivisen-tunnistuslennon <p>Operatiivinen tunnistuslento toteutettiin osana Suomen ja Ruotsin yhteistoimintaa alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Suomen ilmavoimien Ilmaoperaatiokeskuksen johtamaan tehtävään osallistui suomalaisia F/A-18 Hornet- ja ruotsalaisia JAS 39 Gripen -hävittäjiä, jotka tunnistivat Tu-134-kuljetuskoneesta (Nato-raportointinimi ”Crusty”) sekä MiG-31-hävittäjistä (”Foxhound”) ja Su-30-hävittäjistä (”Flanker-H”) koostuneen venäläisen lento-osaston kansainvälisessä ilmatilassa Suomenlahden yllä. </p> <p>‒ Suomen ja Ruotsin ilmavoimat vastaavat oman ilmatilansa alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta. Tänä syksynä alkanut aiempaa syvempi yhteistyö mahdollistaa yhteiset operatiiviset tunnistuslennot ja päivystyshävittäjien tukeutumisen toisen maan tukikohtiin, kertoo Ilmavomien operaatiopäällikkö eversti <strong>Vesa Mäntylä</strong>.</p> <p>‒ Tältä tiivis yhteistyö näyttää käytännössä. Vuosien varrella luottamuksen ja vahvojen henkilökohtaisten suhteiden pohjalle rakentuneen yhteistyön ansiosta voimme nyt toimia saumattomasti yhdessä – ilmavoimina, kansakuntina ja liittolaisina, toteaa Ruotsin ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Jonas Wikman</strong>. </p> <h3>Suomen ja Ruotsin päivystyshävittäjät tukevat toisiaan</h3> <p>Operatiivisessa päivystyksessä olevien aseistettujen hävittäjien päivystyspaikkaa ja lentoonlähtövalmiutta säädetään Ilmaoperaatiokeskuksen johdolla tarpeen ja tilanteen mukaan. Suomalaiset ja ruotsalaiset hävittäjät päivystävät lähtökohtaisesti kansallisissa tukikohdissaan, mutta voivat tarvittaessa tukeutua toisen maan tukikohtiin osana operatiivista toimintaa.</p> <p>Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyö on aktiivista ja vakiintunutta. Rajat ylittävää Cross Border Training -harjoitustoimintaa on lennetty lähes viikoittain jo vuosien ajan. Viime vuosina kumppanuutta on syvennetty edelleen osana Nordic Air Power -yhteistyötä, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmavoimat kehittävät pohjoismaista suorituskykyä osana Naton yhteistä puolustusta. Suomi ja Ruotsi tekevät Itämeren alueella yhteistyötä ja koordinoivat toimintaansa myös Naton Baltic Air Policing -päivystysosastojen kanssa. </p> <p>Suomen ja Ruotsin tiivis yhteistyö vahvistaa Pohjolan ja koko Naton itäisen sivustan turvallisuutta sekä lisää maiden kykyä operoida yhdessä kaikissa tilanteissa, niin rauhan aikana, häiriötilanteissa kuin myös poikkeusoloissa.</p> <figure class="image"> <figcaption> Venäläinen MiG-31-hävittäjä ("Foxhound"). Kuva: Ruotsin ilmavoimat </figcaption> </figure> <p> </p> <figure class="image"> <figcaption> Venäläisiä Su-30-hävittäjiä ("Flanker-H"). Kuva: Ruotsin ilmavoimat </figcaption> </figure> <p><br>  </p> <p><strong>Lue lisää: </strong></p> <p><a href="https://ilmavoimat.fi/akv/akt-toiminta">Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV / AKT)</a></p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yhteistyo-ruotsin-kanssa-tiivistyy-alueellisen-koskemattomuuden-valvonnassa-ja-turvaamisessa">Yhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa</a></p> Fri, 25 Sep 2026 06:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ja-ruotsin-ilmavoimat-toteuttivat-ensimmaisen-yhteisen-operatiivisen-tunnistuslennon 2026-09-25T06:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sotiemme-veteraanit-sotiemme-naiset-2026-kerays-tampeeella-ja-pirkkalassa <p>Keräyksellä on Poliisihallituksen keräyslupa RA/2026/152, joka on jatkuvasti voimassa oleva keräyslupa.</p> <p>Satakunnan lennoston varusmiehet suorittavat lipaskeräystä Tampereen ja Pirkkalan alueen suurissa ostoskeskuksissa 28. - 30.9.2026 klo 15.30 - 20.30.</p> <p>PRISMAT:</p> <ul> <li>Linnainmaa</li> <li>Koivistonkylä</li> <li>Lielahti</li> <li>Pirkkala</li> </ul> <p>CITYMARKETIT:</p> <ul> <li>Linnainmaa</li> <li>Turtola</li> <li>Lielahti</li> <li>Pirkkala</li> </ul> <p> </p> Fri, 25 Sep 2026 05:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sotiemme-veteraanit-sotiemme-naiset-2026-kerays-tampeeella-ja-pirkkalassa 2026-09-25T05:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/sata-vuotta-suomalaista-logistiikkaupseerikoulutusta <p style="margin-bottom:11px">Huollon – ja sen kattokäsitteenä logistiikan – onnistunut järjestäminen, oli sitten kyse kuljetuksista, ruoasta, vaatteista, varusteista, lääkinnästä, ase- ja ampumatarvikehuollosta tai vaikkapa vikaantuneen materiaalin korjaamisesta, on ollut aina menestyksekkäiden sotilaallisten operaatioiden perusedellytys.</p> <p>Myös vuonna 1918 perustetuissa Suomen Puolustusvoimissa huolto-osaamisen merkitys ymmärrettiin varhain.</p> <p>Itsenäisen Suomen huoltoupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen vuosisata sitten, lokakuussa 1926, jolloin Helsingin Kampin kasarmeilla nykyisen Lasipalatsin läheisyydessä järjestettiin talousupseereille suunnattu neljän kuukauden mittainen Sotilashallinnollinen kurssi I.</p> <p>Logistiikan huoltolajit olivat uuden aselajin alkutaipaleella intendentuuri  – eli nykytermein talousmateriaalihuolto – lääkintä-, eläinlääkintä-, ja ampumatarvikehuolto sekä pioneeri-, suojelu- ja viestihuolto. Lisäksi huoltoupseerien vastuulle kuului jo tuolloin joukkojen ja materiaalin kuljetusten järjestäminen.</p> <p>Vuosisadan kuluessa sotilaallinen huolto mukautui ensin pelkästä rauhanajan koulutustoiminnan tukemisesta talvi- ja jatkosodan asettamiin suuren kenttäarmeijan asettamiin vaatimuksiin ja teknistyi ja motorisoitui muiden aselajien mukana.</p> <p>Kylmän sodan aikana huollon ja myös sen rinnalla aina kulkeneen sotataloudellisen varautumisen punaiseksi langaksi muodostui omavaraisuus, mikä näkyi esimerkiksi kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden Puolustusvoimien käyttöön kehittämissä aseissa ja ajoneuvoissa.</p> <p>Samalla vahvistettiin myös Puolustusvoimien materiaalisen ja huollollisen valmiuden kulmakiviin nykyisinkin kuuluvaa suomalaisen yhteiskunnan sotilas- ja siviilitoimijoiden tiivistä yhteistyötä normaali- ja poikkeusolojen logistiikassa.</p> <p> </p> <h2>Huolto laajeni logistiikaksi</h2> <p>Viimeisten vuosikymmenten aikana sotilaallinen huolto on saanut Puolustusvoimissa kattokäsitteekseen logistiikan, johon kuuluvat perinteisten huoltolajien lisäksi muun muassa sotatalouden, sotilaallisen infrastruktuurin ja väylien, sotamateriaalin ja sotatalouden kehittämisen kokonaisuudet.</p> <p>Samalla aiemmin kotimaakeskeisestä logistiikasta on 1990-luvulta alkaneen kansainvälisen toiminnan vilkastumisen ja lopulta Nato-jäsenyyden myötä tullut toimintaa, joka liittää Puolustusvoimat osaksi globaaleja verkostoja. Kotimaisten ja liittolaisjoukkojen liikkuvuuden, materiaalisen valmiuden ja logistisen tuen takaaminen onkin elimellinen osa tämän päivän logistiikkaupseerin tehtäviä ja ammattiosaamista.</p> <p>Kampin kasarmeilta alkaneesta sotilaallisen logistiikan toimialakoulutuksesta Puolustusvoimissa vastaa tänä päivänä vuonna 2015 Riihimäellä toimintansa aloittanut Logistiikkakoulu.</p> <p>Logistiikkakoulu perustettiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun Hämeen Rykmentin alainen Huoltokoulu toimintoineen siirrettiin Panssariprikaatin alaisuudessa toimivaan Hattula-Riihimäen varuskuntaan Riihimäelle. Samassa varuskunnassa toimii myös Puolustusvoimien terveydenhuollosta vastaavan Sotilaslääketieteen keskuksen esikunta.</p> <p>Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan alainen Logistiikkakoulu antaa upseerikoulutuksen osalta tutkintoon tähtäävää logistiikan koulutusta muun muassa sotatieteiden kandidaatin sekä maisterin koulutusohjelmissa. Lisäksi se toteuttaa toimialapäällikön opintokokonaisuuteen tähtäävää upseereille suunnattua täydennyskoulutusta sekä aliupseereiden täydennyskoulutusta.</p> <p>Koululla on merkittävä rooli myös Puolustusvoimien vaativimpien ajoneuvo, kuljetus- sekä ase- ja räjähdealan eri tehtäviin täydennyskoulutuksen järjestämisessä sekä logistiikan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.</p> <p>Logistiikkakoulu juhlisti logistiikkaupseerikoulutusta keskiviikkona 23. syyskuuta Riihimäellä, jossa koulun päärakennuksen edustalla paljastettiin Logistiikan kivi -muistomerkki. Muistomerkki koostuu koulun lipun kuva-aiheen esittävästä kilvestä, joka on valettu hylsyissä ja ajoneuvoissa käytetyistä metalleista tehdystä seoksesta. Muistomerkin kivipaasi on peräisen Uudenkylän asevarikon alueelta, jossa elokuussa 1965 tapahtunut mittava räjähdeonnettomuus oli irrottanut sen kallioperästä.</p> <figure class="image"> <figcaption> Logistiikan kivi -muistomerkin paljastivat Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Jari Mikkonen ja Logistiikkakoulun johtaja Juha Urpelainen Riihimäellä. </figcaption> </figure> <p><br>  </p> Thu, 24 Sep 2026 12:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/sata-vuotta-suomalaista-logistiikkaupseerikoulutusta 2026-09-24T12:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-nuorten-maanpuolustustahto-osana-kognitiivista-resilienssia <p>Suomessa kansalaisten maanpuolustustahdon taso on keskeinen mittari yhteiskunnan asenneilmapiirille maanpuolustusasioissa. Maanpuolustustahdolla on konkreettinen merkitys maanpuolustuksen toimintaedellytyksille, sillä asevelvollisuuden varaan rakentuvan mallin toimivuus edellyttää kansalaisten tahtoa sitoutua sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sekä heidän tukeaan puolustusjärjestelmälle ja sen kehittämiselle.  Kansalaisten korkea maanpuolustustahto on ollut perinteinen osa maanpuolustuksen pelotteen rakentumista Suomessa.</p> <p>Tässä katsauksessa pohditaan, millaiseksi nuorten suhde maanpuolustukseen ja sen myötä maanpuolustustahto muodostuvat tulevaisuudessa, jos useat yhteiskuntaan ja turvallisuusympäristöön vaikuttavat ilmiöt vaikeuttavat nuorten sitoutumista osaksi yhteiskuntaa. Katsauksessa esitellään 12 muutosilmiötä, joiden ennakoidaan vaikuttavan nuorten maanpuolustussuhteen muodostumiseen nykyhetkestä aina 2040-luvulle saakka. Maanpuolustussuhteen malli toimii analyyttisena kehikkona, jonka kautta voidaan eritellä nuorten maanpuolustustahdon muodostumisen kannalta olennaisia yhteiskunnallisia muutosilmiöitä.</p> <p>Muutosilmiöiden merkitystä eritellään yhteenkuuluvuuden tunteen, puolustamisen arvoisuutta koskevien käsitysten ja uhkakäsitysten näkökulmista. Katsaus esittää, että nuorten maanpuolustussuhteen kehityssuuntien tarkastelu tukee yhteiskunnan kognitiivisen resilienssin vahvistamista, koska se auttaa havaitsemaan ennakolta mahdollisia haavoittuvuuksia nuorten tahdossa osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen ja tukea sitä.</p> <p>2026:9 <a data-extension="pdf" data-size="401kB" data-uuid="3cf04730-ffe6-799c-b7d2-3b705d01bf64" href="https://puolustusvoimat.fi:8443/documents/1951253/2815786/2026-9%20Nuorten%20maanpuolustustahto%20osana%20kognitiivista%20resilienssi%C3%A4.pdf/3cf04730-ffe6-799c-b7d2-3b705d01bf64?t=1787912091272" target="_blank"><strong>Nuorten maanpuolustustahto osana kognitiivista resilienssiä</strong></a></p> <h2>Lisätietoja</h2> <p>Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija FT, dosentti Miina Kaarkoski.</p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a></p> Thu, 24 Sep 2026 07:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-nuorten-maanpuolustustahto-osana-kognitiivista-resilienssia 2026-09-24T07:02:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella <p>Ilmamaalilento on osa Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiesten koulutusta. </p> Wed, 23 Sep 2026 09:55:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella 2026-09-23T09:55:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026-kulkulupien-hakuohje-ajalle-18.11.-25.11.2026 <figure class="image"> <figcaption> Ilmavoimien Hornet-hävittäjä maantietukikohdassa. Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p style="margin-bottom:13px">Ilmavoimien Protective Fence 26 -harjoitus aiheuttaa liikennejärjestelyjä ja liikkumisrajoituksia Karjalan lennoston Rissalan tukikohdan ympäristössä 18.11.‒25.11.2026. Harjoituskäyttöön otetaan valtatiellä 9 sijaitseva Jännevirran varalaskupaikka ja tukikohdan lähialueet.</p> <p style="margin-bottom:13px">Valtatie 9 Toivalantien ja Joensuuntien risteyksen ja Jännevirran sillan itäpuolen väliltä sekä maantie 562 (Lentokentäntie) Vt 9:n ja Lentokentäntien ja Rantatien risteyksen välillä suljetaan liikenteeltä harjoituksen ajaksi. Valtatien 9 liikenne opastetaan harjoituksen ajaksi kiertoreitille Riistavedeltä Juankosken ja Nilsiän suuntaan maanteiden 567 ja 569 sekä kantatien 75 kautta. Kulku Kuopion lentoasemalle ohjataan maantien 559 (vanha viitonen) ja maantien 16330 (Jäläntie) kautta. Kuopion ja Joensuun välin kulkeminen onnistuu normaalisti myös eteläistä reittiä valtatien 23 ja Leppävirran kautta.</p> <p style="margin-bottom:13px">Maanteiden 16339 (Ranta-Toivalantie) ja 16340 (Uuhilahdentie) käyttö rajoitetaan ainoastaan Puolustusvoimien, harjoitusalueen sekä Jännevirran ja Riistaveden välisen alueen kiinteistöjen sekä pelastusviranomaisten ja muuten perustelluista syistä erillisen luvan saaneiden liikenteelle ajalla 18.‒25.11.2026.</p> <figure class="image"> <figcaption> Kiertotiejärjestelyt Ilmavoimien Protective Fence 26 -harjoituksessa 18.-25.11.2026. </figcaption> </figure> <p><br> Protective Fence 26 -harjoituksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Suomen ilmapuolustuksen valmiutta. Harjoituksessa käytetään useita tukikohtia eri puolilla maata Ilmavoimien liikkuvan ja hajautetun taistelutavan mukaisesti. F/A-18 Hornet -hävittäjät ja muut lentokoneet käyttävät Jännevirran varalaskupaikkaa osana harjoitusta.</p> <p>Lisäksi Karjalan lennosto järjestää Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 2/26) Rissalan tukikohdassa ja Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen -alueella 22.‒27.11.2026. Rissalan tukikohdassa ja Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen -alueella järjestetään myös lennoston Suojausyksikön suojausharjoitus ajalla 19.10.‒23.10.2026.<br> <br> <strong>Yleistiedoksiannot </strong>yksityisten kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä Puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja liikkumisen rajoittamisesta harjoitusalueilla löytyvät Puolustusvoimien verkkosivuilta: <a href="http://puolustusvoimat.fi/kuulutukset">www.puolustusvoimat.fi/kuulutukset</a></p> <p><br> <strong>Protective Fence 26 -harjoitus: Kulkulupien hakuohje</strong></p> <p>Ilmavoimien Protective Fence 26 -harjoituksen aikana on voimassa liikenne- ja liikkumisrajoituksia Rissalan tukikohdan ympäristössä 18.‒25.11.2026. Tukikohdan ympäristön asukkaille ja Jännevirran itäpuolella asuville (Jännevirta-Riistavesi) sekä muuten perustellusta syystä luvan tarvitseville myönnetään määräaikaan 25.10.2026 mennessä tehdyn hakemuksen perusteella kulkulupa. Karjalan lennoston lähettämien tekstiviesti-ilmoitusten mukaan myönnetyt kulkuluvat ovat voimassa harjoituksen ajan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja tekstiviestin esittämällä.</p> <p>Lupahakemukset käsitellään kulkulupahakemuslomakkeen kautta.</p> <figure class="image"> <figcaption> Valtatie 9 maantietukikohdan alueelta ja maantiet 16339 (Ranta-Toivalantie) ja 16340 (Uuhilahdentie) on suljettu harjoituksen aikana. Kartassa rajatuilla alueilla asuvat voivat hakea kulkuluvan Ranta-Toivalantie-Uuhilahdentie-reitin käyttöön. </figcaption> </figure> <p><strong>Harjoitustoimintaan liittyviä järjestelyitä:</strong></p> <ul> <li>Julkisen liikenteen toimijat ilmoittavat reittiaikatauluista omilla tiedotuskanavillaan.</li> <li>Kuntien/kaupungin koululaiskuljetukset voivat käyttää kiertotietä lupajärjestelyiden jälkeen.</li> <li>Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on opastettu reitti Jännevirran silta–Suininlahdentie -välillä, reitin käyttö ei vaadi kulkulupaa.</li> <li>Hälytysajoneuvot voivat käyttää Vt 9:n suuntaista Jännemäentie-Joensuuntie -reittiä läpiajoon.</li> <li>Harjoitusalueella toimivien yritysten työntekijät ja asiakkaat eivät tarvitse toimipisteelle kulkulupaa.</li> <li>Ranta-Toivalantie – Uuhilahdentie reitillä ei sallita läpiajoa muuten kuin kulkuluvalla.</li> </ul> <p><br> <a name="_Hlk240970900">Tee kulkulupahakemus 25.10.2026 mennessä:</a> <strong>Kulkulupahakemus Ilmavoimien harjoituksen ajaksi Rissalassa</strong> <a href="http://ilmavoimat.info/Kulkuluvat-Rissala26">www.ilmavoimat.info/Kulkuluvat-Rissala26</a><br> <br> Karjalan lennosto lähettää luvan saaneelle tiedon <strong>tekstiviestinä 30.10.2026 mennessä</strong>. Lupa on voimassa ajalla 18.‒25.11.2026. Myöhemmin tulevat hakemukset käsittelee Karjalan lennoston turvallisuustoimiala, yhteydenotto puhelimitse 0299 236 901.<br>  </p> <h3>Liikkumisrajoitukset Rissalan tukikohdan alueella </h3> <p>Puolustusvoimien käyttöönottamalla Jännevirran varalaskupaikan ja Rissalan tukikohdan harjoitusalueella liikkuminen on sallittu vain kulkuluvan saaneilla, kuvallinen henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, kelakortti, henkilökortti) sekä tekstiviesti on esitettävä pyydettäessä. Vanhempien mukana liikkuva alle 18v. lapsi ei tarvitse erillistä henkilökorttia. Mikäli lapsi liikkuu yksin moottoroidulla ajoneuvolla, hänen on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus.</p> <p>Alueella liikkuvia pyydetään huomioimaan, että Ranta-Toivalantie-Uuhilahdentie -kiertotiellä nopeusrajoitukset alennetaan ja harjoitustoiminnan vuoksi on varauduttava viiveeseen. Ylimääräistä liikennöintiä tulee välttää harjoitusalueella.<br> <br> Lisäksi muistutetaan, että harjoituksen aikana harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty 24/7. Perusteena on henkilö- ja lentoturvallisuus.</p> <div class="well"> <strong>Kutsu harjoituksen tiedotustilaisuuteen asukkaille ja medialle</strong><br> Karjalan lennosto järjestää tiedotustilaisuuden Rissalan lähialueen asukkaille ja medialle<br> <strong>keskiviikkona 7. lokakuuta 2026 klo 17 </strong>alkaen Kunnonpaikassa.<br> Tilaisuudessa käydään läpi harjoituksen yleisjärjestelyt, aikataulut sekä ohjeet kulkulupien hakemiseen.<br> Tervetuloa! </div> <p><strong>Harjoituksen järjestelyt ja lisätiedot: </strong><br> <a href="http://www.ilmavoimat.fi/karjalan-lennosto">www.ilmavoimat.fi/karjalan-lennosto</a><br> sähköposti: karjalanlennosto@mil.fi   <br> p. 0299 236 901 ma-ti kello 9‒14 (28.9.‒17.11.2026)</p> Wed, 23 Sep 2026 05:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026-kulkulupien-hakuohje-ajalle-18.11.-25.11.2026 2026-09-23T05:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maanpuolustus-esittaytyy-monipuolisesti-kuopion-torilla <p>Kainuun prikaati tuo Kajaanista esille koulutuskäytössä olevaa kalustoa ja Karjalan lennosto toteuttaa ylilennon monitoimihävittäjä F/A-18 Hornetilla. Viranomaisista mukana ovat Poliisi ja Pelastusopisto. Reserviläiskenttää edustavat Pohjois-Savon reserviläispiiri, Pohjois-Savon reserviupseeripiiri ja Pohjois-Savon maakuntakomppania. Kuopion Lentäjät on myös mukana kertomassa lentotoiminnastaan. Kansalaisten valmiuskoulutusta ja omaa toimintaa esittelevät Maanpuolustuskoulutuksen Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri ja ilmapuolustuspiiri, Naisten Valmiusliitto ja Pohjois-Savon maanpuolustusnaiset. </p> <p>Intin kuuluisaa hernekeittoa myy Puolustusvoimien kumppani Leijona Catering ja makkaraa sekä munkkikahvia Rissalan sotilaskotiyhdistys.</p> <p>Kuopion Sotaveteraanimuseo vanhalla kasarmialueella entisessä 5. Tarkk`ampujapataljoonan päävartiorakennuksessa on avoinna 3.10. kello 11-15 (osoite Tulliportinkatu 37, Rak D).</p> <p>Karjalan lennoston ylilento aiheuttaa paikallisesti hetkellistä lentomelua kaupungin yllä, lennolla on säävaraus.</p> <p>Maanpuolustuspäivä on osa Kainuun prikaatin 60-vuotisjuhlavuotta. Pohjois-Savon prikaati muutti 1962 alkaen Kuopiosta Hatsalan kentältä Kajaanin Hoikankankaalle. Nimi vaihdettiin Kainuun prikaatiksi 1966 ja nykyään prikaatin vastuualueeseen kuuluvat Kainuun lisäksi Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa.</p> <p>Hoikankankaan varuskunnan lisäksi prikaatiin kuuluvat asevelvollisten asioita hoitavat aluetoimistot Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.<br>  </p> Wed, 23 Sep 2026 03:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maanpuolustus-esittaytyy-monipuolisesti-kuopion-torilla 2026-09-23T03:53:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/naton-kansainvalisen-sotilasesikunnan-operaatiopaallikko-vieraili-suomessa <p style="margin-bottom:11px">Vierailu alkoi katsauksella Suomen toimintaympäristöön ja lähialueiden turvallisuustilanteeseen. Keskusteluissa käsiteltiin ajankohtaisia operatiivisia aiheita. Yksi keskeinen aihe oli laaja-alainen vaikuttaminen ja siihen varautuminen. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen sekä varjolaivaston tunnistaminen ja seuranta.</p> <p>Kenraaliluutnantti <strong>Kari Nisula</strong> korosti yhteisen suunnittelun ja varautumisen merkitystä:</p> <p><cite>– Laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautuminen edellyttää jäsenmailta yhtenäistä tilannekuvaa ja kykyä toimia nopeasti. Naton puolustus ja pelote muodostaa liittokunnan yhteisen viitekehyksen, jonka avulla varaudutaan vastaamaan monimuotoisiin uhkiin kaikista suunnista ja kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. </cite></p> <p>Vierailun ohjelmaan sisältyi tapaaminen Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti <strong>Vesa Virtasen</strong> kanssa. Lisäksi kenraalimajuri <strong>Pullan </strong>tutustui Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintaan.</p> <p><sub><strong>Naton kansainvälisessä sotilasesikunnassa</strong> työskentelee noin 500 henkilöä. Se antaa muun muassa sotilaallisia neuvoja Naton sotilaskomitealle (Military Committee, MC), joka vastaa Naton ylimmästä sotilaallisesta päätöksenteosta.</sub></p> Tue, 22 Sep 2026 12:40:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/naton-kansainvalisen-sotilasesikunnan-operaatiopaallikko-vieraili-suomessa 2026-09-22T12:40:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-20 <p>Eversti <strong>Tuukka Elonheimo</strong> on määrätty Lapin lennoston komentajaksi. Hän palvelee tällä hetkellä Suomen F-35-yhteystoimiston päällikkönä Yhdysvalloissa. Aiemmin hän on palvellut muun muassa suunnittelupäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa apulaisosastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, erityistehtävässä ja osastoesiupseerina Pääesikunnassa sekä Hävittäjälentolaivueen komentajana Satakunnan lennostossa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2015 sekä Yhdysvaltojen Ilmavoimien Air War Collegen vuonna 2021. Elonheimo ylennettiin everstiksi vuonna 2023. </p> <p><br> Kommodori <strong>Petteri Kuosmanen</strong> on määrätty Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajaksi. Hän palvelee tällä hetkellä apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla. Aiemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä ja Sotatekniikan laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2004 sekä diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 2002. Kuosmanen ylennettiin kommodoriksi vuonna 2019. </p> <p><br> Komentaja <strong>Antti-Pekka Kiiski </strong>on määrätty Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentajaksi Uudenmaan prikaatiin. Hän palvelee tällä hetkellä erityistehtävässä Uudenmaan prikaatin esikunnassa.</p> <p><br> Everstiluutnantti <strong>Janne Jokinen</strong> on määrätty viestitarkastajaksi johtamisjärjestelmäosastolle Maavoimien esikuntaan. Hän palvelee tällä hetkellä suunnittelusektorin johtajana Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla.</p> <p><br> Everstiluutnantti <strong>Tuomo Rusila</strong> on määrätty johtamisjärjestelmäkoulun johtajaksi Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa. Hän palvelee tällä hetkellä erityistehtävässä johtamisjärjestelmäkoululla Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa.</p> <p><br> Everstiluutnantti <strong>Aku Antikainen</strong> on määrätty Pirkanmaan aluetoimiston päälliköksi. Hän palvelee tällä hetkellä erityistehtävässä Pääesikunnan suunnitteluosastolla.</p> <p><br> Majuri <strong>Terjo Mielonen</strong> on määrätty Karjalan tykistörykmentin komentajaksi Karjalan prikaatiin. Hän palvelee tällä hetkellä osastoesiupseerina suunnitteluosastolla Maavoimien esikunnassa.<br>  </p> Tue, 22 Sep 2026 11:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-20 2026-09-22T11:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-26.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kirkkonummellak <p>Satakunnan lennoston Ilmataistelukeskus lentää ylilennon F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä Uudenmaan Maanpuolustuspäivään liittyen lauantaina 26. syyskuuta klo 12 Kirkkonummella.</p> <p>Lennolla on säävaraus.</p> Tue, 22 Sep 2026 10:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-26.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kirkkonummellak 2026-09-22T10:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/koneilla-koneita-vastaan-merellisessa-ymparistossa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><br> <br> Tavoitteena on kehittää ja edistää miehittämättömien järjestelmien suorituskyvyn rakentamista sekä niiden käyttöä liittokunnan sisällä. Merisotakoulun Meritaistelukeskus johtaa Suomen osallistumisen harjoitukseen.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoitukseen osallistuu yli 200 yritystä ja 38 maata. Keskiössä ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmien osalta standardisointi, jonka avulla miehittämättömiä kykyjä kyetään johtamaan keskitetysti liittouman sisällä. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoitukseen osallistuu yli 3100 henkilöä, joista yli 550 on pohjoismaista. Pohjoismaat ovat muodostaneet harjoituksessa oman taisteluosastotason johtoportaan, jonka alaisuudessa toimivat pohjoismaista harjoitukseen hyväksytyt yritykset ja suorituskyvyt.  Pohjoismaiden yhteistoiminta harjoituksessa perustuu NORDEFCO -yhteistyön viitekehykseen. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Lisäksi Ukraina toimii omana johtoportaanaan pohjoismaisessa merellisessä taisteluosastossa ja tukee miehittämättömien järjestelmien johtamista ja käyttöperiaatteita ensilinjan osaamisellaan.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoituksessa toteutetaan operaatioita miehittämättömillä järjestelmillä ja harjoitellaan niiden vastatoimia. Koneet taistelevat koneita vastaan erilaisissa skenaarioissa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Jatkuvaa kehitystyötä rintamaopeilla</b></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Ukrainan kokemuksia miehittämättömästä sodankäynnistä tutkitaan ja sovelletaan harjoituksessa laajasti. Miehittämättömien pinta-alusten ja järjestelmien käyttöperiaatteiden kehitys on nopeaa ja siinä on välttämätöntä pysyä mukana. Harjoitukseen perehtyykin laajasti Suomen eri turvallisuusviranomaisten hankehenkilöstöä.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Suomen osalta merkittävin tutkimuskohde liittyy tänä vuonna matkapuhelinverkkojen ja satelliittiyhteyksien estyessä muodostuvaan toimintaympäristöön. Suomi on tuonut harjoitukseen mm. oululaisen KNL:n rakentaman uuden sukupolven kognitiivisen CNHF- radiokokonaisuuden, jolla kyetään toimimaan pitkillä yhteysväleillä ilman perustavaa laatua olevaa infrastruktuuria, komentajakapteeni Janne Vihervaara Merisotakoululta kertoo.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tutkimuksessa merkittävä toimija on Turun ammattikorkeakoulu, jonka rakentama USV (Uncrewed Surface Vehicle) on toiminut alustana koetoiminnalle.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Tekoäly kokoaa tilannekuvan</b></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tekoälyä hyödynnetään osana lähes kaikkia järjestelmiä. Näin voidaan nopeasti integroida ja johtaa nopeasti saatavilla olevia järjestelmiä yhteiseen tilannekuvaan.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Harjoituksen kokemukset ovat olleet lupaavia. Pohjoismaiden kesken tehtävä yhteistyö on lisännyt merkittävällä tavalla harjoituksen kustannustehokkuutta ja tukenut taktista ja operatiivista näkökulmaa miehittämättömien suorituskykyjen kanssa operoitaessa, Vihervaara arvioi.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Miehittämättömyys antaa operatiiviselle käyttäjälle mahdollisuuden suurempaan riskinottoon ja uhkarohkeampiin operaatioihin, mikä ei olisi mahdollista perinteisemmillä järjestelmillä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Miehittämättömien järjestelmien operointi ei muuten merkittävästi poikkea tavanomaisesta. Tärkeintä on tuntea käytössä oleva suorituskyky ja sen rajoitteet, Vihervaara summaa.</span></span></span></p> Mon, 21 Sep 2026 12:47:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/koneilla-koneita-vastaan-merellisessa-ymparistossa 2026-09-21T12:47:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-koneyksilo-jf-511-saapuu-suomeen-syksyn-kuluessa <p>Nykyaikaiset hävittäjät ovat hyvin monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia. Kaikissa järjestelmissä ilmenee ajoittain teknisiä vikoja ja poikkeamia.</p> <p>Rauhan ajan sotilasilmailussa lentotehtävä voidaan keskeyttää tällaisen havainnon perusteella matalalla kynnyksellä. Havainto selvitetään vaarantamatta henkilöstön ja kaluston turvallisuutta.</p> <p>Siirtolento-osastolla, joka koostui F-35-koneiden lisäksi KC-135-ilmatankkauskoneista, ei ollut mahdollisuutta viivästyttää lähtöään 18. syyskuuta yksittäisen koneen vuoksi. </p> <p>– Saatujen vahvistettujen tietojen mukaan koneen käynnistyksen yhteydessä koneen vikajärjestelmä antoi ilmoituksen mahdollisesta viasta. Vikaa yritettiin selvittää, mutta kun kävi ilmeiseksi, että vian selvittäminen viivästyttäisi koko siirtolento-osaston lähtöä, moottori päätettiin sammuttaa ja odottaa, kunnes vika voitaisiin tutkia ja korjata asianmukaisesti. Kyseessä oli vähäinen avioniikkavika. Tarvittavaa varaosaa ollaan parhaillaan toimittamassa Azoreille, kertoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali <strong>Aki Puustinen</strong>.</p> <p>Konetta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää Suomeen erikseen, sillä Atlantin ylittävä siirtolento edellyttää ilmatankkaustukea. Tästä syystä kone lennetään Suomeen seuraavan kone-erän mukana syksyn kuluessa.</p> <p>Lisätietoja antaa Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde)</p> Sun, 20 Sep 2026 08:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-koneyksilo-jf-511-saapuu-suomeen-syksyn-kuluessa 2026-09-20T08:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaiset-f-35-havittajat-ovat-saapuneet-suomeen <p>Suomen F-35-kaluston käyttöön ottaminen kotimaassa on konkreettisesti alkanut, kun kaksi ensimmäistä Suomen F-35A Lightning II -hävittäjää saapuivat Lapin lennostoon 18. syyskuuta. </p> <p>Koneet lähtivät Lockheed Martinin tehtaalta Texasin Fort Worthista Yhdysvalloista 15. syyskuuta. Koneet tekivät välilaskun Portugalin Azoreilla Lajesin lentotukikohdassa ja ne saapuivat Suomen ilmatilaan kello 17.21. Siirtolennon aikana koneita ilmatankattiin. Rovaniemelle ne laskeutuivat kello 17.45 F/A-18 Hornet -hävittäjien saattamina.</p> <p>Siirtolennolla koneita lensivät Yhdysvaltain ilmavoimien ohjaajat. Siirtolennon aikana koneiden suomalaiset kansallisuustunnukset eli kokardit olivat peitettyinä, koska yhdysvaltalaisten sotilaslentäjien lentämissä kansainvälisissä siirtolennoissa käytetään Yhdysvaltojen valtion tunnuksia ja muun valtion tunnukset peitetään väliaikaisilla merkinnöillä. Koneiden runkonumerot sekä sivuvakaajissa olevat Ilmavoimien tunnukset olivat esillä.</p> <p>Uuden kaluston tyyppitunnus JF on johdettu englannin kielen sanoista <a href="https://ilmavoimat.fi/-/suomen-tulevan-f-35a-lightning-ii-kaluston-tyyppitunnus-on-jf" target="_blank">Joint Fighter</a>. Sillä korostetaan koneen lisäarvoa ja merkitystä kaikkien puolustushaarojen suorituskyvylle. Koko kalusto numeroidaan konekohtaisesti alkaen tunnuksesta JF-501 ja päättyen tunnukseen JF-564. Nyt Suomeen saapuivat koneyksilöt JF-510 ja JF-512. </p> <p><br> <em>Lapin lennostoon saapuivat koneyksilöt JF-510 ja JF-512 18. syyskuuta. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <h2>Suomen ilmapuolustuksen uuden ajanjakson alku</h2> <p>F-35-järjestelmällä on suuri vaikutus Suomen puolustuskykyyn ja Ilmavoimien taistelukykyyn aina 2060-luvulle asti. Suorituskykyinen ja moderni monitoimihävittäjäkalusto on keskeinen osa Suomen puolustusta. Vuoden 2023 huhtikuusta alkaen Ilmavoimat on operoinut täysimääräisenä Naton jäsenenä myös liittokunnan tehtävissä.  </p> <p style="margin-left: 40px;">– F-35 on yksi Suomen puolustuksen mittavimmista suorituskykyhankkeista, ja sen tavoitetaso on korkealla. Saamme käyttöömme Suomen turvallisuusympäristöön erinomaisesti soveltuvan, erittäin edistyksellisen monitoimihävittäjän. Ensimmäisten koneiden saapuminen Rovaniemelle ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan alku: rakennamme kykyä hyödyntää koneen suorituskyvyn koko potentiaali – osana Suomen puolustusjärjestelmää sekä saumattomana osana liittokunnan ilmapuolustusta ja iskukykyä, painottaa Puolustusvoimain komentaja kenraali <strong>Janne Jaakkola</strong>.</p> <p>F-35-monitoimihävittäjää kuvataan voiman moninkertaistajaksi ja taistelukentän pelinrakentajaksi. Kone tuo mukanaan nykyiseen Hornet-kalustoon verrattuna uusia tehtävätyyppejä ja uusia ominaisuuksia.</p> <p style="margin-left: 40px;">– F-35:n taistelukyky on omaa luokkaansa. Koneen monipuoliset ja edistykselliset sensorit mahdollistavat uusien maalityyppien havaitsemisen ja tunnistamisen, ja sensorifuusio yhdistää koneen järjestelmien tuottaman tiedon ohjaajan tilannetietoisuuden rakentamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Tämä tieto ei jää yksittäiseen koneeseen, vaan sitä voidaan välittää verkotetun puolustusjärjestelmän muille toimijoille maalla, merellä ja ilmassa. F-35 lisää kaikkien samalla puolella taisteluun osallistuvien samaan verkkoon liitettyjen osapuolien tilannetietoisuutta, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Timo Herranen</strong> kiteyttää uuden kaluston suorituskykyä.</p> <p style="margin-left: 40px;">– Lisäksi koneen sisäinen polttoainemäärä mahdollistaa nykykalustoomme verrattuna pidemmät toiminta-ajat ja laajemmat toiminta-alueet. Ohjusten kasvavat kantamat, monipuolistuva ja erittäin kehittynyt asevalikoima sekä koneen häirintäjärjestelmät ja häive parantava taistelukykyä ja mahdollistavat toiminnan myös erittäin haastavassa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa sekä parempaa selviytymiskykyä taisteluun ja taistelusta että etulyöntiasemaa itse taistelutilanteessa. Edelleen ratkaiseva etumatka on sillä, joka näkee ensin. Matala heräte ei rajoitu pelkästään koneen muotoon ja pintarakenteisiin, vaan myös sen sensorit täyttävät matalan herätteen vaatimukset. Nämä mahdollistavat edelleen sen, että pystymme todella taistelemaan yhdessä maa- ja merivoimien kanssa, Herranen jatkaa. </p> <p><br> <em>Ilmavoimien komentaja vastaanottamassa uutta hävittäjäkalustoa Lapin lennostossa. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <p>Puolustusvoimien yhteinen suorituskyky rakentuu F-35-järjestelmän käyttöönoton edetessä. F-35:n avulla maa-, meri- ja ilmavoimat kykenevät suojaamaan sekä yhteiskunnan että puolustuksen kohteita yhdessä aiempaa tehokkaammin. Lisäksi Naton F-35-käyttäjien selkeä tahtotila F-35-maiden keskinäisestä yhteisoperointikyvyn vahvistamisesta tulee tuottamaan tehokkaan ilmapuolustuskyvyn koko Euroopan alueella. Suorituskyky kyetään kohdentamaan nopeasti tarvittaviin painopistesuuntiin ja sitä kyetään ylläpitämään ja huoltamaan siellä, missä se on operaation jatkuvuuden kannalta tehokkainta. Tällä on Suomen turvallisuudelle merkittävä lisäarvo.</p> <p style="margin-left: 40px;">– Saavutimme tänään F-35-hankkeen tähän asti tärkeimmän virstanpylvään, kun ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät saapuivat Rovaniemelle ja uuden suorituskyvyn käyttöönotto Suomessa alkaa. Olemme aikataulussa kohti vuoden 2030 täyttä operatiivista suorituskykyä, ja tämänhetkisen tiedon perusteella Suomi saa vähintään sen suorituskyvyn, jonka hankintapäätöstä tehtäessä arvioimme – monilta osin enemmän, summaa hankejohtaja eversti evp. <strong>Henrik Elo</strong>.</p> <p style="margin-left: 40px;">– Kyse ei ole vain uuden hävittäjän käyttöönotosta, vaan F-35:n rakentamisesta osaksi Suomen koko puolustusjärjestelmää ja Naton yhteistä puolustusta. Seuraavien vuosien tärkein tehtävämme on varmistaa, että saamme tästä kokonaisuudesta kaiken sen suorituskyvyn irti, jonka olemme Suomelle hankkineet, hän jatkaa.</p> <h2>Vastaanottotilaisuus 1. lokakuuta kutsuvieraille ja medialle</h2> <p>Koneiden saapumisen jälkeen niille tehdään siirtolennon jälkeiset tarkastukset, eivätkä ne ole silloin ulkopuolisten nähtävillä. Ilmavoimat esittelee F-35-hävittäjiään 1. lokakuuta medialle ja kutsuvieraille järjestettävässä seremoniallisessa F-35-vastaanottotilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistuu kutsuvieraana myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti <strong>Alexander Stubb</strong>.</p> <p>Tilaisuudessa on Ilmavoimien ja hankejohdon lisäksi paikalla myös Lapin lennoston uutena komentajana 1. lokakuuta aloittava eversti <strong>Tuukka Elonheimo</strong>. Eversti Elonheimo on toiminut 1. heinäkuuta 2024 alkaen <a href="https://ilmavoimat.fi/-/f-35-hankkeen-edistaja-yhdysvalloissa" target="_blank">F-35-yhteystoimiston päällikkönä</a> Yhdysvaltojen Washington D.C:ssä. F-35-yhteystoimisto (Foreign Liaison Office, FLO) toimii koordinoivana välikappaleena Suomen F-35-hankkeen ja Yhdysvalloissa toimivan globaalin <a href="https://www.f35.com/f35/index.html" target="_blank">F-35-ohjelman</a> hanketoimiston <a href="https://www.jsf.mil/" target="_blank">Joint Program Officen (JPO)</a> välillä. </p> <p>Lennoston nykyinen komentaja eversti <strong>Saku Joukas</strong> siirtyy puolestaan F-35-yhteystoimiston päällikön tehtävään Washington D.C.:ssä.</p> <p><br>  </p> <h2>Koulutus jatkuu kahdessa maassa</h2> <p>Ensimmäiset kahdeksan Suomelle valmistettua konetta Lockheed Martinin 17. F-35-tuotantoerästä (Lot 17) ovat suomalaisten ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön käytössä Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa F-35-alkukoulutuksessa. </p> <p>Yhdysvalloissa koulutetaan lentäjiä, lentokonemekaanikkoja ja eri erityisalojen osaajia. Koulutus toteutetaan kahdessa tukikohdassa: Eglinin tukikohdassa Floridassa ja Ebbingin tukikohdassa Arkansasissa. Koulutus alkoi Eglinissä vuosi sitten ja ensimmäiset ryhmät ovat jo valmistuneet. </p> <p>Suomalaisten koulutus jatkuu Yhdysvalloissa vuoden 2028 alkuun saakka. Tämän jälkeen F-35-koulutus tapahtuu yksittäisiä kursseja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan Suomessa. </p> <p>Lentokonemekaanikkojen koulutus alkaa Rovaniemellä jo loppuvuodesta ja ohjaajien tammikuussa 2027. Opettajina toimivat F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa saaneet suomalaiset. Opettajatukea saadaan myös muista F-35-käyttäjämaista, kuten Yhdysvalloista, Norjasta ja Tanskasta.</p> <p>Varusmiesapumekaanikkojen koulutus F-35:lle käynnistyy vuoden 2027 aikana. Asevelvollisten rooli F-35:n operoinnissa säilyy Hornet-kalustoon nähden lähes ennallaan, eli konetyypin vaihtuessa varusmiesten ja reserviläisten tehtävät Ilmavoimien monitoimihävittäjien parissa eivät tule merkittävästi muuttumaan. </p> <p>Muuntokoulutus Ilmavoimien muiden toimialojen edustajille ja reserviläisille toteutetaan F-35-suorituskyvyn käyttöönoton ohessa. Reserviläisille F-35-muuntokoulutus toteutetaan kertausharjoitusten muodossa. Tavoitteena on kyetä aloittamaan harjoitukset noin kahden vuoden sisällä operoinnin aloituksesta. </p> <p><br> <em>Siirtolennolla koneita lensivät Yhdysvaltain ilmavoimien ohjaajat. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <h2>Infran rakentamisen tuloksena saavutetaan taistelunkestävä kyky toimia uudella kalustolla normaali- ja poikkeusoloissa</h2> <p>F-35-kaluston vaatiman infrastruktuurin rakentaminen etenee kokonaisuudessaan aikataulussa. Rovaniemen tukikohta oli valmiina vastaanottomaan ensimmäiset Suomeen saapuvat koneet. </p> <p>Rissalassa sijaitsevan Karjalan lennoston F-35-rakennustyöt on tavoitteena saada pääosin valmiiksi vuoden 2027 aikana, jotta tukikohta olisi valmiina ensimmäisten F-35-hävittäjien vastaanottoon vuoden 2028 aikana. Myös Satakunnan lennostossa Pirkkalassa ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella valmistaudutaan alkavaan F-35-kauteen toteuttamalla rakennus- ja muutostöitä, jotta tukikohdat täyttävät monikansallisen F-35-ohjelman turvallisuusvaatimukset sekä kansalliset operatiiviset tarpeet. Tukikohtiin on tehty muun muassa F-35-toimintaan liittyviä rakenteita, tiloja ja seisontatasojen korjauksia. </p> <h2>Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä</h2> <p>Suorituskyky rakentuu tuotantolinjalta saapuvien koneiden vastaanottojen myötä ja koneiden toimitukset jatkuvat vuoden 2030 loppuun saakka.</p> <p>Alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky F-35:llä saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18 Hornet- ja F-35A-kalustolla.</p> <p><strong>Lue lisää aiheesta:</strong><br> <a href="https://puolustusvoimat.fi/hx-hanke" target="_blank">F-35-hanke – Suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle</a></p> <p>16.4.2026<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-ohjaaja-lensi-ensimmaista-kertaa-f-35a-monitoimihavittajalla" target="_blank">Ilmavoimien ohjaaja lensi ensimmäistä kertaa F-35A-monitoimihävittäjällä</a></p> <p>30.3.2026<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-ohjaaja-lensi-ensimmaista-kertaa-f-35a-monitoimihavittajalla" target="_blank">F-35-suorituskyvyn rakentaminen konkretisoituu – ensimmäinen hävittäjä syksyllä Suomeen</a></p> <p>16.12.2025 <br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-ohjaaja-lensi-ensimmaista-kertaa-f-35a-monitoimihavittajalla" target="_blank">Suomen ensimmäinen F-35A-monitoimihävittäjä esiteltiin yleisölle rollout-seremoniassa</a></p> <p>16.9.2025<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-ohjaaja-lensi-ensimmaista-kertaa-f-35a-monitoimihavittajalla" target="_blank">Ilmavoimien lentotekninen henkilöstö aloittanut F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa</a></p> <p>4.10.-2024<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-ohjaaja-lensi-ensimmaista-kertaa-f-35a-monitoimihavittajalla" target="_blank">F-35-hävittäjien infran rakennustyöt Rovaniemen tukikohdassa etenevät hyvää vauhtia</a></p> <p><strong>Aiheeseen liittyvää YouTubessa:</strong></p> <p><a href="https://youtu.be/1xofFaKZsL0?si=mFVR-lX0yuu-oIie" target="_blank">F-35-alkukoulutus Yhdysvalloissa</a><br> <a href="https://youtu.be/23qSL5EstG0?si=dHOMc38pDpXNGJYh" target="_blank">Suomen ilmavoimat – Suorituskyvyn historia</a></p> Fri, 18 Sep 2026 15:10:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaiset-f-35-havittajat-ovat-saapuneet-suomeen 2026-09-18T15:10:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/paaesikunnan-paallikko-osallistui-pohjoisen-ryhman-apulaiskomentajien-kokoukseen-puolassa <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px">Apulaiskomentajat tapaavat vuosittain. Tämänvuotisen kokouksen aiheita olivat ajankohtainen turvallisuustilanne, sotilaallisen yhteistyön syventäminen ja infrastruktuurin kehittäminen sekä valtioiden rajat ylittävän laaja-alaisen vaikuttamisen tilannekuva.</p> <p>– Pohjois-Euroopan turvallisuus perustuu yhteiseen tilannekuvaan ja liittolaismaiden tiiviiseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Olemme viime vuosina vahvistaneet yhteistyötä kaikilla tasoilla yhtenäisenä pohjoisena ryhmänä osana Natoa. Tämä kokous oli erinomainen foorumi päivittää tilannekuvaa, syventää yhteistyötä ja käydä keskustelua, Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti <strong>Vesa Virtanen</strong> totesi.</p> <p></p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px"><sub>Pohjoisen ryhmän apulaiskomentajat tutustuivat Valko-Venäjän vastaisen rajan järjestelyihin.</sub></p> <p>Pohjoisen ryhmän maat jakavat kenraaliluutnantti Virtasen mukaan samankaltaisen toimintaympäristön, jossa esimerkiksi laaja-alainen vaikuttaminen on keskeinen turvallisuusuhka.</p> <p>– Laaja-alaiseen vaikuttamiseen vastaamisessa korostuvat yhteistoiminta ja kyky tunnistaa uhkat. Vaikuttamisen torjumisen perustana on yhteinen ennakoiva varautuminen. Kiitän kollegoitani rakentavista keskusteluista ja arvokkaiden oppien vaihtamisesta.</p> <p></p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px"><sub>Puolan asevoimien apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Karol Dymanowski ja kenraaliluutnantti Virtanen Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.</sub></p> Fri, 18 Sep 2026 08:12:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/paaesikunnan-paallikko-osallistui-pohjoisen-ryhman-apulaiskomentajien-kokoukseen-puolassa 2026-09-18T08:12:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-syventaa-yhteistyota-eurooppalaisten-f-35-kayttajien-kanssa <p>Suomi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Belgia allekirjoittivat viime vuonna ”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan, joka luo edellytykset F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien yhteiskäytölle ja jakamiselle maiden ilmavoimien kesken. Yhdysvaltain ilmavoimien Euroopassa toimivat yksiköt osallistuvat yhteistyöhön erillisen sopimusjärjestelyn kautta. </p> <p>Yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa F-35-hävittäjien, ohjaajien, lentoteknisen henkilöstön ja asejärjestelmien tehokas ja joustava käyttö Nato-liittolaisten kesken. Valmius resurssien yhteiskäyttöön ja jakamiseen vahvistaa eurooppalaisen F-35-käyttäjäyhteisön yhteisoperointikykyä. </p> <p>Sopimus kattaa kolme osa-aluetta:</p> <ul> <li><strong>Interfly </strong>‒ ohjaajat voivat lentää eri maiden F-35-hävittäjillä</li> <li><strong>Cross-servicing</strong> ‒ mekaanikot voivat toteuttaa tankkauksia ja lentojen välisiä tarkastuksia eri maiden F-35-hävittäjille </li> <li><strong>Armament sharing</strong> ‒ maat voivat jakaa yhteensopivia ohjuksia ja pommeja keskenään</li> </ul> <h3>Yhteisymmärryspöytäkirjasta käytäntöön</h3> <p>Yhteistyö on edennyt käytäntöön tänä vuonna Weapons Instructor Course (WIC) 26 -kurssin lentotoiminnan yhteydessä. WIC on kahden vuoden välein järjestettävä monikansallinen kurssi, joka sisältää teoria- ja lentovaiheita.  Alankomaat ja Norja jakavat kurssin järjestämisvastuun. </p> <p>”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa tanskalaiset ohjaajat osallistuivat kurssin lentotoimintaan norjalaisilla F-35-hävittäjillä. Yhteistyö ulottui myös kurssin yhteydessä toteutettuihin ammuntoihin. Tanskalaiset ohjaajat pudottivat tanskalaisia pommeja hollantilaisista hävittäjistä ja norjalaiset F-35-hävittäjät laukaisivat hollantilaisia AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjuksia. </p> <h3>Suomalaisen F-35-ohjaajan ensimmäinen lento Euroopassa</h3> <p>Suomi osallistui Interfly-yhteisoperointiin ensimmäistä kertaa Ørlandin tukikohdassa Norjassa 17.9.2026. Osana WIC 26 -kurssin lentotoimintaa toteutettiin kuuden maan monikansallinen operaatio, jossa F-35-ohjaajat Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Alankomaista, Belgiasta ja Yhdysvalloista lensivät norjalaisia ja hollantilaisia hävittäjiä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen ohjaaja lensi F-35-hävittäjällä Euroopassa. </p> <p>‒ Norjassa toteutettu monikansallinen lentotehtävä on konkreettinen askel kohti entistä syvempää yhteistyötä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa. Suomen osalta yhteistyö etenee ja arkipäiväistyy vaiheittain uusien F-35-hävittäjien käyttöönoton myötä. F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien joustava käyttö liittolaisten kesken vahvistaa tulevaisuudessa sekä Suomen kansallista että Naton yhteistä puolustusta, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti <strong>Vesa Mäntylä</strong>. </p> <figure class="image" style="float:left"> <figcaption> Suomalainen F-35-ohjaaja sai lennon jälkeen norjalaisen F-35-patchin. Kuva: Ole Andreas Vekve / Forsvaret </figcaption> </figure> <p><br>  </p> Thu, 17 Sep 2026 17:32:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-syventaa-yhteistyota-eurooppalaisten-f-35-kayttajien-kanssa 2026-09-17T17:32:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulusta-kotiutui-varusmiehia-reserviin <p>Eilen 16.9.2026 kotiutui reserviin lääkintämiehenä, sotilaspoliisina, sotilasvalokuvaajana ja sotilassoittajana 255 vrk saapumiserässä 1/26 palvelleita varusmiehiä.</p> Thu, 17 Sep 2026 06:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulusta-kotiutui-varusmiehia-reserviin 2026-09-17T06:49:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatin-maastokuorma-auton-paalle-kaatui-puu-lieva-henkilovahinko <p style="margin-top:7px; margin-bottom:7px">Maastokuorma-auto veti perässään tykkiä. Ajoneuvo oli ajamassa asemaan, jonka yhteydessä ajoneuvon päälle kaatui puu. Ajoneuvon kyydissä oli yhteensä seitsemän reserviläistä. Yksi reserviläinen sai lieviä vammoja puun osuessa ajoneuvon rakenteisiin.</p> <p style="margin-top:7px; margin-bottom:7px">Ensihoito on käynyt paikalla tarkistamassa henkilöt. Lieviä vammoja saanut reserviläinen on siirretty kertausharjoituksen ensihoidon tarkkailuun.</p> <p>Kaikkia onnettomuudessa olleita on kehotettu ottamaan yhteyttä läheisiinsä.</p> Wed, 16 Sep 2026 22:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatin-maastokuorma-auton-paalle-kaatui-puu-lieva-henkilovahinko 2026-09-16T22:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/pohjoismaiden-merivoimien-komentajat-koolla-suomenlinnassa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Merivoimien komentajien säännölliset tapaamiset ovat osa maiden merivoimien välistä yhteistyötä, jonka keskeisiä elementtejä ovat jaettu yhteinen meritilannekuva sekä yhdessä koordinoidut toimet pohjoisessa. <i><span style="color:#215e99"></span></i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Yhteistyö kehittyy jatkuvasti ja saa uusia muotoja. Ruotsin merivoimat osallistuu Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen Itämerellä syksyn aikana. <span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Aptos",sans-serif">Tapaamisessa keskusteltiin myös uusien suorituskykyjen, kuten miehittämättömien järjestelmien kehityksestä ja käytöstä tulevaisuudessa. </span></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Meitä yhdistää yhteinen kiinnostus pohjoisen ja Itämeren puolustukseen, sanoo tapaamista isännöinyt Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Jaettu yhteinen meritilannekuva, yhteiset harjoitukset ja toimiva keskusteluyhteys ovat luoneet vahvan pohjan sille, että pystymme tukemaan toisiamme myös alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa, Tiilikainen toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tapaamiseen osallistuivat merivoimien komentajat kontra-amiraali Johan Norlén Ruotsista, kontra-amiraali Søren Kjeldsen Tanskasta ja kontra-amiraali Oliver Berdal Norjasta.</span></span></span></p> Wed, 16 Sep 2026 13:15:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/pohjoismaiden-merivoimien-komentajat-koolla-suomenlinnassa 2026-09-16T13:15:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatista-kotiutuu-120-varusmiesta-reserviin-1 <p>Reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 1/26. Varusmiehet ovat suorittaneet palveluksensa erikoisosaamista vaativissa miehistötehtävissä, joissa palvelusaika on 255 vuorokautta.</p> <p>Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään omaa aikaisempaa osaamistaan siviilistä ja syventämään omia taitojaan. Erityiskoulutettuja varusmiehiä palvelee muun muassa viestintä-, tietotekniikka- ja lääkintäaloilla. Lisäksi erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee sotilaspoliiseina.</p> Wed, 16 Sep 2026 12:54:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatista-kotiutuu-120-varusmiesta-reserviin-1 2026-09-16T12:54:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/sotilaspoliisijoukkueen-jalkamarssi-turun-ja-raision-alueilla <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Marssiin osallistuu kantahenkilökuntaa ja noin 25-50 varusmiestä. Osallistujilla on yllään taisteluvarustus ja he kantavat rynnäkkökiväärejä. Toiminnasta ei aiheudu melua tai liikennehaittaa. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Marssi on osa Rannikkolaivaston normaalia harjoitustoimintaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Reitti kulkee seuraavilla alueilla: 1. Pansio 2. Perno 3. Raisionlahti 4. Ihala 5. Pansio</span></span></span></p> Wed, 16 Sep 2026 12:06:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/sotilaspoliisijoukkueen-jalkamarssi-turun-ja-raision-alueilla 2026-09-16T12:06:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaatista-siirtyy-reserviin-80-varusmiesta <p style="margin-bottom:11px">Lapin jääkäripataljoonassa ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa 255 vuorokautta palvelleet varusmiehet ovat erikoisosaamista vaativiin tehtäviin koulutettuja sotilaspoliiseja, lääkintämiehiä sekä tietotekniikan ja viestinnän erityistehtävässä palvelleita.</p> Wed, 16 Sep 2026 09:09:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaatista-siirtyy-reserviin-80-varusmiesta 2026-09-16T09:09:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/panssariprikaati-kotiuttaa-180-varusmiesta-reserviin <p>Reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 1/26. He ovat palvelleet erikoisosaamista vaativissa miehistötehtävissä, joissa palvelusaika on 255 vrk. Erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee muun muassa varusmiessoittajina, oikeudellisella ja kirkollisella alalla sekä viestintä-, tietotekniikka-, lääkintä- ja tiedustelualoilla. Lisäksi erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee myös sotatieteellisen tutkimuksen parissa ja sotilaspoliiseina. </p> <p>Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään omaa siviiliosaamistaan, syventämään taitojaan ja hankkimaan työkokemusta sekä kontakteja tulevaisuuteen. Erityistehtäviin koulutetaan 15 prosenttia kaikista varusmiehistä.<br>  </p> Tue, 15 Sep 2026 13:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/panssariprikaati-kotiuttaa-180-varusmiesta-reserviin 2026-09-15T13:23:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/miehiston-erityiskoulutetut-varusmiehet-kotiutuvat-5 <p>Suurimman osan varusmiehistä kotiuttaa Maavoimat, yhteensä 942 (joista naisia 71). Merivoimista kotiutuu 329 (joista naisia 12) ja Ilmavoimista noin 109 varusmiestä (joista naisia 7). </p> <p><br> Nyt kotiutuvat varusmiehet ovat palvelleet miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativissa tehtävissä. Puolustusvoimat kouluttaa erityisosaajia omaa alaansa vastaaviin sodan ajan tehtäviin. Tehtävissä pääsee hyödyntämään osaamistaan ja hankkimaan arvokasta työkokemusta. Esimerkkejä erityistaitoja vaativista miehistön tehtävistä ovat: lääkintämies, sotilaspoliisi, sotakoiranohjaaja, kybervarusmies, viestintävarusmies, varusmiessoittaja, tutkimusavustaja sekä kirkollisen alan tehtävät.</p> <p><br> Varusmiespalvelusaika on joko 165, 255 tai 347 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 päivää. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 255 päivää. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 165 päivän palvelusaika.</p> <p><br> Erilaisiin palvelustehtäviin pääset tutustumaan tarkemmin osoitteessa <a href="https://intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat">https://intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat</a>. </p> <p>Lisätiedot:<br> <strong>Korjattu kotiutuvien varusmiesten määrät.</strong><br> Puolustusvoimien mediapalvelu, media.puolustusvoimat@mil.fi ja puh. 0299 510 975.</p> Tue, 15 Sep 2026 13:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/miehiston-erityiskoulutetut-varusmiehet-kotiutuvat-5 2026-09-15T13:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentista-kotiutuu-233-varusmiesta-reserviin <p>Helsingin Santahaminassa varusmiespalveluksensa päättävät varusmiehet aloittivat palveluksensa tammikuun 2026 saapumiserässä. Kaartin jääkärirykmentistä siirtyy 16. syyskuuta reserviin miehistötehtävissä 255 vuorokautta palvelleita sotilaspoliiseja, sotilaspoliisikuljettajia, lääkintämiehiä sekä viestinnän ja muissa erityistehtävissä palvelleita varusmiehiä.</p> Tue, 15 Sep 2026 10:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentista-kotiutuu-233-varusmiesta-reserviin 2026-09-15T10:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/nimityksia-kenraalikuntaan <p>Lisäksi tasavallan presidentti määräsi Rimmasen Merivoimien esikuntapäällikön tehtävään 1.1.2027 lukien. Toivanen jatkaa Porin prikaatin komentajan tehtävässä. </p> <p>Eversti Jussi Toivanen on toiminut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2026. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa erityistehtävässä Pääesikunnassa, sektorijohtajana Maavoimien esikunnassa sekä suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Irakissa. Everstiksi hänet ylennettiin 6.12.2024.</p> <p>Kommodori Sauli Rimmanen on toiminut Rannikkolaivaston komentajana vuodesta 2025. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien henkilöstöpäällikkönä sekä sektorijohtajana Pääesikunnassa. Kommodoriksi hänet ylennettiin 4.6.2021. </p> Tue, 15 Sep 2026 08:58:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/nimityksia-kenraalikuntaan 2026-09-15T08:58:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/mhc-purunpaa-liittyy-naton-miinantorjuntaosastoon <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">MHC Purunpää operoi Naton komennossa Transfer of Authority -menettelyllä ja toteuttaa Naton merivoimajohtoportaan, Allied Maritime Command (MARCOM), osastolle käskemiä tehtäviä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Jakson aikana alus liikkuu tehtävissä pääsääntöisesti Itämerellä ja Pohjanmerellä. Itämerellä osaston tehtäviin kuuluu erityisesti Naton Baltic Sentry-aktiviteettiin liittyvä valvonta ja läsnäolo. Alusosasto toimii jakson ajan liettualaisen komentajan johdossa.</span></span></span></p> <p style="margin-left:8px; margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">- Olemme haluttuja kumppaneita ja Katanpää-luokan miinantorjunta-alusten suorituskyky on miinantorjunnassa ja vedenalaisissa tutkimuksissa maailman huippua, Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja <b>Toni Joutsia</b> toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Aluksen palkatun henkilöstön lisäksi komennukselle osallistuu viisi sopimussotilasta, jotka ovat palvelleet aikaisemmin Rannikkolaivaston aluksilla. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Suomalaisaluksen ja henkilöstön vahvuudet miinantorjunnassa palvelevat hyvin osaston tavoitteita. Komennuksen aikana kerättävien havaintojen kautta Merivoimat kykenee kehittämään NATO-yhteistoimintaa entisestään, mikä mahdollistaa entistä sujuvamman operoinnin ja yhteistoimintaan jatkossa.</span></span></span></p> <p style="margin-left:8px; margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">- Suomalaisalusten yhteistoiminta Naton puitteissa on Itämeren nykyisessä turvallisuusympäristössä erittäin tärkeää ja parantaa liittouman kykyä reagoida nopeasti erilaisiin tapahtumiin, Joutsia lisää.</span></span></span></p> Tue, 15 Sep 2026 06:03:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/mhc-purunpaa-liittyy-naton-miinantorjuntaosastoon 2026-09-15T06:03:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-naton-maakomponentin-komentajien-konferenssissa-turkissa <p>Konferenssin aiheina olivat Naton maavoimien operatiivinen valmius ja taistelukyky sekä yhteistoiminta ja haasteisiin vastaaminen liittokunnan koko itäisellä sivustalla. Tarkoituksena on kehittää maavoimajoukkojen yhteistoimintakykyä ja yhteensopivuutta ottaen huomioon taistelukentällä tapahtuvan muutoksen.</p> <p>–  Säännölliset LC3-konferenssit ovat tärkeitä tapahtumia, joissa voimme vaihtaa havaintoja ja johtopäätöksiä taistelukentän muutoksesta niin armeijakunta-, divisioona- kuin prikaatitasolla. Samalla rakennetaan perustaa Naton maaoperaatioiden johtamiselle, tulenkäytölle ja toimintojen koordinoimiselle. Tässä tilaisuudessa keskityimme erityisesti lähiaikoina toteutettavan Naton johtamisharjoituksen järjestelyihin ja sisältöihin, kenraaliluutnantti Välimäki kertoo.</p> <p>Konferenssin toinen merkittävä kokonaisuus oli uusien suorituskykyjen kehittämistä ohjaavan Eastern Flank Deterrence Initiative (EFDI) käsittely. EFDI on Naton aloite, jolla ohjataan etenkin maavoimien kehittämistä ja uusien suorituskykyjen kuten tekoälyn, datankäsittelyn, lennokeiden ja lennokintorjunnanjärjestelmien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien käyttöönottoa. </p> <p>– Olemme osallistuneet EFDI-aloitteen mukaiseen kehittämiseen sen alusta saakka. Yhteistoimintamme Ukrainan asevoimien kanssa on kytketty myös tähän kokonaisuuteen. Suomen maavoimien suorituskykyjä kehitetään vastaamaan taistelukentän muutokseen ollen samalla yhteensopiva ja -toimiva muiden Nato-maiden kanssa ja vastaten Naton meille antamiin kehittämistavoitteisiin.</p> <p>Järjestämme Suomessa Arctic Strike 26 -kokeiluharjoituksen marraskuussa. Harjoituksessa testaamme EFDI-konseptin mukaisia järjestelmiä Lapin vaativissa olosuhteissa. Tämä harjoitus on yksi vaihe Maavoimien uusien järjestelmien testauskokonaisuudessa. Liittolaisemme osallistuvat tilaisuuden arviointiryhmiin ja järjestelmien testaustulokset ovat Naton käytettävissä. Näin käytännön tasolla kehitämme yhdessä Naton valmiutta ja suorituskykyä toimia Pohjolan vaativissa olosuhteissa, kenraaliluutnantti Välimäki kertoo.</p> <p>Lue lisää (englanniksi): <a href="https://lc.nato.int/media-center/news/2026/nato-land-commanders-emphasize-readiness--warfighting--and-alliance-unity-at-izmir-conference-.aspx">Allied Land Command - NATO land commanders emphasize readiness, warfighting, and alliance unity at Izmir conference</a><br>  </p> Mon, 14 Sep 2026 12:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-naton-maakomponentin-komentajien-konferenssissa-turkissa 2026-09-14T12:53:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-virallisella-vierailulla-turkissa-7.-9.9 <p>Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa osallistumisesta FLF FIN -toimintaan, harjoitusyhteistyöstä, osaamisen ja kokemusten vaihdosta molempia maita hyödyttävillä aloilla, kuten talvikoulutus, miehittämättömät järjestelmät ja lennokintorjuntatoiminta. Komentajat vaihtoivat myös näkemyksiä lähialueidensa turvallisuustilanteesta ja siihen liittyvistä yhteisistä huolenaiheista.</p> <p>Vierailunsa aikana kenraaliluutnantti Välimäki tapasi myös Turkin asevoimien komentajan, kenraali Selçuk Bayraktaroğlun sekä tutustui Turkin erikoisjoukkojen johtoportaaseen ja koulutukseen. Lisäksi hän tutustui miehittämättömien järjestelmien käytön suunnitteluun ja johtamiseen UAV-prikaatissa.</p> <p>– Keskustelut maavoimien kehittämisestä ja koulutusyhteistyöstä olivat varsin hyödyllisiä. Keskustelimme Turkin mahdollisesta osallistumisesta FLF FIN -toimintaan ja etenkin meidän erityisolosuhteista, käytettävästä varustuksesta ja tarvittavasta osaamisesta. Turkin maavoimilla on käynnissä merkittävä modernisaatio-ohjelma, joka perustuu pitkälti heidän kansalliseen puolustusvälineteollisuuteen. Keskustelimme myös materiaaliyhteistyön mahdollisuuksista. Tästä on hyvä jatkaa ja syventää tekemistä esikunta- ja asiantuntijatasolla, kenraaliluutnantti Välimäki toteaa.<br>  </p> Mon, 14 Sep 2026 12:37:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-virallisella-vierailulla-turkissa-7.-9.9 2026-09-14T12:37:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/saapumiseran-1-26-varusmiehia-kotiutuu-16.-syyskuuta <p>Kotiutuvat varusmiehet saapumiserästä 1/26 ovat toimineet miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativissa tehtävissä. Joukko-osastoissa pidettävissä kotiuttamistilaisuuksissa juhlistetaan kotiutumista ja palkitaan ansioituneesti palveluksensa suorittaneita.</p> <p>Hyvää jatkoa tulevaisuuteen!</p> Mon, 14 Sep 2026 10:32:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/saapumiseran-1-26-varusmiehia-kotiutuu-16.-syyskuuta 2026-09-14T10:32:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatista-kotiutuu-155-varusmiesta-reserviin <p>Varusmiespalveluksensa päättävät varusmiehet aloittivat palveluksensa tammikuun 2026 saapumiserässä.</p> <p>Kuluneen 255 vuorokauden aikana heidät on koulutettu miehistön erityistaitoja vaativiin tehtäviin, kuten sotilaspoliiseiksi, sotakoiranohjaajiksi, säämiehiksi, lääkintämiehiksi, varusmiestoimikunnan toimihenkilöiksi sekä viestintävarusmiehiksi.</p> <p> </p> Fri, 11 Sep 2026 09:47:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatista-kotiutuu-155-varusmiesta-reserviin 2026-09-11T09:47:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puheenvuoro-kouvolan-turvallisuuskonferenssissa-uusi-turvallisuustodellisuus-miten-luottamus-turvalliseen-tulevaisuuteen-rakennetaan-suomessa- <h2 style="margin-bottom: 11px;">Mitä teema tarkoittaa Puolustusvoimien näkökulmasta?</h2> <p style="margin-bottom:11px">Turvallisuusympäristömme muuttuu tavalla, jota vielä joitakin vuosia sitten olisi ollut vaikea kuvitella.</p> <p>Turvallisuusympäristöä ei määritä vain yksi valtio tai yksi uhkakuva. Kehitys nivoutuu kokonaisuuteen, jossa tiettyjen maiden intressit etupiireiksi ja vastustajiksi koettujen alueiden epävakauttamiseksi ovat yhtenäiset, riski globaalin tason eskalaatioon on kohonnut sekä teknologian saatavuus on ”demokratisoinut” sodankäyntiä. Sotilaallinen uhka ei toki ole ainoa huomiotamme vaativa haaste, mutta nykytilanteessa valitettavan korostunut.</p> <p>Uusi turvallisuustodellisuus näkyy puolustuksen ratkaisuissa, Naton kehityksessä, kasvavissa puolustusinvestoinneissa ja yhteiskuntien valmistautumisessa aiempaa vaikeammin ennakoitavaan turvallisuusympäristöön. Samaa kehitystä on luonnollisesti käynnissä Suomessa. Tätä muutosta on luontevaa tarkastella täällä Kouvolassa ja Kymenlaaksossa.</p> <p>Puolustusvoimat on vahvasti läsnä Kymenlaakson arjessa. Karjalan prikaati, Utin jääkärirykmentti sekä Maasotakoulu Lappeenrannassa ja Haminassa edustavat Puolustusvoimien toimintaa. Viime viikolla on järjestetty valtakunnallisesti paikallispuolustusharjoituksia, jotka ovat oiva osoitus tiiviistä yhteistyöstä viranomaisten kesken.</p> <p>Kymenlaakson vahva logistinen kokonaisuus – satamat, ratayhteydet ja muu kriittinen infrastruktuuri – muodostaa perustan, jonka merkitys ulottuu taloudellisen toiminnan lisäksi huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.</p> <p>Puolustuksen kasvavat investoinnit, kaksikäyttöteknologioiden merkityksen kasvu ja tarve vahvistaa tuotantokykyä tuovat uusia mahdollisuuksia myös toimijoille, jotka eivät perinteisesti ole mieltäneet itseään osaksi puolustussektoria.</p> <p>Sotilaallinen suorituskyky ei muodostu ja toimi tyhjiössä. Yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnan koordinaatio ratkaisee, miten kokonaisuus kykenee vastaamaan nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Pohjana on luottamus.</p> <p><strong>Ensimmäinen näkökulma on, miten muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää uutta ajattelua.</strong></p> <p>Suomen puolustusta on aina kehitetty uhkalähtöisesti, suorituskykyperusteisesti ja resurssitietoisesti. Näin on jatkossakin, mutta kiinteästi osana liittokuntaa.</p> <p>Nato on historiansa aikana sopeutunut useisiin perustavanlaatuisiin muutoksiin.</p> <p>Tälläkin kertaa Venäjä on muutoksen keskeinen tekijä ja Suomelle aina strateginen kysymys.</p> <p>Venäjän voimaa ja sodankäyntikykyä on arvioitava laajemmin kuin yksittäisten asejärjestelmien tai joukkomäärien kautta. Keskeisiä kysymyksiä ovat yhteiskunnan kyky kestää pitkäkestoista poliittista, taloudellista ja sosiaalista painetta, kyky kasvattaa ja täydentää sotilaallista voimaa, kyky ja tahto hallita eskalaatiota sekä kyky oppia ja muuttaa omaa toimintaansa sotakokemusten perusteella.</p> <p><u>Ensimmäinen havainto liittyy Venäjän muodostaman haasteen pitkäkestoisuuteen.</u></p> <p>Ukrainan sota on osoittanut Venäjän asevoimien ongelmia ja rajoitteita. Samalla se on kuitenkin osoittanut Venäjän kyvyn sopeutua, kasvattaa tuotantokykyään ja jatkaa pitkäkestoista sotilaallista operointiaan, samalla aktiivisesti pyrkien vaikuttamaan lännen toimintaan. Venäjä pyrkii myös ylläpitämään ulkoista tukiverkostoaan ja hyödyntämään sijaistoimijoita. Euroopan turvallisuutta ei voida rakentaa sen oletuksen varaan, että Ukrainan sodan päättyminen poistaisi Venäjän muodostaman haasteen. Venäjän tavoitteet eivät ole muuttuneet.</p> <p><u>Toinen havainto liittyy uhkan monimuotoisuuteen.</u></p> <p>Tulevaisuuden turvallisuusympäristössä vaikuttaminen ei rajoitu yhteen keinoon tai yhteen toimintaympäristöön. Keskeistä ei ole yksittäinen keino, vaan miten vaikuttamisen muodot muodostavat kokonaisuuden. Tilanne on länsimaille haastava jo pelkästään sanoituksenkin näkökulmasta. Miten kuvataan uhka, miten kuvataan tilanne, jossa Venäjä ja länsi tällä hetkellä ovat. Onko kyseessä kylmä sota 2.0?</p> <p><u>Kolmas havainto liittyy aikaan.</u></p> <p>Geopoliittisesta sijainnistamme johtuen ennakkovaroitus, oikea-aikainen päätöksenteko ja toimenpiteet sekä yhteiskunnan varautuminen ja valmius muodostavat perustan toimintakyvyllemme turvallisuusympäristössä, jossa tilanteet voivat kehittyä nopeasti ja odottamatta. Usein ensimmäisinä hetkinä emme tiedä tarkasti, millainen tapahtumien kehityskulku on käynnistymässä tai miten tilanne tulee muuttumaan. Päätöksentekoa ei voida rakentaa vain täydellisen tilannekuvan varaan, koska sellaista ei välttämättä koskaan ole saatavilla.</p> <p>Kysymys ei ole vain siitä, mitä vastustaja kykenee tekemään tänään, vaan myös siitä, kuinka nopeasti se kykenee muuttamaan toimintaansa ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Meidän tuleekin kysyä, minkä tyyppinen sotakokemusta omaava sotilaallinen voima Venäjällä on tulevaisuudessa. Miten tämä näkyy asevoimissa ja tavassa toimia, miten uhka kohdistuu koko yhteiskuntaa kohtaan. Tästä konkreettinen esimerkki on ilmapuolustuksen merkitys.</p> <p><u>Neljäs havainto liittyy ennalta-arvaamattomuuteen.</u></p> <p>Venäjän toimintaa arvioitaessa ei riitä, että tarkastellaan vain sen kykyä toimia. Yhtä tärkeää on ymmärtää tahtoa ja aikomusta, tavoitteita ja sitä, millaisissa tilanteissa Venäjä arvioi mahdollisuuksien ikkunan avautuvan omalle toiminnalleen. Riski muodostuu tästä yhdistelmästä, huomioiden että päätöksenteon logiikka eroaa omastamme.</p> <p>Tästä seuraa keskeinen johtopäätös: Voisin kuvitella että yrityselämässä matka huipulta konkurssiin voi olla lyhyt, mikäli kehityskulkuja ei lueta oikein tai niitä ei haluta uskoa. Puolustuksessa tähän ei ole varaa. Pelotteen ja puolustuksen on toimittava edellä kuvatussa uhkatodellisuudessa. Ei kannata pelkästään arvailla Venäjän mahdollisuuksia ja aivoituksia, vaan myös keskittyä omaan tekemiseen. Luottamuksen ensimmäinen pilari onkin toimijuus, kokemus siitä että omalla toiminnalla on merkitystä.</p> <p><strong>Toinen näkökulma: miten uhkaan vastataan – yhteinen puolustuskyky vaatii yhteensovittamista.</strong></p> <p>Eurooppalaisten maiden on kyettävä kantamaan suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, Yhdysvaltain roolin Euroopan turvallisuudessa muuttuessa mutta säilyessä merkittävänä.</p> <p>Keskustelussa on korostunut puolustusmenojen kasvattamisen merkitys. Resurssit eivät vielä itsessään muodosta puolustuskykyä. Raha ja muut resurssit muuttuvat puolustuskyvyksi vasta koulutettuina joukkoina, toimivina ja yhteensopivina järjestelminä, logistiikkana, johtamisena ja tuotantokykynä. Jos sotilaallisesta näkökulmasta yksi sana pitäisi valita kuvaamaan käynnissä olevan kehityksen keskeistä haastetta, se olisi <strong>yhteensovittaminen</strong>.</p> <p><u>Yhteensovittaminen näkyy ensinnäkin sotilaallisella tasolla.</u></p> <p>Naton vahvuus perustuu siihen, että jäsenmaat tuovat yhteiseen puolustukseen erilaisia suorituskykyjä, osaamista ja vahvuuksia. Naton puolustussuunnitteluprosessi muodostaa kehyksen, jossa jäsenmaiden kansalliset ratkaisut sovitetaan yhteen liittokunnan yhteisen puolustuksen tavoitteiden kanssa. Sen tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa kaikkien maiden puolustusratkaisuja, vaan varmistaa, että kansalliset suorituskyvyt täydentävät toisiaan ja muodostavat uskottavan kokonaisuuden. Kokonaisuus mahdollistaa operatiivisten suunnitelmien toteuttamisen, mutta edellyttää myös yhteistä harjoittelua. Suomessa yhteensovittaminen näkyykin uusina Naton rakenteina, aktiivisena liittokunnan harjoitustoimintana, suorituskykyinä ja esimerkiksi operatiivisena toimintana Itämerellä.</p> <p>Ajankohtainen konkreettinen esimerkki yhteensovittamisesta on myös Suomen ja Ruotsin syvenevä sotilaallinen yhteistyö alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Kyse ei ole vain yksittäisestä yhteistyöjärjestelystä, vaan siitä, miten kahden maan suorituskykyjä voidaan käyttää yhdessä jo normaalioloissa.</p> <p>Yhteistyö ei perustu siihen, että toimintamallit luotaisiin vasta tilanteen kiristyessä, vaan siihen, että yhteinen toimintakyky on jo olemassa. Työ tehdään hyvän sään aikana.</p> <p><u>Yhteensovittamisen toinen ulottuvuus liittyy sotilaallisen puolustuksen ja muun yhteiskunnan väliseen suhteeseen.</u></p> <p>Puolustusvoimat ovat Suomessa kiinteä osa yhteiskuntaa. Muun yhteiskunnan tuki on kriittistä sotilaalliselle suorituskyvylle. Tarvitaan energiaa, tietoliikenneyhteyksiä, kuljetuksia, teollisuutta, infrastruktuuria ja osaamista. Yhä useampi puolustuksen kannalta merkittävä ratkaisu syntyy ja toimii sotilasorganisaatioiden ulkopuolella.</p> <p>Nykyisessä turvallisuusympäristössä siviiliyhteiskunta on puolustettava kohde ja puolustuskyvyn mahdollistaja, ja kriisinsietoisuuden kautta osa pelotteen rakentamista.</p> <p>Suomen vahvuutena on pitkään ollut ajatus siitä, että turvallisuus rakentuu yhteistyössä. Yhteiskuntamme ja yksilöiden sitko –resilienssi - on kestävyyttä ja sopeutumiskykyä. Perinteisesti suuntalinjana on ollut omien vahvuuksien hyödyntäminen. Suomi nähdään mallina, josta voi ammentaa kokemuksia myös liittolaisten ja kumppanien käyttöön. Tätä mallia tarvitaan edelleen, mutta samalla senkin on kehityttävä vastaamaan uusiinkin uhkatyyppeihin.</p> <p><u>Kolmas yhteensovittamisen ulottuvuus ovat strategiset kumppanuudet ja yhteistyöjärjestelyt.</u></p> <p>Nato ei toimi irrallaan muusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Euroopan unionilla on merkittävä rooli regulaatiossa, rahoituksessa ja pehmeän voiman käytössä. Kahden- ja monenväliset puolustusyhteistyöjärjestelyt vahvistavat liittokunnan yhteistä puolustusta, ja samalla järjestelyt tukevat toimintakykyä kaikissa turvallisuustilanteissa.</p> <p>Myös Ukraina on osa tätä muutosta. Ukrainaa tuetaan, mutta kasvavassa määrin Ukrainalta opitaan. Kokemukset osa-alueilta kuten miehittämättömät järjestelmät, elektroninen sodankäynti, ohjelmistot, johtaminen ja tuotantokyky toimitusketjuineen vaikuttavat siihen, miten tulevaisuuden puolustusta lännessä rakennetaan.</p> <p>Meidän on hyvä seurata myös mitä tapahtuu Indopasifisella alueella ja kehittää kumppanuuksia alueen valtioiden kuten Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Venäjä on uhka myös Tyynenmeren suuntaan.</p> <p>Luottamuksen toinen pilari on yhteistyö.</p> <p><strong>Kolmas näkökulma: puolustuskyky syntyy valinnoista.</strong></p> <p>Suomenkin puolustusresurssit ovat kasvussa, riippuen luonnollisesti poliittisesta päätöksistä. Kasvavat resurssit eivät kuitenkaan poista tarvetta tehdä valintoja. Päinvastoin: mitä enemmän mahdollisuuksia on, sitä tärkeämpää on kyky valita oikein.</p> <p>Puolustusvoimista puhuttaessa keskustelu kohdistuu usein yksittäisiin asejärjestelmiin tai teknologioihin. Onko jokin järjestelmä oikea? Otetaanko se käyttöön riittävän nopeasti?</p> <p>Teknologiaa voi olla saatavilla nopeasti, mutta suorituskyvyn rakentaminen on kokonaisuus. Se sisältää materiaalin lisäksi käyttöperiaatteet, organisaation, henkilöstön, koulutuksen ja kyvyn ylläpitää toimintaa.</p> <p>Mielenkiintoista on ollut havaita, että valtioissa, jotka ovat viime vuosina joutuneet puolustamaan itseään, keskustelu ei ole ollut yksinkertaista joko–tai-asetelmaa eri asejärjestelmien välillä. Kyse on tasapainosta ja sodan vaiheesta ja siitä, millaista toimintaympäristöä varten puolustusta rakennetaan. Painotukset riippuvat strategisista tavoitteista, käytettävissä olevista resursseista ja sodan vaiheesta. Vahva viesti Kiovasta on ollut: oppikaa kokemuksista, mutta miettikää itse.</p> <p>Puolustussuunnittelun keskeisiä kysymyksiä ovatkin miten säilytämme suorituskykyetumatkan, miten hallitsemme kustannukset tehokkaan ja riittävän kestävän puolustusjärjestelmän rakentamiseksi ja pitkäkestoisen toimintakyvyn varmistamiseksi sekä miten varmistamme tuen teollisuudelta ja liittolaisilta.</p> <p>Valinnat väärin tai huolimattomasti tehtyinä voivat muodostua puolustuksen patogeeneiksi eikä luottamuksen rakennusaineiksi.</p> <p><u>Ensimmäinen valinta liittyy tasapainoon.</u></p> <p>Suomen puolustusta on aina rakennettu resurssien mahdollistamissa rajoissa tasapainoiseksi ja kaikki toimintaympäristöt kattavaksi. Näin tehdään myös jatkossa, joka tarkoittaa erityisesti avaruuden, kybermaailman, informaatioympäristön sekä sähkömagneettisen spektrin merkityksen huomioimista. Muutos näkyy myös maantieteellisesti – onhan meillä tällä hetkellä uttilaisia harjoituksessa Grönlannissa.</p> <p>Tasapainon ylläpitäminen on herkkyyslaji. Kehittäminen onkin aina tasapainoilua – resurssit eivät ole rajattomia, mutta vaatimukset kasvavat. Valinkauhassa ovat korkean teknologian ja halvempien massamaisesti käytettävien järjestelmien ja ampumatarvikkeiden välinen suhde. Ase – vasta-ase -kehitystyö käy kuumana.  </p> <p>Käynnissä oleva läntinen doktriinityö hahmottaa painotuksia miehittämättömien ja miehitettyjen lavettien sekä puolustuksellisten ja hyökkäyksellisten kykyjen kesken. Kaikki nämä täydentävät toisiaan. On hyvä huomioida, että uudet kyvyt laskeutuvat myös osaksi perinteisempiä joukkotyyppejä. Tykit ja tiedusteluun sekä vaikuttamiseen tarkoitetut droonit voivat olla osa samaa joukkoa, jota suojataan kineettisillä ja ei-kineettisillä keinoilla.</p> <p>Hyvä esimerkki kehittämisestä on Naton itäisen sivustan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen liittyvä konsepti, Eastern Flank Deterrence Initiative, EFDI. Perustana on luonnollisesti olemassa olevat ratkaisut, mutta EFDI:n perusajatuksena on tehdä Naton itäisen sivustan puolustuksesta teknologisesti kehittyneempää ja nopeammin reagoivaa. EFDI painottaa muun muassa edullisia miehittämättömiä järjestelmiä, lennokkien torjuntaa sekä kerroksellista puolustusta. Selkärankana on yhteinen tekoälyavusteinen johtamisjärjestelmä.</p> <p><u>Toinen valinta liittyy nopeuteen.</u></p> <p>Turvallisuusympäristön muutos haastaa perinteisen tavan rakentaa suorituskykyjä. Kirittäjinä ovat teknologia, taistelukentän muutos sekä Venäjän sotatalous.</p> <p>Osa puolustuskyvystä perustuu edelleen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tasaisella kehittämisellä on luonnollisesti hyötynsä ja haasteensa. Toimintaympäristömme riskit ja uhkat edellyttävät meiltä kuitenkin kykyä rytminmuutoksiin: asioita pitää tehdä nopeammin, enemmän ja halvemmalla. Kaksoiskäyttöteknologian hyödyntäminen ja vain välttämättömien suorituskykyvaatimusten asettaminen ovat osa tätä uutta todellisuutta.</p> <p>Rytminmuutos näkyy esimerkiksi miehittämättömissä järjestelmissä, niiden torjuntakyvyissä, tekoälyn hyödyntämisessä, tiedustelussa, elektronisessa sodankäynnissä, avaruuteen liittyvissä kyvyissä ja ohjelmistopohjaisissa ratkaisuissa. Puolustusvoimissa käynnissä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden rinnalla tiettyjen osa-alueiden rakentamista nopeutetaan.</p> <p>Nopeus ei kuitenkaan tarkoita vain hankinnan nopeutta. Suorituskyky syntyy vasta silloin, kun järjestelmät ja teknologia yhdistyvät käyttöperiaatteisiin, osaamiseen, koulutukseen ja organisaation kykyyn hyödyntää sitä.</p> <p>Operatiivisella ja taktisella tasalla havainnosta vaikuttamiseen -sykli nopeutuu ainoastaan, jos muutos läpi leikkaa organisaation, prosessit ja toimintamenetelmät sekä johtamisen ja osaamisen. Höyrykoneen vaihtaminen sähkömoottoriin ei auta, jos mikään muu ei muutu.</p> <p><u>Kolmas valinta liittyy kestävyyteen.</u></p> <p>Pelkästään teknologinen etumatka tai ylivoimaiset suorituskyvyt eivät riitä vastattaessa uhkaan, jossa sodankäynti on matematiikkaa ja kulutusta. Pitkäkestoisessa konfliktissa määrä on laatua. Massa ei tarkoita paluuta menneeseen tai jotain huonompaa. Se tarkoittaa järjestelmiä, joissa ei välttämättä tarvitse valita laadun, hinnan ja määrän välillä. Se on kykyä kestää kulutusta ja jatkaa toimintaa. Kustannustehokkuuden arviointi on olennainen osa tasapainon hakemista.</p> <p>Ampumatarvikkeet, varaosat, huolto, korjauskyky ja teollinen kapasiteetti eivät ole vain puolustuksen tukitoimintoja. Ne ovat ratkaiseva osa yhteiskunnan ja puolustusjärjestelmän kyvystä toimia ja jatkaa toimintaa. Tämä on nykymaailmassa osa ennaltaehkäisevää kynnystä ja pelotetta.</p> <p><u>Neljäs valintojen ulottuvuus liittyy muutos- ja sopeutumiskykyyn.</u></p> <p>Amerikkalainen kenraali MacArthur kiteytti aikanaan haasteen kuvaamalla sotilaallisen epäonnistumisen syyt kahdella sanalla: ”Liian myöhään”. Juurisyiksi tällä ilmiölle voi määritellä esimerkiksi vajaan tilanneymmärryksen - Liian myöhään ymmärretty muutos, herkkyyden puutteen valmiudessa - Liian myöhään tunnistettu uhka, riittämättömän varautumisen - Liian myöhään rakennettu valmius, sekä heikon koheesion liittolaisten kesken.</p> <p>Tämä ajatus on edelleen ajankohtainen. Puolustuksen kehittämisessä suurin riski voi olla se, että oikea ratkaisu tehdään vasta toimintaympäristön jo muututtua.</p> <p>Tulevaisuuden turvallisuusympäristössä puolustuskyky muodostuu yhä enemmän siitä, kuinka hyvin eri toimijat kykenevät toimimaan yhdessä.</p> <p>Yhteistyö ei ole vain tuotantoa, varustautumista ja huoltovarmuutta, vaan kykyä reagoida, sopeutua ja innovoida nopeasti. Näemme taistelukentällä, miten nopean palautesyklin on kriisitilanteessa oltava. Puolustusvoimat pyrkii tässäkin parantamaan juoksuaan tiivistämällä innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä yritysten kanssa. Avainasemassa tässäkin on käytäntö, kahdensuuntainen tiedonkulku ja nopea testaaminen. Innovaatio on totta vasta silloin, kun se on käytössä. Hyvä esimerkki kehitystyöstä on Portugalissa käynnissä oleva Repmus -harjoitus, joka on maailman suurin miehittämättömien järjestelmien testitapahtuma. Lähes 40 maata, melkein 3000 henkilöä. Suomesta mukana ovat Puolustusvoimat, teollisuuden edustajia ja Turun AMK.</p> <p>On hyvä huomioida, että pelkkä sopeutuminen ei riitä. Kova muutosvauhti yhdistettynä vääriin valintoihin voi olla huono yhdistelmä. Yhteiskunnan turvallisuus ja puolustuksen kehittäminen vaativat sopeutumisen ja innovoinnin ohella myös ennakointia ja etumatkaa – eli pitkän aikavälin tutkimusta. Työtä, jolla pyritään vastaamaan ongelmiin, jotka vielä eivät ole näkyvissä arjessa.</p> <p><u>Viimeinen nosto ei ole valinta.</u> Puolustuksen kehittämisessä Suomen on aina ollut hyvä nojautua vahvuuksiinsa. Puhumme alivoimaisen taktiikasta. Aloitekyky, johtaminen edestä, fyysisesti ja henkisesti vahvat sotilaat, omien olosuhteiden hyödyntäminen sekä maanpuolustustahdon merkitys ovat puolustuksemme perustaa. .</p> <p>Luottamuksen kolmas pilari on viisaus valinnoissa. Omista lähtökohdista, omista tarpeista, tunnistaen asiat, jotka kestävät aikaa, myöntäen muutoksen tarve ja päättäen rohkeasti.</p> <p><strong>Yhteenveto: miten Suomi rakentaa luottamusta uudessa turvallisuustilanteessa?</strong></p> <p>Suomelle Nato-jäsenyys ei muuttanut Suomen maantiedettä. Itäraja on edelleen sama. Pohjoiset olosuhteet ovat edelleen samat. Itämeren merkitys on edelleen sama. Suomen puolustuksen perustana säilyvät edelleen kansalliset ratkaisut.</p> <p>Mutta tapa, jolla muuttunutta ympäristöä tarkastellaan, on muuttunut. Kysymys onkin, miten Suomi hyödyntää vahvuuksiaan poliittisena, taloudellisena, sotilaallisena ja teknologisena pääomana.</p> <p>Jos luottamuksen pilarit ovat toimijuus, yhteistyö ja viisaat valinnat, sotilaallisen turvallisuuden tulevaisuuden näkökulmasta kolme keskeistä tavoitetta ovat:</p> <p>Ensinnäkin, resilientti ja varautunut yhteiskunta, jossa luottamus on keskeinen liima.</p> <p>Toiseksi, sopeutuva, vahvuuksiin nojautuva ja eteenpäin katsova puolustusjärjestelmä – rakentuen kansalliseen perustaan, liittokunnan ja yhteistyön voimaan sekä todelliseen ja harjoiteltuun toimintakykyyn.</p> <p>Kolmantena vahva ja innovatiivinen puolustusteollinen ja teknologinen perusta, jossa yhteistyötä ja kumppanuuksia haetaan myös rajojemme ulkopuolelta, huolehtien kansallisen kriittisen osaamisen ja huoltovarmuuden säilymisestä.</p> <p>Emme voi tietää tarkasti, millainen tulevaisuuden taistelukenttä on. Mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka valmiita olemme kohtaamaan sen. Turvallisuusympäristön muutoksessa olemme osoittaneet kykyä ja tahtoa toimia, kun aika on, emmekä ole jääneet riviin seisomaan odottaen muilta johtajuutta. Winston Churchill piti 12. marraskuuta 1936 puheen, jossa hän totesi (vapaa käännös): ”Aikaansaamattomuuden, puolinaisuuksien, sovittelun ja viivyttelyjen aika on päättymässä. Astumme sen sijaan seurannaisvaikutusten aikaan”. Jotta meidän ei historiankirjoissa tarvitse todeta samalla tavalla, on hyvä syy jatkaa työtä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden hyväksi.</p> Fri, 11 Sep 2026 09:26:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puheenvuoro-kouvolan-turvallisuuskonferenssissa-uusi-turvallisuustodellisuus-miten-luottamus-turvalliseen-tulevaisuuteen-rakennetaan-suomessa- 2026-09-11T09:26:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-kalustoa-ja-sotilasmusiikkia-jaakiekon-sm-liigan-otteluihin <p style="margin-bottom:16px">Syyskuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että kehittyneetkään miehittämättömät järjestelmät eivät korvaa monitoimihävittäjiä. – Drooneilla ei ole mitään tekemistä ilmaherruuden saavuttamisen ja ylläpitämisen kanssa, eikä niillä suojata yhteiskunnan tai Puolustusvoimien kohteita pommikoneilta tai risteilyohjuksilta, eversti (evp) <strong>Henrik Elo</strong> sanoo.<br> <br> Jos Suomi pääsee YK:n turvallisuusneuvostoon, menemme sinne edistämään ensisijaisesti kansallisia intressejämme, sanoo ulkoministeri <strong>Elina Valtonen</strong>.<br> – Työtä tehdään Suomen oma, johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka edellä, hän sanoo. Suomi on ehdolla kaudelle 2029-2030 yhteispohjoismaisena ehdokkaana.<br> <br> Helmikuussa järjestettäville SecD-Day-messuille odotetaan ennätysmäistä osanottoa. Edellisiin messuihin verrattuna näyttelytilaa on kaksi kertaa enemmän.<br> – Odotamme näytteilleasettajien määrän kasvavan huomattavasti viime kerrasta, tapahtuman järjestävän Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys PIA:n pääsihteeri <strong>Tuija Karanko</strong> kertoo.<br> <br> Osa varusmiehistä saa käyttöönsä mobiilisovelluksen, joka tarjoaa tekoälyä hyödyntävää terveysvalmennusta. Sovellus analysoi varusmiesten ruoka-annoksistaan ottamia valokuvia. Niiden perusteella tekoäly analysoi muun muassa kasvisten osuuden ja proteiinin määrän, joiden perusteella sovellus ohjaa kohti terveellisempiä elämäntapoja.</p> <p style="margin-bottom:16px"> </p> <p style="margin-bottom:16px">Lue näköislehti täältä: <a href="https://ruotuvaki.fi/-/rv-9-26">ruotuvaki.fi</a></p> Fri, 11 Sep 2026 08:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-kalustoa-ja-sotilasmusiikkia-jaakiekon-sm-liigan-otteluihin 2026-09-11T08:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-11.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kouvolassa <p>Ylilento lennetään Kouvolan kaupunkikeskustan yli klo 12.30.</p> Fri, 11 Sep 2026 06:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-11.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kouvolassa 2026-09-11T06:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/viranomaisten-yhteisoperointikykya-vahvistetaan-parolannummella <p>Harjoitustoiminta on erityisen näkyvää Parolannummen varuskunta-alueen ympäristössä ja harjoitukseen osallistuu useita viranomaisajoneuvoja. Tämä saattaa vaikuttaa alueen liikenteeseen normaalia hieman hitaampana matkantekona. </p> <p><br> Osana harjoitetta Parolannummella testataan myös väestöhälyttimien toimintaa. </p> <p><br> Yhteisoperointikykyä muiden viranomaisten kanssa vahvistetaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi koko maan alueella. Viranomaisyhteistyössä harjaannutaan kentällä ja yhteisten suunnittelupöytien ääressä.<br>  </p> Thu, 10 Sep 2026 12:10:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/viranomaisten-yhteisoperointikykya-vahvistetaan-parolannummella 2026-09-10T12:10:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-13.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennot-kaavilla-ja-nilsiassa <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> Hornet-hävittäjän ylilento. Kuva: Karlsto </figcaption> </figure> <p>Ilmavoimat lentää sunnuntaina 13. syyskuuta 2026 F/A-18 Hornet -ylilennot seuraavasti:</p> <ul> <li>Kaavi: Karjalan lennosto lentää ylilennon Koillis-Savon seudullisen sotiemme veteraanien, veteraanien perinteen ja reserviläisten kirkkopyhän yhteydessä kello 13. Ylilento lennetään idästä koulukeskuksen yli.</li> </ul> <ul> <li>Nilsiä: Karjalan lennosto lentää ylilennon sotaveteraani Pentti Oksmanin 101-vuotissyntymäpäivän juhlien yhteydessä. Ylilento lennetään kello 13.05 lounaasta kohti koillista Nilsiän seurakuntatalon yli.</li> </ul> <p>Lennot lennetään noin 300 metrin korkeudessa. Lennoilla on säävaraus.</p> Thu, 10 Sep 2026 06:56:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-13.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennot-kaavilla-ja-nilsiassa 2026-09-10T06:56:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ammunnan-sotilaiden-sm-kilpailujen-tulokset <p>Kilpailut järjestetetään Kanta-Hämeessä Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella sekä Päijät-Hämeessä Hälvälän ampuma- ja harjoitusalueella. Noin 200 kilpailijaa osallistuu yhteensä eri maista: Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. </p> <p>Kilpailua käydään useissa eri lajeissa 25 metrin pistooliammunoista aina monipuolisiin maastoammuntoihin sekä 600 metrin kivääriammuntoihin. </p> <p>Alla liitteenä SM-kilpailujen tulospalvelu. </p> Thu, 10 Sep 2026 05:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ammunnan-sotilaiden-sm-kilpailujen-tulokset 2026-09-10T05:49:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismainen-johtamisjarjestelmaalan-hankintayhteistyo-laajenee-tanska-liittyy-mukaan <p style="margin-bottom:11px">Liittyminen vahvistaa pohjoismaiden välistä puolustusmateriaalialan yhteistyötä johtamisjärjestelmäalalla. Yhteistyön pohjana on huhtikuussa 2025 allekirjoitettu toimeenpanoasiakirja, joka mahdollistaa C4I-järjestelmien (Command, Control, Communications, Computers and Intelligence) yhteisen kehittämisen ja hankintayhteistyön. Asiakirjaan on kutsuttu liittymään myös Norja.</p> <p>Tanskan liittymissopimus allekirjoitettiin Tukholmassa 9.9.2026. Samassa yhteydessä Tanska liittyi Suomen ja Ruotsin solmimiin puitesopimuksiin Bittium Wireless Oy:n ja KNL Networks Oy:n kanssa. Suomen puolesta liittymissopimukset allekirjoitti puolustusministerin valtuuttamana Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri <strong>Tero Ylitalo</strong>.</p> <p>Yhteistyö mahdollistaa puitesopimuksiin perustuvia hankintoja, joissa suurempi kokonaisvolyymi tukee kustannustehokkuutta ja vahvistaa maiden yhteistä suorituskykyä. Bittiumin kanssa tehty sopimus mahdollistaa taktisten viestintä- ja johtamisjärjestelmäratkaisujen hankintoja. KNL:n kanssa tehty sopimus puolestaan mahdollistaa kognitiivisten HF-radioiden hankintoja.</p> <p>Tanskan liittyminen laajentaa Suomen ja Ruotsin välisen johtamisjärjestelmäalan FISE-yhteistyön Pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordic Defence Cooperation, NORDEFCO) kehykseen.</p> <p>Aiheesta lisää: <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismainen-puolustusyhteistyo-syvenee-sotilasoptroniikassa-ja-johtamisjarjestelmaalalla" target="_blank">Pohjoismainen puolustusyhteistyö syvenee sotilasoptroniikassa ja johtamisjärjestelmäalalla</a></p> Thu, 10 Sep 2026 05:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismainen-johtamisjarjestelmaalan-hankintayhteistyo-laajenee-tanska-liittyy-mukaan 2026-09-10T05:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/liittolaisten-alukset-vierailevat-helsingissa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Braunschweig-luokan FGS Erfurt on 89,5 metriä pitkä ja 13,3 metriä leveä. Aluksella on noin 60 henkinen miehistö. Aluksen päätehtäviin kuuluvat merialueen valvonta ja tiedustelu sekä tarvittaessa vaikuttaminen pinta- ja maamaaleihin. Alus on suunniteltu toimimaan rannikkoalueilla sekä osallistumaan kansainvälisiin operaatioihin.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Flamant-luokan FS Pluvier on 54 metriä pitkä ja 11 metriä leveä. Aluksella on mukanaan noin 20 henkinen miehistö. Alusta käytetään etsintä-, valvonta- ja pelastustehtäviin.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Alukset operoivat tällä hetkellä Suomen lähialueilla, minkä vuoksi ne tulevat huoltokäynnille Suomeen ja aluksille suoritetaan täydennyksiä. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Nämä rutiinivierailut eivät liity toisiinsa ja alukset eivät ole avoinna yleisölle.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Vierailut isännöi Rannikkolaivasto.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"> </p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kuva: Nicolas Fernandez/Marine Nationale/Défense</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"> </p> <p style="margin-bottom:11px">Muokattu 10.9. klo 7:30: korjattu kirjoitusvirhe.</p> Thu, 10 Sep 2026 04:25:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/liittolaisten-alukset-vierailevat-helsingissa 2026-09-10T04:25:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/sotilaiden-ammunnan-pm-kilpailujen-tulokset <p>Kilpailut järjestetetään Kanta-Hämeessä Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella sekä Päijät-Hämeessä Hälvälän ampuma- ja harjoitusalueella. Noin 200 kilpailijaa osallistuu yhteensä eri maista: Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. </p> <p>Kilpailua käydään useissa eri lajeissa 25 metrin pistooliammunoista aina monipuolisiin maastoammuntoihin sekä 600 metrin kivääriammuntoihin. </p> <p>Alla liitteenä kilpailujen tulospalvelu. </p> Wed, 09 Sep 2026 11:11:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/sotilaiden-ammunnan-pm-kilpailujen-tulokset 2026-09-09T11:11:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kranaatinheittimiston-liikkuvuus-kehittyy-uudella-m3-asejarjestelmalla <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Maavoimat on kehittänyt yhteistyössä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Patrian kanssa uuden raskaan M3-kranaatinheitinjärjestelmän (M3=Modular Mobile Mortar). M3-esisarja on ollut koulutuskäytössä Maavoimissa <a href="https://maavoimat.fi/-/puolustusvoimat-kehittaa-kranaatinheittimiston-liikkuvuutta-uudella-jarjestelmalla">vuoden 2026 alusta alkaen</a>. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Hankintasopimus optioineen mahdollistaa satojen järjestelmien hankkimisen. Nyt tehtävän hankinnan arvonlisäveroton kokonaishinta on 49,9 miljoonaa euroa. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">– Uusi M3-järjestelmä parantaa joukkojemme liikkuvuutta, suojaa ja tulenantokykyä. Maavoimien vastuualue on laaja, ja järjestelmiä tarvitaan lukuisia. Nyt ensimmäisessä vaiheessa hankitaan yli sata järjestelmää, ja sopimus optioineen mahdollistaa yhteensä satojen järjestelmien hankinnan kaikille alueille Hangosta pohjoisimpaan Lappiin, kertoo jalkaväen tarkastaja <b>eversti Ari Mure</b> Maavoimien esikunnasta. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Varusmieskoulutus esisarjan kranaatinheittimillä on jo käynnissä, ja tilattavan uuden sarjan ensimmäiset aseet valmistuvat syksyn aikana.  <span style="color:#4472c4"></span></span></span></span></p> <h2 style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:13.0pt"><span style="line-height:107%">Merkittävä suorituskyky jalkaväen tulituelle</span></span></span></span></span></h2> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Raskailla kranaatinheittimillä tuetaan taistelevia joukkoja. Kranaatinheittimistö on osa Maavoimien kokonaistulenkäyttöä, ja sillä on kasvava rooli joukkojen omana raskaana epäsuoran tulen yksikkönä. Sillä kyetään vaikuttamaan nopeasti ja tarkasti viholliseen myös silloin, kun esimerkiksi lennokkien käyttö ei ole mahdollista.  </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Uusi raskas kranaatinheitin 120 KRH M3 on merkittävä suorituskyky jalkaväen tulituelle. Heitin on valmis tulitoimintaan ilman erityisiä valmisteluja maaperästä riippumatta, ja sen tulinopeus on sama kuin vedettävällä kranaatinheittimellä. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Asejärjestelmä kiinnitetään ajoneuvoon standardeilla konttilukoilla ja tulitehtävä toteutetaan suoraan ajoneuvon päältä. Järjestelmässä hyödynnetään jo olemassa oleva tuliputki ja johtamisjärjestelmä, jotka on integroitu yhdessä ampumatarvikemakasiinin, vaimennuskoneiston ja inertiapaikannuslaitteen kanssa moduuliin. Moduulilla voidaan ampua käytännössä kaikkien standardikonttilukollisten ajoneuvojen päältä. Moduuli voidaan siirtää ajoneuvon vikaantuessa toiseen ajoneuvoon ja jatkaa tehtävän toteuttamista.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">– Järjestelmällä kyetään aloittamaan joukkojen tukeminen lähes välittömästi ajoneuvon pysähtymisestä. Tuliyksikkönä toimiva kranaatinheitinkomppania kykenee tarvittaessa ampumaan tarkasti maaliin 144 raskasta kranaattia minuutissa hajautetuista tuliasemista ja poistumaan suojaan vastatoimilta kranaattien ollessa vielä ilmassa, eversti Mure kuvailee.  <span style="color:#4472c4"></span></span></span></span><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Calibri",sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Calibri",sans-serif">Järjestelmä on kotimainen ja varaosiltaan huoltovarma. Se on helppokäyttöinen ja ratkaisuna erittäin kustannustehokas, mihin on merkittävästi vaikuttanut olemassa olevien ja toimivaksi todettujen komponenttien, kuten tuliputkien, johtamisjärjestelmien ja ajoneuvojen käyttäminen sekä aiemmin solmitun <a href="https://defmin.fi/-/puolustusvoimille-hankitaan-inertiapaikannuslaitteita-1">inertiapaikannuslaitteiden puitesopimuksen</a> hyödyntäminen. </span></span></span></p> <h2 style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:13.0pt"><span style="line-height:107%">Liike ratkaisee ja modulaarisuus mahdollistaa monikäyttöisyyden</span></span></span></span></span></h2> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Kranaatinheittimistön liikkuvuuden kehittämistä tehdään uhkalähtöisesti. Linnoittamaton kranaatinheitin on suojaton ilmasta tulevaa uhkaa vastaan ja paljastuu tulitehtävää toteuttaessaan helposti. Nykyaikaisilla tykistötutkilla kyetään laskemaan ilmassa lentävän kranaatin lähtöpiste käytännössä välittömästi ja aloittamaan vastatoimet ampuvaan aseeseen vaikuttamiseksi. Tuliasema voi paljastua myös ilmasta esimerkiksi satelliiteille tai lennokeille, vaikka tuliasemasta ei vielä ammuttaisikaan. Myöskään suuri ampumaetäisyys ei yksin tuo suojaa tuliyksikölle.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Tehokas tapa pienentää uhkaa on toteuttaa tulitehtävä nopeasti valmistelemattomasta tuliasemasta hajautettuna ja poistua välittömästi tulitehtävän jälkeen. Hyvä taktinen liikkuvuus kompensoi osaltaan myös ampumatarvikkeen kantamaa. Ajoneuvoalustaisella kranaatinheittimellä tulitehtävä voidaan käydä toteuttamassa lähempää maalia ja poistua tehtävän jälkeen. Asemoduuliin lisättävällä ballistisella suojalla ja panssaroidulla ajoneuvolla saadaan suoja myös luodeilta ja sirpaleilta, mikäli pelkkä liike ei riitä. Tuliputki ja johtamisjärjestelmä voidaan helposti irrottaa moduulista miehistön toimesta ja käyttää raskasta kranaatinheitintä myös perinteiseen tapaan vahvasti linnoitetusta tuliasemasta tarvittaessa. Koulutuskäytön vaara-alueiden ja kustannusten pienentämistä varten M3:n raskaan kranaatinheittimen tuliputken tilalle voidaan vaihtaa kevyen kranaatinheittimen tuliputki ja ampua kevyen kranaatinheittimen kranaatteja ampumaharjoituksissa.</span></span></span></p> Tue, 08 Sep 2026 09:08:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kranaatinheittimiston-liikkuvuus-kehittyy-uudella-m3-asejarjestelmalla 2026-09-08T09:08:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-huomioi-afrikkalaisen-sikaruton-riskit-toiminnassaan <p>Puolustusvoimien tehtävät afrikkalaisen sikaruton (ASF) rajoitusalueella hoidetaan normaalisti. Puolustusvoimat arvioi kuitenkin jatkuvasti toimintaympäristön riskejä ja tarvittaessa rajoittaa, siirtää tai sopeuttaa rajoitusalueella järjestettävää koulutustoimintaa tautiriskin ehkäisemiseksi. Puolustusvoimat noudattaa alueelle annettuja rajoituksia ja kiinnittää erityisen huomion bioturvallisuuteen toimiessaan rajoitusalueella, muun muassa puhdistaa kaluston alueelta siirtyessään. Aiemmin Puolustusvoimat keskeytti harjoitustoiminnan rajoitusalueella ja siirsi sitä toisille harjoitusalueille. Rajoitusalueen laajetessa harjoitustoiminnan siirtäminen ei ole enää mahdollista.</p> <p>Puolustusvoimat ei valmistele tällä hetkellä varusmiesten käyttöä afrikkalaisen sikaruton torjuntatehtäviin. Eläintautien torjunta kuuluu muiden toimivaltaisten viranomaisten vastuulle. Puolustusvoimat käy läpi mahdolliset virka-apupyynnöt aina tarkasti.</p> <p>Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti bioturvallisuuteen liittyviä toimintatapojaan. Esimerkiksi bioturvallisuustarkastajien koulutus käynnistettiin pilotilla keväällä 2025. Koulutuksen suorittaneet henkilöt saavat valmiudet kansainväliseen sotilaalliseen toimintaan liittyvien bioturvallisuustehtävien hoitamiseen, kuten kaluston puhtauden tarkastamiseen ja puhtaustodistusten myöntämiseen.</p> <p>- Puolustusvoimat suhtautuu bioturvallisuuteen vakavasti ja sillä on aihealueesta laaja osaaminen. Bioturvallisuus huomioidaan kattavasti Puolustusvoimien toiminnassa. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa bioturvallisuuteen liittyvä ohjeistus, tarkastukset, tilanteen seuranta sekä elintarviketurvallisuuden valvonta, toteaa Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali <strong>Sami-Antti Takamaa</strong>.</p> <p>Sotilaallisten kuljetusten ja kaluston siirtojen sekä liittolaisjoukkojen materiaalin varastoinnin yhteydessä bioturvallisuudella varmistetaan, ettei materiaalin mukana siirry kasvi- tai eläintauteja, vieraslajeja tai haittaeläimiä. Bioturvallisuustoimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisen riskinarvion perusteella sen alueen mukaan, millä kalustoa on käytetty. Samalla arvioidaan, vaaditaanko saapuvalta kalustolta esimerkiksi desinfiointi vai riittääkö vesipesu ja puhdistus. </p> Mon, 07 Sep 2026 13:14:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-huomioi-afrikkalaisen-sikaruton-riskit-toiminnassaan 2026-09-07T13:14:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-kaakkois-suomessa <p>Rykmentin harjoitustoimintaa on </p> <p>•    8. – 11.9. Pohjois-Kymenlaakson ja Lappeenrannan alueilla<br> •    14. – 18.9. Pohjois-Kymenlaaksossa<br> •    21. – 25.9. Pohjois-Kymenlaaksossa.</p> <p>Harjoituksiin osallistuvat sotilaat ovat pukeutuneet taisteluvarustukseen ja osastot liikkuvat harjoitusalueilla jalan, ajoneuvoilla ja helikoptereilla. Maastossa sotilaat harjoittelevat ja majoittuvat pienissä partiokokoonpanoissa. Harjoitustoimintaa on myös taajama-alueilla kohteissa, joiden käytöstä on sovittu ennakkoon.</p> <p>Osaan harjoitustilanteista liittyy ampumatarvikkeiden ja pienten räjähteiden käyttöä, sekä helikoptereiden lentotoimintaa. Helikopteritoimintaa on sekä valoisan että pimeän aikana ja lennot tapahtuvat osittain matalia lentokorkeuksia käyttäen, mistä voi aiheutua äänihaittaa.</p> <h3>Myös helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus käynnissä </h3> <p>Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan syyskauden pimeälentokoulutukseen liittyviä koulutuslentoja on vielä viikoilla 37, 38, 40, 44, 46 ja 50. Lennot keskittyvät pääsääntöisesti noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä.</p> <p>Aiemmin julkaistu tiedote syyskauden pimeälentokoulutuksesta</p> <ul> <li><a href="https://maavoimat.fi/-/helikopteripataljoonan-syyskauden-pimealentokoulutus-alkaa-2">Helikopteripataljoonan syyskauden 2026 pimeälentokoulutus alkaa</a>.</li> </ul> <p>Puolustusvoimien helikopterikalusto</p> <ul> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/236">NH90-kuljetushelikopteri</a></li> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/235">MD500-kevythelikopteri</a></li> </ul> <p> </p> <p>Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai Utin jääkärirykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>.</p> <p> </p> Mon, 07 Sep 2026 12:43:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-kaakkois-suomessa 2026-09-07T12:43:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ymparistovahinkojen-torjunnan-harjoittelua-ruotsissa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:107%">Vuosittain järjestettävä harjoitus edistää Merivoimien kykyä ympäristön suojelussa. Kansainvälisenä tavoitteena on kehittää Kööpenhaminan sopimusosapuolien välistä viranomaisyhteistoimintaa merellä. </span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:107%">Harjoituksen pääpaino on alusöljyvahingon torjuntatoimien toteuttaminen avomeriolosuhteissa. Osallistujat harjaantuvat torjuntatoimien johtamisessa, kansainvälisen avun hälyttämisessä, yksiköiden vastaanottamisessa ja yhteistoiminnassa merellä. </span></span></span></span></span></p> Mon, 07 Sep 2026 09:48:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ymparistovahinkojen-torjunnan-harjoittelua-ruotsissa 2026-09-07T09:48:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-hawk-mk-51-ja-mk-51a-kaluston-lentokielto-paattyy <p>Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskonekalusto asetettiin lentokieltoon 29. heinäkuuta 2026 Mk 51 -sarjan koneen moottorihäiriön vuoksi. Uudemmat Mk 66 -mallin Hawk-koneet vapautettiin lentokiellosta jo 3. elokuuta. Mk 51 -kaluston osalta lentokielto kumottiin 4. syyskuuta 2026.</p> <p>Moottorihäiriön selvitystyö on edennyt siihen vaiheeseen, että Mk 51- ja Mk 51A -kalusto voidaan vapauttaa tarkastusten jälkeen asteittain lentokiellosta. Lentokoulutus ja muu lentotoiminta Hawk-kalustolla jatkuu normaalisti.</p> <p>Ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituskoneilla lentävä Midnight Hawks -taitolento-osasto nähdään seuraavan kerran Danish Air Show’ssa 13. syyskuuta Tanskassa.</p> <p>BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskone <a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/202" target="_self">Puolustusvoimien kalustokuvastossa</a>. </p> <p>Lisätiedot: Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti <strong>Vesa Mäntylä</strong>, p. 0299 800 (vaihde).</p> Mon, 07 Sep 2026 09:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-hawk-mk-51-ja-mk-51a-kaluston-lentokielto-paattyy 2026-09-07T09:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-komentajan-tervehdys-7.9.2026 <p><strong>Hyvät 257. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osallistujat, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat!  <br> Bästa deltagare i den riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!</strong></p> <p>Yksi keskeisimmistä kysymyksistä Suomen turvallisuuden ja puolustuksen kehittämiseen liittyen ovat viimeaikana esiinnousseet keskustelut valmiudestamme vastata uudenlaisiin haasteisiin sekä kyvystämme sopeutua muutokseen. Amerikkalainen kenraali MacArthur kiteytti aikanaan haasteen kuvaamalla sotilaallisen epäonnistumisen syyt kahdella sanalla: ”Liian myöhään”. Juurisyiksi tällä ilmiölle voi määritellä esimerkiksi vajaan tilanneymmärryksen, herkkyyden puutteen valmiudessa, riittämättömän varautumisen sekä heikon koheesion liittolaisten kesken.</p> <p><br> <em>Förändringen syns på många nivåer i vår säkerhetsmiljö. Långvariga, sammanflätade och snabbt framväxande kriser och konflikter utmanar vår uppfattningsförmåga. Rysslands oberäknelighet är alltid en strategisk fråga för oss. Vi bevittnar förändringen i form av ökad hybridpåverkan som är utmanande att besvara för västerländska demokratier. Å andra sidan anpassar vi oss till ett läge i Nato där Europa förbereder sig på att över ansvaret inom det konventionella försvaret.   </em></p> <p><br> Puolustusvoimista puhuttaessa keskustelu ohjautuu usein yksittäisiin asejärjestelmiin ja teknologioihin – valintaan ja käyttöönoton nopeuteen. Teknologiaa voi olla saatavilla nopeasti, mutta suorituskyvyn rakentaminen on hieman eri asia. Kokonaisuus sisältää materiaalin ohella esimerkiksi käyttöperiaatteet, organisaation, ihmiset ja koulutuksen. Mielenkiintoista on ollut havaita, että taistelukentällä viime aikoina itseään puolustaneissa valtioissa keskustelu ei ole mustavalkoista joko-tai -väittelyä, vastakkainasettelua esimerkiksi miehittämättömien järjestelmien ja perinteisten asejärjestelmien välillä. Kyse on tasapainosta ja konfliktin vaiheesta. Painotukset ja valinnat vaihtelevat sodan strategisten tavoitteiden mukaisesti.</p> <p><br> Luonnollisesti sotilasdoktriinin kehitys ottaa vahvasti syötteitä sodankäynnin ja taistelukentän käytännön tasolla tapahtuvista muutoksista. Nykyisen toimintaympäristön ja kulutussodan paluun luomat haasteet puolustuksen kehittämiselle voi tiivistää kolmeen: ratkaisujen tasapainoon, valintojen kustannusvertailuihin sekä tuotantokykyyn.  </p> <p><br> Puolustuskyvyn rakentaminen Suomessa on perustunut pitkän aikavälin näkymään linjauksista ja resursseista. Pitkän aikavälin strategiatyön tuloksena otamme käyttöön uudet monitoimihävittäjät, uudet korvetit sekä uudet pitkän kantaman asejärjestelmät. Samalla kehitämme nopeutetusti valmiuksiamme esimerkiksi avaruuteen, miehittämättömiin järjestelmiin ja niiden torjuntaan sekä tekoälyn hyödyntämiseen liittyen. Kyse ei ole vain laveteista, vaan tasapainon pitää ulottua kaikkiin toimintaympäristöihin – maalle, merelle, ilmaan, kybermaailmaan ja avaruuteen, unohtamatta informaatiota ja elektromagneettista spektriä. </p> <p><br> Turvallisuusympäristön viimeaikaiset tapahtumat ovat luoneet meillekin valmiuden ja varautumisen uuden normaalin. Siihen kuuluu valmius torjua uusia uhkia, esimerkiksi harhautuneita drooneja. Toisaalta siihen kuuluu kyky muuttaa omia toimintamenetelmiämme viimeaikaisten konfliktien kokemusten mukaisesti. Me opimme, emme kopioi. </p> <p><br> Toimintaympäristön muutos ja sopeutuminen näkyvät myös keskustelussa resursseista.<br> Alkukesästä julkaistu parlamentaarisen selvitysryhmän raportti herätti ilmestyessään kysymyksiä siitä, miksi resurssitarpeet oli kuvattu huomattavasti esimerkiksi Naton 3,5% tasoa korkeammalle. Raportin sisältämä kuvaaja on uhkaperusteiseen suunnitteluun perustuva asiantuntija-arvio. Prosessi on vasta aluillaan, ja seuraavana vaiheena on asiantuntija-arvion yksityiskohtien avaaminen päättäjille. </p> <p><strong>Hyvät Kuulijat,</strong><br> <strong>Bästa åhöräre,</strong> </p> <p><em>Inom utvecklingen av försvaret anpassar sig Finland också på samhällelig nivå, och detta utgör naturligtvis en direkt länk till den övergripande säkerheten och totalförsvaret. I denna sektor ingår också utvecklingen av värnplikten samt försvarsindustrin och teknologiska basen. </em></p> <p><br> Yhteiskuntamme ja yksilöiden sitko – hienosti sanottuna resilienssi - edellyttää yhteisen tilanneymmärryksen rakentamista yli sektorirajojen. Häiriö- ja poikkeustilanteissa paine on kova, on tarve erottaa olennainen ja riippuvuudet informaatiotulvasta kyetäksemme navigoimaan sumussa, epävarmuuksien keskellä. Täydellisen ratkaisun odottamisen sijaan meidän on rakennettava jatkuvan parantamisen ja kehittämisen kulttuuria – opittava koko ajan samalla, kun teemme.</p> <p><br> On hyvä huomioida, että pelkkä sopeutuminen ei riitä. Kova muutosvauhti yhdistettynä vääriin valintoihin voi olla huono yhdistelmä. Yhteiskunnan turvallisuus ja puolustuksen kehittäminen vaativat sopeutumisen ja innovoinnin ohella myös ennakointia ja etumatkaa – eli pitkän aikavälin tutkimusta. Työtä, jolla pyritään vastaamaan ongelmiin, jotka vielä eivät ole näkyvissä arjessa.</p> <p><strong>Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,</strong></p> <p>Suomessa turvallisuus perustuu poikkeuksellisen paljon siihen, että toimijat tuntevat toisensa, luottavat toistensa kykyyn toimia ja ymmärtävät yhteiset pelisäännöt. Tätä ei voi rakentaa vain asiakirjoilla; sitä rakennetaan kohtaamisissa, päivittäisellä yhteistyöllä eri tasoilla. <br> Hyvät kurssilaiset, tervetuloa kurssille ja perehtymään turvallisuutemme etulinjaan!<br>  </p> Mon, 07 Sep 2026 05:31:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-komentajan-tervehdys-7.9.2026 2026-09-07T05:31:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-venajan-vaikutusvallan-pitkat-varjot-lansi-balkanilla <p>​Länsi-Balkanilla harva asia tapahtuu tyhjiössä. Paikallinen kriisi voi laajentua alueelliseksi uhkaksi ja alueellinen epävakaus voi heijastua koko Euroopan turvallisuuteen.</p> <p>Katsauksessa arvioidaan, miten Venäjän vaikutusvalta voi vahvistua Länsi-Balkanilla vuoteen 2036 mennessä. Tarkastelu kohdistuu poliittisiin sidoksiin, energiariippuvuuksiin, turvallisuussektorin kytkentöihin sekä identiteetti- ja etnopoliittisiin jännitteisiin, joita Venäjä hyödyntää alueellisen vaikutusvaltansa lisäämisessä.</p> <p>2026:8 <strong><a href="https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2815786/2026-8%20Ven%C3%A4j%C3%A4n%20vaikutusvallan%20pitk%C3%A4t%20varjot%20L%C3%A4nsi-Balkanilla.pdf/3f7d2308-ce19-1fc7-ca41-f41db9fa23d4?t=1787912090767" target="_blank">Venäjän vaikutusvallan pitkät varjot Länsi-Balkanilla</a></strong></p> <h2>Lisätietoja</h2> <p>Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen erikoistutkija eversti evp Mikko Kauppala.</p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a></p> Mon, 07 Sep 2026 05:29:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-venajan-vaikutusvallan-pitkat-varjot-lansi-balkanilla 2026-09-07T05:29:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-vainajien-muistopaivaa-vietetaan-7.-syyskuuta-1 <p>Muistopäivää vietetään Ilmavoimissa joukko-osastojen seppeleenlaskutilaisuuksilla. Lisäksi seppele lasketaan Helsingin Hietaniemen hautausmaalla alppilentäjien haudalle kello 13 alkavassa tilaisuudessa.</p> <p>Jyväskylän Tikkakoskella Lentäjien patsaalla pidettävän tilaisuuden yhteydessä lennetään ylilento Hawk-suihkuharjoituskonekalustolla. Patsaan edestä kulkeva Rykmentintie suljetaan liikenteeltä kello 9.15–9.45. </p> <p>Muistopäivä on alppilentäjien onnettomuuksien vuosipäivä. Alppilentäjät eli majuri <strong>Väinö Mikkola</strong>, luutnantti <strong>Äly Durchman </strong>ja vänrikki <strong>Carl-Erik Leijer </strong>sekä italialainen mekaanikko <strong>Carlo Riva </strong>menehtyivät lento-onnettomuuksissa Sveitsissä 7. syyskuuta 1920, kun he olivat siirtolentämässä kahta Ilmavoimille hankittua italialaista Savoia-lentovenettä Suomeen. </p> <p>Vuonna 2020 alppilentäjien muistoksi Sveitsissä paljastettiin <a href="https://ilmavoimat.fi/-/alppilentajien-onnettomuuksista-100-vuotta" target="_self">muistolaatta</a>, joka on kiinnitetty lähelle Mikkolan ja Durchmanin koneen putoamispaikkaa.</p> Mon, 07 Sep 2026 05:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-vainajien-muistopaivaa-vietetaan-7.-syyskuuta-1 2026-09-07T05:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/rannikkoprikaatin-auto-osallisena-liikenneonnettomuudessa-ei-vakavia-henkilovahinkoja-kaksoiskappale-2 <p style="margin-bottom: 11px;"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span></span></p> <p>Vaaratilanne tapahtui Upinniemessä kylkipanoksen räjäytykseen liittyvässä tilanteessa tulentehoesittelyssä. Tapahtumankulkua selvitetään ja vaaratilanteesta on käynnistetty työ- ja palveluturvallisuusselvitys. Tilanteesta on tehty myös riski- ja poikkeamailmoitus.</p> <p>Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että varomääräyksiä olisi laiminlyöty, mutta asian selvittämistä jatketaan. Esittelyyn osallistuneille varusmiehille on tarjottu keskusteluapua. </p> <p><br> <strong>-----------------------------------------<br> Tiedotteen päivitys 8.9.2026:</strong></p> <p><u>Rannikkoprikaati on jatkoselvittänyt perjantain 4.9.2026 vaaratilannetta.</u></p> <p>Vaaratilanne tapahtui Upinniemessä kylkipanoksen räjäytykseen liittyvässä tilanteessa, käynnissä olevan koulutuskauden läpiviennin mukaisessa tulentehoesittelyssä. Toteutetun selvityksen mukaan harjoitus on toimeenpantiin voimassaolevien varomääräysten mukaisesti.</p> <p>Selvityksessä saadun käsityksen perusteella räjäytetty kylkipanos on toiminut teknisesti oikein. Syntynyt vaaratilanne on selvityksen perusteella aiheutunut maalilaitteesta kimmonneesta metallikappaleesta, joka on lentänyt määräysten mukaisen vaara-alueen ulkopuolelle. Tilanteesta on aiheutunut vaaraa putoamispaikan vieressä olleille varusmiehille. </p> <p>Rannikkoprikaatin komentaja on käskenyt jatkoselvittämään harjoitusjärjestelyiden toimenpiteet vastaavan tapahtuman ennaltaehkäisemiseksi tulevissa harjoitustapahtumissa.</p> Sun, 06 Sep 2026 09:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/rannikkoprikaatin-auto-osallisena-liikenneonnettomuudessa-ei-vakavia-henkilovahinkoja-kaksoiskappale-2 2026-09-06T09:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/suunnistuksen-sotilaiden-sm-ja-pm-kilpailut-jarjestetaan-kaakkois-suomessa <p>Suunnistuskilpailu koostuu henkilökohtaisesta- ja partiokilpailusta. Henkilökohtainen PM- ja SM-kilpailu järjestetään Lappeenrannassa. Kilpailun teknisestä toteutuksesta vastaa Lappeen Riento. Avoimiin PM-kilpailuihin osallistuu joukkueet  Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta.</p> <p>Partiokilpailu järjestetään Taipalsaaren alueella. Partiokilpailun järjestelyt toteutetaan yhteistyössä Maasotakoulun ja Lappeen Riennon kanssa.</p> <p>Lisäksi kilpailujen yhteydessä pidetään lyhennetty pikamatka eli varuskuntasprintti. Varuskuntasprinttikilpailu toteutetaan Haminan varuskunnan alueella. Järjestelyistä vastaa Maasotakoulu.</p> <p>Kilpailuohjeet ja tulokset julkaistaan <a href="https://www.lappeenriento.fi/suunnistus/kilpailut/">Lappeen Riennon suunnistussivuilla</a>.</p> <p>Kilpailuja voi seurata myös osoitteessa: <a href="https://www.gpsseuranta.net/">www.gpsseuranta.net</a>.</p> <p>Kilpailun johtajana toimii eversti <strong>Timo Hänninen</strong>.</p> Fri, 04 Sep 2026 11:39:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/suunnistuksen-sotilaiden-sm-ja-pm-kilpailut-jarjestetaan-kaakkois-suomessa 2026-09-04T11:39:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/paaesikunnan-paallikko-vieraili-ruotsissa-suomen-ja-ruotsin-yhteistyo-tiivistyy-arktisella-alueella-ja-itamerella <p style="margin-bottom:11px">Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on tiivistynyt ja kehittynyt viime vuosina entisestään. Kenraaliluutnantti Virtasen Ruotsin vierailu keskittyi erityisesti FLF Finlandiin, joka perustettiin kesäkuussa 2026. Sen isäntävaltio on Suomi. Monikansallinen FLF Finland koostuu Rovaniemellä sijaitsevasta monikansallisesta esikuntaosasta sekä Bodeniin sijoitetusta taisteluosastosta, joka kykenee siirtymään nopeasti tukikohdastaan Suomen puolelle.</p> <p style="margin-bottom:11px">Pääesikunnan päällikkö tarkasti FLF Finlandin taisteluosaston ja tapasi joukon komentajan.</p> <p style="margin-bottom:11px">– Joukko edustaa arktisiin olosuhteisiin erikoistunutta osaamista, joka on Suomen ja koko liittokunnan puolustuksen sekä pelotteen kannalta merkittävää. Olin vaikuttunut nähdessäni koulutetun ja motivoituneen joukon toiminnassa, kenraaliluutnantti Virtanen kertoi.</p> <p style="margin-bottom:11px">– Yhteistyö Ruotsin kanssa on edennyt määrätietoisesti, mikä näkyy nyt konkreettisina askeleina operatiivisessa suunnittelussa ja toiminnassa. Haluan kiittää ruotsalaisia sitoutumisesta. Tätä Suomi-Ruotsi-ottelua käydään samalla puolella ja vahvempina yhdessä, hän kiitti.</p> <p style="margin-bottom:11px"></p> <p style="margin-bottom:11px"><sub>Pääesikunnan päällikkö tarkasti FLF Finlandin Bodenissa. Kuva: David Hakeberg / Ruotsin puolustusvoimat.</sub></p> <p style="margin-bottom:11px">Vierailulla keskusteltiin myös laajemmin kahdenvälisen yhteistyön kehittämisestä ja yhteistyöstä arktisella alueella. Lisäksi keskusteluissa oli esillä alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvä yhteistoiminta, josta <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yhteistyo-ruotsin-kanssa-tiivistyy-alueellisen-koskemattomuuden-valvonnassa-ja-turvaamisessa">tiedotettiin</a> elokuun lopussa.</p> Fri, 04 Sep 2026 08:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/paaesikunnan-paallikko-vieraili-ruotsissa-suomen-ja-ruotsin-yhteistyo-tiivistyy-arktisella-alueella-ja-itamerella 2026-09-04T08:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/kansainvalinen-pudotuskykyisten-droonien-peruskoulutus-jarjestettiin-tikkakoskella <p>Opetustilaisuuteen osallistui henkilöstöä seitsemästä Euroopan maasta. Lennätyksen opettajina toimivat MPK:n Ilmapuolustuspiirin aktiivireserviläiset Ilmasotakoulun kantahenkilökunnan ohjauksessa.</p> <p>Tapahtuma järjestettiin osana EDA:n miehittämättömän sotilasilmailun TREX-ohjelmaa (Training & Exercises). Ohjelman tavoitteisiin kuuluu muun muassa lennätyskoulutusohjelmien yhtenäistäminen ja eurooppalaisten droonikoulutuskeskusten verkoston kokoaminen.</p> <p>Koulutus annettiin suomalaisella Patria SKY -sotilaslentolaitteella ja sisälsi sekä luokkaopetusta että lennättämistä. Aluksi koulutettavat suorittivat Puolustusvoimien Patria SKY -tyyppikoulutuksen. Sen jälkeen heille koulutettiin Puolustusvoimien pudottamis-lennätyskoulutusohjelman mukainen kelpoisuus. Jokaiselle koulutettavalle tuli noin 20 pudotussuoritusta paikallaan oleviin ja liikkuviin maaleihin. Pudotuksissa käytettiin 3D-tulostettuja harjoituskranaatteja.</p> <p>Koulutuksen jälkeen koulutettavat osaavat kuorman vaikutuksen lennättämiseen, tähtäämisen erilaisiin maaleihin ja kuorman laukaisemisen. Tämän jälkeen henkilön on helppo siirtyä raskaampiin ja vaativampiin pudotusjärjestelmiin. Ennen kaikkea koulutus luo edellytykset oman osaamisen kehittämiseen harjaantumisen kautta ja osallistujamaiden omien koulutusohjelmien kehittämisen nyt opitun perusteella. Suomalaiset lennätyksen opettajat saivat arvokasta kokemusta kansainvälisten oppijoiden opettamisesta englannin kielellä. Samalla saatiin palautetta siitä, miten suomalaista koulutusohjelmaa voisi kurssilaisten ja opettajina toimineiden reserviläisten mielestä kehittää.</p> <p>MPK:n Tikkakosken koulutuspaikkaan rakentuva miehittämättömän sotilasilmailun osaamiskeskus on yksi vaihtoehto järjestää kansainvälisiä opetustilaisuuksia myös tulevaisuudessa. Tällainen toimintamalli antaisi hyvän harjaantumisympäristön MPK:n lennätyksenopettajille, eikä sitoisi merkittäviä määriä Puolustusvoimien omaa kouluttajahenkilöstöä.</p> Fri, 04 Sep 2026 07:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/kansainvalinen-pudotuskykyisten-droonien-peruskoulutus-jarjestettiin-tikkakoskella 2026-09-04T07:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/naton-euroopan-joukkojen-apulaiskomentaja-vieraili-suomessa-1 <p style="margin-bottom:11px">Vierailun teemoina olivat turvallisuusympäristön vaikutukset liittokunnan puolustuksen kehittämiseen. Keskusteluissa tarkasteltiin erityisesti taistelukentän muutosta sekä viimeaikaisten konfliktien kokemusten vaikutuksia tulevaisuuden suorituskyky- ja joukkorakenteisiin.</p> <p>– Kiitän lämpimästi vierailusta ja arvokkaista keskusteluista liittyen liittokunnan ja liittolaisten panostuksiin yhteisen puolustuksen rakentamisessa, kenraali Jaakkola totesi vierailun päätyttyä.</p> <p>Ilmavoimien kenraali Sir Stringer korosti Suomen roolia liittokunnan yhteisessä puolustuksessa.</p> <p>– Tämä oli erinomainen vierailu erittäin tärkeään aikaan. Suomi on jo nyt poikkeuksellinen Naton jäsen ja vahva toimija. Vierailu korosti, että teemme työtä sekä kansallisella tasolla että puolustusliittona pitääksemme kansalaisemme turvassa, hän sanoi.</p> <p></p> Thu, 03 Sep 2026 14:07:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/naton-euroopan-joukkojen-apulaiskomentaja-vieraili-suomessa-1 2026-09-03T14:07:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-ja-vr-syventavat-yhteistyota-sotilaallisen-liikkuvuuden-tukemiseksi <p style="margin-bottom:11px">Puolustusvoimien ja VR:n yhteistoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1917. Rautateillä on siitä lähtien ollut tärkeä rooli Suomen puolustuksessa, ja yhteistyö on kehittynyt vuosikymmenten aikana vastaamaan kulloisia puolustuksen, varautumisen ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita.</p> <p>VR tuo yhteistyöhön valtakunnallisen rautatieosaamisen, kuljetusjärjestelmän tuntemuksen sekä kyvyn toteuttaa vaativia kuljetuksia erilaisissa turvallisuustilanteissa. Nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa yhteistä suunnittelua ja toimintojen yhteensovittamista sekä luo edellytykset rautatiekuljetusten toimintavarmuuden ja suorituskyvyn pitkäjänteiselle kehittämiselle.</p> <p>- Pitkäaikainen yhteistyömme on rakentunut vahvalle luottamukselle ja yhteiselle halulle kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Kumppanuussopimus vahvistaa tätä perustaa entisestään ja tarjoaa mahdollisuuden kehittää toimintavarmuutta sekä yhteistä suorituskykyä. Samalla se tukee huoltovarmuuden kannalta tärkeiden rautatieliikenteen kyvykkyyksien kehittämistä Suomessa, VR:n logistiikkaliiketoiminnan johtaja <strong>Eljas Koistinen</strong> sanoo.</p> <p>Toimiva kuljetusjärjestelmä mahdollistaa joukkojen ja materiaalin tarkoituksenmukaisen siirtämisen Suomessa. Rautatiekuljetukset muodostavat keskeisen osan Suomen sotilaallisen liikkuvuuden kokonaisuutta.</p> <p>- Suomen Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisen liikkuvuuden merkitys on korostunut entisestään. Meidän on kyettävä siirtämään omia joukkojamme ja materiaaliamme sekä mahdollistamaan liittolaisjoukkojen vastaanottaminen, liikkuminen ja logistinen tuki Suomessa. Toimivat rautatiekuljetukset ja tiivis yhteistyö VR:n kanssa ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri <strong>Tero Ylitalo</strong> sanoo.</p> <p>Rautatiekuljetuksia harjoitellaan säännöllisesti osana Puolustusvoimien harjoitustoimintaa. Harjoituksissa kehitetään joukkojen ja materiaalin siirtämistä sekä eri toimijoiden välistä koordinaatiota ja valmiutta toimia erilaisissa tilanteissa. Kumppanuussopimus tukee myös yhteistoiminnan ja toimintamallien pitkäjänteistä kehittämistä.</p> <p>Yhteistyöllä vahvistetaan Puolustusvoimien logistiikan toimintavarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Samalla kehitetään kykyä hyödyntää yhteiskunnan kuljetusjärjestelmää, resursseja ja osaamista maanpuolustuksen tarpeisiin osana Suomen kokonaismaanpuolustusta.</p> Thu, 03 Sep 2026 12:15:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-ja-vr-syventavat-yhteistyota-sotilaallisen-liikkuvuuden-tukemiseksi 2026-09-03T12:15:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatin-ajoneuvot-kolaroivat-kinetic-stronghold-harjoituksessa <p class="p1"><span style="font-size:12pt"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Ajoneuvojen kyydissä oli tapahtumahetkellä neljä varusmiestä ja yksi reserviläinen. Harjoituksen lääkintähenkilöstö on tarkastanut heidät, ja he ovat palanneet harjoitukseen. </span></span></p> <p class="p2"><span style="font-size:12pt"><span style="min-height:22px"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span></p> <p class="p1"><span style="font-size:12pt"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Toisesta ajoneuvosta valui tapahtuman seurauksena maahan arviolta noin 5 litraa polttoainetta. Maa-alueen puhdistustoimet ja saastuneen maa-alueen poisto on suoritettu Pelastuslaitoksen ja Puolustusvoimien toimesta. Maa-aines on toimitettu jatkokäsittelyyn.</span></span></p> <p class="p1"><span style="font-size:12pt"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Poliisi kävi tapahtumapaikalla, minkä jälkeen molemmat ajoneuvot jatkoivat matkaansa.</span></span></p> Thu, 03 Sep 2026 10:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatin-ajoneuvot-kolaroivat-kinetic-stronghold-harjoituksessa 2026-09-03T10:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentin-pakettiauto-vaisti-siviilihenkiloautoa-joka-osui-kaiteeseen-helsingissa-ei-henkilovahinkoja <p>Tapahtumasta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Kaiteeseen osunut siviiliajoneuvo kärsi peltivaurioita.</p> <p>Kaartin jääkärirykmentin ajoneuvo osallistui Lively Stronghold 26 -paikallispuolustusharjoitukseen. Ajoneuvossa olleet varusmiehet ovat palanneet harjoitukseen. </p> <p>Poliisi ja pelastuslaitos ovat käyneet paikalla. <br>  </p> Wed, 02 Sep 2026 18:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentin-pakettiauto-vaisti-siviilihenkiloautoa-joka-osui-kaiteeseen-helsingissa-ei-henkilovahinkoja 2026-09-02T18:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-6 <p style="margin-top:7px; margin-bottom:7px">Melualtistuminen tapahtui rynnäkkökiväärin lauettua vahingossa harjoittelun yhteydessä.</p> <p style="margin-top:7px; margin-bottom:7px">Kaikki paikalla olleet varusmiehet toimitetaan Säkylän varuskunnan terveysasemalle tarkastukseen.</p> Wed, 02 Sep 2026 18:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-6 2026-09-02T18:23:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/suomen-korkeakoulut-kokoontuivat-turun-yliopistoon-vahvistamaan-kokonaisturvallisuuden-opetus-ja-tutkimusyhteistyota <figure class="image"> <figcaption> © Turun yliopisto  </figcaption> </figure> <p>Turun yliopistossa 25.8.2026 järjestetty valtakunnallinen kokonaisturvallisuuden opetus- ja tutkimusverkostojen päivä keräsi yhteen yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen sekä valtionhallinnon edustajia ympäri Suomen. Päivän aikana tarkasteltiin kokonaisturvallisuuteen liittyvää opetusta ja tutkimusta sekä tiedon hyödyntämistä niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin kansalaisviestinnässä. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa. </p> <p>Suomen turvallisuusympäristön muutos vaatii korkeakouluilta aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja poikkitieteellistä otetta. Tilaisuudessa korostettiin, että suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on kansainvälisestikin tunnustettu. Sen varaan voitaisiin rakentaa Suomen maakuvaa vahvistava brändi ja oppimishubi. </p> <p>"Kokonaisturvallisuus ei ole mikään valmis järjestelmä, vaan jatkuva prosessi ja kyky soveltaa opittua alati muuttuvassa maailmassa. Korkeakouluyhteisö on tässä korvaamaton kumppani", painotti Turvallisuuskomitean sihteeristön pääsihteeri <strong>Petteri Korvala</strong> yhteenvedossaan.</p> <p>Avaussanoissaan valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri <strong>Risto Artjoki</strong> ja Turun yliopiston hallituksen jäsen, dosentti <strong>Veli-Pekka Nurmi </strong>johdattivat kuulijat päivän teemoihin muistuttamalla, että varautuminen ja resilienssi edellyttävät tutkittua tietoa ja nopeaa reagointikykyä kaikilta yhteiskunnan sektoreilta.</p> <p>Päivän paneelikeskusteluissa käsiteltiin monipuolisesti opetuksen jalkauttamista, jatkuvaa oppimista ja tutkimuksen rahoitusrakenteita. Opetusta käsittelevässä osiossa nostettiin esille tarve koota turvallisuusalan opintotarjontaa entistä paremmin saavutettavaksi – esimerkiksi yhteisten digitaalisten alustojen kautta – sekä kehittää esimerkiksi tiedustelututkimuksen ja kyberturvallisuuden opintokokonaisuuksia. Korkeakoulut tarjoavat kokonaisturvallisuuteen liittyvää koulutusta monesta eri tulokulmasta ja opetusta on tarjolla kattavasti.  </p> <p>Tutkimusosiossa puheenvuorot toivat esiin korkeakoulujen vahvat omat profiilit. Panelistit painottivat myös kansainvälisten EU-konsortioiden merkitystä sekä suomalaisten korkeakoulujen yhteisten tutkimushankkeiden perustamista.</p> <h2>Tiedevälitystä ja tukea päätöksenteolle</h2> <p>Yhteiskunnallista vuorovaikutusta käsittelevässä osiossa pohdittiin tutkijoiden ja korkeakoulujen roolia julkisessa keskustelussa ja päätöksenteon tukena. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ja ammattikorkeakoulujen edustajat korostivat käytännönläheisen tiedon ja kansainvälisten, muun muassa ukrainalaisten kumppanien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä oppien ja hyvien käytänteiden saamiseksi.</p> <figure class="image"> <figcaption> Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Pasi Hirvonen osallistui yhteiskunnallista vuorovaikutusta käsittelevään osioon. © Turun yliopisto </figcaption> </figure> <p>Keskusteluissa toivottiin korkeakouluilta yhä rohkeampia ulostuloja. Korkeakoulujen rahoitusmallissa innovaatiotyön tukemisen ei todettu näkyvän riittävästi. Panelistit tunnistivat, että elinkeinoelämän yhteistyö kokonaisturvallisuuden alalla ei ole yhtä mutkatonta, kuin monilla muilla aloilla. Myös tutkitun tiedon välittämistä kansalaisten suuntaan on mahdollisuus parantaa. </p> <p>Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos <strong>Tomi Halonen</strong> muistutti, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy korkeakoulujen selkeästä profiloitumisesta, ammatillisten väylien vahvistamisesta ja aktiivisesta osallistumisesta kansainvälisiin foorumeihin.</p> <p>Verkostotapahtuma osoitti, että suomalaisella korkeakoulukentällä on vahva tahto saattaa tutkimustieto osaksi käytännön päätöksentekoa ja varautumista.</p> <p>Kokonaisturvallisuusverkoston seuraavan vuoden tapaamisen järjestelyvastuussa on Maanpuolustuskorkeakoulu.</p> Wed, 02 Sep 2026 11:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/suomen-korkeakoulut-kokoontuivat-turun-yliopistoon-vahvistamaan-kokonaisturvallisuuden-opetus-ja-tutkimusyhteistyota 2026-09-02T11:02:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimien-helikopteritoimintaa-kouvolan-ja-lahden-alueilla <p>Puolustusvoimien helikopterien lentotoimintaa on kello 09 ja 16 välillä. Helikopterit lentävät matalalla ja harjoitteluun liittyy myös laskeutumisia eri kohteisiin kaupunkien taajama-alueilla.</p> <p>Harjoittelu vaihtelevissa toimintaympäristöissä tukee lentomiehistöjen harjaantumista vaativiin sotilaallisiin tehtäviin sekä yhteiskuntaa tukeviin virka-aputehtäviin.</p> <h3>Myös helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus käynnissä </h3> <p>Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan syyskauden pimeälentokoulutus alkoi maanantaina 31. elokuuta. Viikoille 36, 37, 38, 40, 44, 46 ja 50 ajoittuvat koulutuslennot keskittyvät pääsääntöisesti noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä.</p> <p>Aiemmin julkaistu tiedote syyskauden pimeälentokoulutuksesta</p> <ul> <li><a href="https://maavoimat.fi/-/helikopteripataljoonan-syyskauden-pimealentokoulutus-alkaa-2">Helikopteripataljoonan syyskauden 2026 pimeälentokoulutus alkaa</a>.</li> </ul> <p>Puolustusvoimien helikopterikalusto</p> <ul> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/236">NH90-kuljetushelikopteri</a></li> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/235">MD500-kevythelikopteri</a></li> </ul> <p> </p> <p>Helikopteritoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa harjoitusalueilla. </p> <p>Utin jääkärirykmentin harjoitus- ja lentotoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai rykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>.<br>  </p> Wed, 02 Sep 2026 10:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimien-helikopteritoimintaa-kouvolan-ja-lahden-alueilla 2026-09-02T10:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-22.-25.9.2026 <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> Suojausharjoituksen joukkoja maastossa. Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:105%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Karjalan lennoston Suojausyksikkö järjestää suojausharjoituksen 22.‒25.9.2026 Uuhimäki-Honkamäki-alueella sekä Rissalan tukikohdan alueella.</span><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:105%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">22.‒25.9.2026 pidettävään suojausharjoitukseen osallistuu Karjalan lennoston henkilöstöä, saapumiserien 1/26 ja 2/26 saapumiserien varusmiehiä. Harjoituksen johtaa Suojauskomppanian varapäällikkö luutnantti Tino Tuominen.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:105%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Tukikohdan ulkopuolisilla harjoitusalueilla Uuhimäki-Honkamäki-alueella Puolustusvoimat voi sulkea tilapäisesti pieniä teitä, jotta ulkopuoliset eivät altistu paukkupatruunoiden aiheuttamalle melulle ja harjoitukseen kuulumattomien henkilöiden liikkumista saatetaan rajoittaa ko. alueella. Harjoituksesta ei aiheudu asukkaiden liikennöintiin rajoituksia. <span style="color:red"></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:105%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:#2b2e31">Lisätiedot: Harjoituksen johtaja luutnantti Tino Tuominen puh. 0299 800(PV vaihde)</span></span></span><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:105%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><b><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:black">Yleistiedoksianto Kuopion ja Siilinjärven alueilla sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä Puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja liikkumisen rajoittamisesta harjoitusalueilla 22.‒25.9.2026 </span></span></span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yleistiedoksianto-karjalan-lennoston-paatos-24.8.2026" style="color:#0563c1; text-decoration:underline">Yleistiedoksianto - Karjalan lennoston päätös 24.8.2026 - Puolustusvoimat</a><b><span style="background:white"><span style="color:black"></span></span></b></span></span></span></span></p> Wed, 02 Sep 2026 09:44:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-22.-25.9.2026 2026-09-02T09:44:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ruotsin-maavoimien-komentaja-ensimmaisella-virallisella-vierailullaan-suomessa <p>Vierailun aikana komentajat keskustelivat Suomen ja Ruotsin maavoimien ajankohtaisista kysymyksistä. Keskeisiä teemoja olivat Suomen maavoimien perusrakenteet, kahdenväliset ja liittokunnan operatiiviset asiat, maavoimien kehittäminen ja Eastern Flank Deterrence Initiative (EFDI) sekä Suomen Nato-integraatio. Lopuksi käytiin keskustelut Naton eteen työnnetyn maavoimajoukon, FLF FIN (Forward Land Forces Finland) toimeenpanosta. </p> <p></p> <p>– Arvostamme sitä, että Ruotsin maavoimien komentaja tekee perinteiseen tapaan ensimmäisen ulkomaanvirkamatkansa Suomeen - ulottuuhan Suomen ja Ruotsin maavoimien yhteistoiminta yli 400 vuoden päähän – perinteet elävät ajassa. Nyt keskustelimme varsin ajankohtaisista asioista kuten taistelukentän muutoksesta ja Ukrainasta saatavista opeista, droneista ja niiden torjunnasta, Naton EFDI-konseptista ja sen vaikutuksista maavoimien kehittämiseen, digitalisaatiosta ja tekoälystä (AI, Artificial Intelligence) sekä FLF-FIN toimeenpano. Olimme yhtä mieltä siitä, että Pohjolassa tapahtuvan systemaattisen harjoitustoiminnan kautta rakennamme ennaltaehkäisykynnystä ja hyökkäyksentorjuntakykyä, joka vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta. Yhteistyömme jatkuu tiiviinä ja tuloksellisena vaikka johtohenkilöstö vaihtuu. Kenraaliluutnantti Välimäki korostaa.</p> <p>– Vierailu suomalaisen kollegani luona toisena päivänäni maavoimien komentajana osoittaa, kuinka tärkeänä pidän läheisiä suhteitamme. Suomi ja Ruotsi eivät ole pelkästään liittolaisia. Meillä on myös syvä ja pitkäaikainen puolustusyhteistyö, johon kuuluu myös yhteinen operatiivinen suunnittelu. Tämä yhteistyö vahvistaa kykyämme toimia yhdessä ja edistää molempien maidemme turvallisuutta. Ruotsin maavoimien komentaja kenraalimajuri Johan Pekkari toteaa.</p> <p>Vierailu vahvisti Suomen ja Ruotsin maavoimien tiivistä yhteistyötä sekä yhteistä sitoutumista Naton pohjoisen alueen puolustuksen ja pelotteen kehittämiseen. </p> Wed, 02 Sep 2026 08:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ruotsin-maavoimien-komentaja-ensimmaisella-virallisella-vierailullaan-suomessa 2026-09-02T08:23:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimat-ja-lapin-pelastuslaitos-harjoittelevat-rovaniemella-someroharjun-alueella-2.-syyskuuta <p>Puolustusvoimista harjoitukseen osallistuu Jääkäriprikaatin ja Lapin lennoston henkilöstöä. Harjoitukseen liittyen paikalla on pelastusajoneuvoja sekä -henkilöstöä ja harjoitukseen liittyy myös drone-lentotoimintaa.</p> Wed, 02 Sep 2026 05:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimat-ja-lapin-pelastuslaitos-harjoittelevat-rovaniemella-someroharjun-alueella-2.-syyskuuta 2026-09-02T05:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-melulle-karjalan-prikaatin-harjoituksessa <p>Karelian Stronghold 26 -paikallispuolustusharjoitukseen osallistuvia varusmiehiä altistui rynnäkkökiväärin vahingonlaukauksesta johtuen paukkupatruunan melulle tiistaina 1.9.2026.</p> <p>Kaikki paikalla olleet varusmiehet on tarkastettu harjoituksen terveydenhoitohenkilöstön toimesta ja varusmiehet ovat palanneet harjoitukseen. Varusmiehet ovat voineet olla yhteydessä läheisiinsä.</p> Tue, 01 Sep 2026 17:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-melulle-karjalan-prikaatin-harjoituksessa 2026-09-01T17:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026 <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> Hornet-hävittäjä lähdössä maantietukikohdasta. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Valtatie 9 Toivalantien ja Joensuuntien risteyksen ja Jännevirran sillan itäpuolen väliltä sekä maantie 562 (Lentokentäntie) Vt 9:n ja Lentokentäntien ja Rantatien risteyksen välillä suljetaan liikenteeltä harjoituksen ajaksi. Lisäksi maanteiden 16339 (Ranta-Toivalantie) ja 16340 (Uuhilahdentie) käyttö rajoitetaan ainoastaan Puolustusvoimien, harjoitusalueen kiinteistöjen sekä pelastusviranomaisten ja erillisen luvan saaneiden liikenteelle ajalla 18.11.‒25.11.2026. </span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">F/A-18 Hornet -hävittäjät ja muut lentokoneet käyttävät Jännevirran varalaskupaikkaa osana harjoitusta. Protective Fence 26 -harjoituksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Suomen ilmapuolustuksen valmiutta. Harjoituksessa käytetään useita tukikohtia eri puolilla maata Ilmavoimien liikkuvan ja hajautetun taistelutavan mukaisesti. </span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Kiertoreitit Joensuuntien liikenteelle liitteen kartassa. </span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Karjalan lennoston syksyn 2026 harjoitustoimintaan liittyviä järjestelyitä ja aikatauluja:</span></b></span></span></p> <ul> <li><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Karjalan lennoston Suojausyksikön järjestämistä syksyn suojausharjoituksista Rissalan tukikohdassa ja sen lähialueilla tiedotetaan erikseen. </span></span></span></li> <li><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Ohjeet kulkuluvan hakemiseen harjoitusalueella asuville ja asioiville päivittyvät lennoston sivuille viikolla 39: ilmavoimat.fi/karjalan-lennosto </span></span></span></li> <li><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoitusalueen asukkaille ja medialle järjestetään tiedotustilaisuus keskiviikkona 7. lokakuuta 2026 klo 17 alkaen Kunnonpaikassa. </span></span></span></li> <li><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Lisätiedot harjoituksesta ja liikennejärjestelyistä päivittyvät Ilmavoimien verkkosivuille <a href="http://www.ilmavoimat.fi" style="color:#0563c1; text-decoration:underline">www.ilmavoimat.fi</a></span></span></span></li> <li><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Ennakkotiedustelut: <a href="mailto:karjalanlennosto@mil.fi" style="color:#0563c1; text-decoration:underline">karjalanlennosto@mil.fi</a> </span></span></span></li> </ul> Tue, 01 Sep 2026 09:19:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026 2026-09-01T09:19:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-henkilostoa-mukana-tanskan-johtamassa-arctic-endurance-26-harjoituskokonaisuudessa <p style="margin-bottom:11px">Suomi toimii aktiivisesti Naton jäsenenä ja osallistuu arktisen alueen turvallisuuden vahvistamiseen yhdessä liittolaistensa kanssa. Osallistuminen harjoituskokonaisuuteen kehittää Puolustusvoimien yhteistoimintakykyä, tiedonvaihtoa ja osaamista arktisessa toimintaympäristössä.</p> <h2>Merivoimien henkilöstöä tanskalaisilla aluksilla</h2> <p>Merivoimat asettaa kolme henkilöä Tanskan merivoimien aluksille. Henkilöstö toimii aluksilla kahden–kolmen viikon ajan.</p> <p>Tanskalaiset alukset osallistuvat Arctic Endurance 26 -harjoituskokonaisuuteen, joka kattaa laajasti Tanskan johtamaa ja siihen liittyvää harjoitustoimintaa Grönlannissa, Färsaarilla sekä niiden lähialueilla vuonna 2026.</p> <p>Henkilöstön osallistumisen tavoitteena on kerätä kokemuksia fregattiluokan monitoimialusten toiminnasta arktisella valtamerialueella. Saatuja kokemuksia hyödynnetään muun muassa Pohjanmaa-luokan alusten käyttöönotossa sekä henkilöstön koulutuksessa.</p> <h2>Utin jääkärirykmentin erikoisjoukot harjoittelevat yhdessä liittolaisten kanssa</h2> <p>Utin jääkärirykmentti osallistuu Arctic Endurance 26 -harjoitukseen tavoitteenaan kehittää arktista yhteisoperointikykyä liittolaismaiden joukkojen kanssa.</p> <p>Harjoitukseen osallistuminen tarjoaa Puolustusvoimien erikoisjoukoille mahdollisuuden kehittää toimintakykyä vaativassa arktisessa ympäristössä sekä vahvistaa yhteistoimintaa kansainvälisten liittolaisten kanssa.</p> Tue, 01 Sep 2026 08:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-henkilostoa-mukana-tanskan-johtamassa-arctic-endurance-26-harjoituskokonaisuudessa 2026-09-01T08:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/uuden-sukupolven-jurmo-luokan-veneet-vahvistavat-merivoimien-liikkuvuutta <p style="margin-bottom:11px">Jurmo-luokan ensimmäiset veneet ovat valmistuneet 2000-luvun alussa, minkä jälkeen 2020-luvun vaihteessa osalle käytössä olevista veneistä on toteutettu peruskorjauksia. Nyt hankittavat veneet ovat ulkomuodoltaan aiemmin hankittujen kaltaisia, mutta niiden rakenteeseen tehdään käyttökokemusten sekä nykypäivän vaatimusten mukaisia rakenteellisia päivityksiä. Näin ollen näistä veneistä käytetään termiä Jurmo-NG (Next Generation).</p> <p>Veneiden hankinta kasvattaa ja turvaa Merivoimien rannikkojoukkojen kykyä liikkua saaristossa. Jurmo-luokan veneiden keskeisiä tehtäviä ovat Merivoimien saaristossa toimivien joukkojen kuljetus- ja huoltotehtävät. Uusien veneiden toimitukset aloitetaan vuoden 2027 aikana ja saatetaan päätökseen vuoden 2029 kuluessa.</p> <h2>Jurmo-luokka</h2> <ul> <li>Uppouma: 15 t</li> <li>Pituus: 14 m</li> <li>Leveys: 3,7 m</li> <li>Syväys: 1 m</li> <li>Nopeus: 30 solmua</li> <li>Miehistö: 2 henkilöä</li> <li>Aseistus: Yksi 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääri</li> </ul> Tue, 01 Sep 2026 06:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/uuden-sukupolven-jurmo-luokan-veneet-vahvistavat-merivoimien-liikkuvuutta 2026-09-01T06:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimat-osallistuu-reccex-26-harjoitukseen-norjassa <p>Harjoituksen johtaa Norjan puolustusvoimat, ja siihen osallistuu joukkoja lisäksi Tanskasta ja Ruotsista.</p> <p> </p> <p>Reccex 26 -harjoituksen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa CBRN-tehtäviä (Chemical, Biological, Radiologial, Nuclear) yhdessä muiden pohjoismaisten joukkojen sekä muiden viranomaisten kanssa. Harjoituksen avulla yhtenäistämme toimintatapoja liittolaistemme kanssa ja syvennämme rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä.</p> <p>Suomesta harjoitukseen osallistuu Suojelun erikoisosaston (SEO), Suojelukomppanian (SLUK), Sotilaslääketieteen keskuksen (SOTLK) henkilöstöä. Suomalaisosaston vahvuus on noin 30 henkilöä. Osastoa johtaa Porin prikaati.</p> <p> </p> <p>Harjoitus on osa Puolustusvoimien vuoden 2026 kansainvälistä harjoitus- ja koulutustoimintaa. Pohjoismaisia suojeluharjoituksia on järjestetty vuodesta 2009 alkaen Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Maavoimat osallistui harjoitukseen viimeksi vuonna 2025.</p> <p> </p> <p>Harjoitusta voi seurata verkossa aihetunnisteella #RECCEX26</p> Sat, 29 Aug 2026 06:38:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimat-osallistuu-reccex-26-harjoitukseen-norjassa 2026-08-29T06:38:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-keski-aasian-kaksi-kehityskulkua-2026-2036 <p>Keski-Aasia siirtyy 2026–2036 kohti uutta valtatasapainoa: Venäjän ote heikkenee, Kiinan läsnäolo kasvaa ja alueen omat valinnat ratkaisevat, syntyykö tämän kehityksen seurauksena riippuvuus vai itsenäisempi toimijuus. </p> <p>Muutos vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen erityisesti kriittisten mineraalien, energialähteiden ja kuljetuskäytävien kautta. </p> <p>Tämä tutkimuskatsaus tiivistää nämä kaksi kehityskulkua ja niiden vaikutukset Eurooppaan kohdistuviin uhkiin vuoteen 2036.</p> <p>2026:7 <a data-extension="pdf" data-size="404kB" data-uuid="26f952cf-be31-eb89-5541-c287ccc47ba6" href="https://puolustusvoimat.fi:8443/documents/1951253/2815786/2026-7%20Keski-Aasian%20kaksi%20kehityskulkua%202026-2036.pdf/26f952cf-be31-eb89-5541-c287ccc47ba6?t=1782290210115" target="_blank"><strong>Keski-Aasian kaksi kehityskulkua 2026–2036</strong></a></p> <h2>Lisätietoja</h2> <p>Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen erikoistutkija eversti evp. Mikko Kauppala.</p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a></p> Fri, 28 Aug 2026 12:14:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-keski-aasian-kaksi-kehityskulkua-2026-2036 2026-08-28T12:14:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/yhteistyo-ruotsin-kanssa-tiivistyy-alueellisen-koskemattomuuden-valvonnassa-ja-turvaamisessa <p style="margin-bottom:11px">Ruotsi osallistuu Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyviin tehtäviin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjillä sekä merivoimien Visby-luokan korvetilla Itämeren alueella. Ruotsin kalustolla vahvistetaan erityisesti ilmavalvontakykyä ja näin vapautetaan Puolustusvoimien omia resursseja tarvittaessa torjuntakykyyn. Yhteistoimintaa toteutetaan ainakin vuoden 2026 loppuun saakka.</p> <p>Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Ukraina on osana oikeutettua puolustustaisteluaan Venäjää vastaan toteuttanut laajoja lennokkihyökkäyksiä Venäjälle, ja yksittäisiä lennokkeja on harhautunut myös Suomen ilmatilaan ja alueelle. Venäjälle kohdistuville iskuille ei ole näköpiirissä välitöntä loppua. Syventämällä yhteistoimintaa Ruotsin kanssa vahvistetaan kykyä turvata alueellinen koskemattomuus ja ylläpitää tehostettua valmiutta pitkäkestoisesti. Samalla vahvistetaan koko liittokunnan puolustusta erityisesti sen itäisellä sivustalla.</p> <p>Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on vakiintunutta ja aktiivista, ja syvenevällä yhteistoiminnalla vahvistetaan kykyä toimia yhdessä turvallisuusympäristön muutoksissa. Maavoimat, ilmavoimat ja merivoimat ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä monialaisesti. Yhteisen harjoitustoiminnan lisäksi yhteistyötä on tehty esimerkiksi ilmavoimien säännöllisessä rajat ylittävässä Cross Border Training -toiminnassa sekä meritilannekuvan muodostamisessa. Viime vuosina yhteistyötä on syvennetty edelleen muun muassa Nordic Air Power -konseptin kautta, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmavoimat kehittävät yhteistä suorituskykyä osana Naton puolustusta.</p> Fri, 28 Aug 2026 11:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/yhteistyo-ruotsin-kanssa-tiivistyy-alueellisen-koskemattomuuden-valvonnassa-ja-turvaamisessa 2026-08-28T11:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puhe-28.8.2026 <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Arvoisa juhlaväki,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Osallistuin maanantaina Kiovassa Ukrainan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Vaikuttavassa seremoniassa jaettiin ylimpiä kansallisia kunniamerkkejä, pääosin postuumisti, vastaanottajina kaatuneiden omaisia. Vahvasti läsnä olivat suru, mutta samalla ylväys, suurenkin murheen keskellä. Tämä on todellisuutta Euroopassa. Älkäämme koskaan pitäkö rauhaa ja vapautta itsestään selvyyksinä.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Olemme onnekkaita, kun voimme juhlia tätä päivää ilolla ja ylpeydellä. Vala ja vakuutus, lippulaulu sekä Ateenalaisten laulun voimakkaat sanat korostavat sitä, että tässä päivässä on kyse paljon enemmästä kuin yhden opiskeluvaiheen päättymisestä.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Herrat ja Rouvat Luutnantit,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Onnittelen teitä sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisesta, nimityksestänne virkaan ja ylennyksestänne luutnanteiksi. Samalla toivotan teidät tervetulleiksi palvelukseen Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen eri puolille Suomea.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="text-autospace:none"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Olette saaneet kadettikurssilla hyvät perusvalmiudet toimia sotilaina, johtajina, valmentajina ja osana joukkoa. </span><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Johtajina toimitte jatkuvasti monessa roolissa: oikeudenmukaisena esimiehenä, kannustavana vertaisena ja luotettavana alaisena</span><span style="font-family:"Arial",sans-serif">. Toivottavasti jokainen teistä odottaa jo pääsyä tulevien tehtävien pariin.</span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Edessänne oleva sotilaan tie ei tule olemaan suoraviivainen. Sotilasjohtaja joutuu uransa aikana tunnistamaan omia henkisiä ja fyysisiä rajojaan. Teidän kohdallanne pääosa tästä matkasta on vielä piirtämättä.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Hyvä juhlayleisö,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Nuoret luutnanttimme astuvat riviin aikana, joka tuskin tarjoaa meille helppoja tai yksinkertaisia vuosia.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Turvallisuusympäristöä leimaavat nopeasti kehittyvät, pitkäkestoiset ja toisiinsa kytkeytyvät kriisit ja häiriötilanteet. Sotilaallinen voima, laaja-alainen vaikuttaminen, teknologia, talous ja informaatio kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Muutoksen nopeus haastaa nykyhetken ja vaikeuttaa tulevan ennakointia.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Tähän liittyen toimintatapojamme on kyettävä jatkuvasti arvioimaan uudelleen. Yksittäisten järjestelmien kehittämisen rinnalla yhä tärkeämmäksi nousee kyky oppia, soveltaa, tuottaa ja uudistua nopeasti. Tarvitsemme pysyvyyttä siinä, mikä kestää aikaa, ja kykyä sekä uskallusta muuttaa sitä, mikä ei enää vastaa nykyhetken ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tämä kyky on myös olennainen osa liittokunnan uskottavaa pelotetta.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Nuoret sotilaat,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="text-autospace:none"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Antiikin kreikan kardinaalihyveet olivat <i>viisaus, oikeamielisyys, kohtuullisuus ja rohkeus</i>. Ajattelin jakaa teille muutaman ajatuksen johtajan rohkeudesta.</span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Johtajuus on äärimmillään yksilölaji. Kukaan muu ei voi kantaa päätöksentekijän vastuuta puolestanne. Teidän paikkanne on aina edessä. Suomalainen sotilas seuraa ennen kaikkea esimerkkiä. Siksi yksi johtajan tärkeimmistä käskyistä on edelleen: ”Seuratkaa.”</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Teitä mitataan erityisesti silloin, kun olosuhteet vaikeutuvat ja varmuus vähenee. Olipa kyse asevelvollisten kouluttamisesta, valmiuden ylläpitämisestä tai Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta, perustyön, vaikeiden tilanteiden ja rohkeiden ratkaisujen tukena on kansalaisten ja valtiojohdon luottamus. Luottamus ansaitaan tekemällä, olemalla arvoinen.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Luottamus ei tarkoita sitä, ettei ratkaisuja voi kyseenalaistaa. Arvostelukaan ei tarkoita vihamielisyyttä. Johtajan rohkeutta on kuunnella arvostelua ja tarkastella kriittisesti omaa toimintaa. Vaarallista olisi ajatella, että ainoastaan vanhat vastaukset riittävät. Suomalaiset antavat puolustukselle paljon rahaa, aikaansa ja lopulta sitoumuksen puolustaa maata sodassa. Meillä on oltava rohkeutta vastata haastavimpiinkin kysymyksiin. Teidän vastauksenne on tehdä työnne mahdollisimman ammattitaitoisesti. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Joudutte usein ratkaisemaan asioita tilanteessa, jossa tieto on puutteellista, vaihtoehdot huonoja ja seuraukset epävarmoja. Kun suunnitelma ei kestä ensimmäistä kosketusta todellisuuteen, johtajalta odotetaan kykyä nähdä muuttunut tilanne, rohkeutta tehdä ratkaisu ja antaa joukolle uusi suunta.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Kaikki ratkaisut eivät jälkikäteen osoittaudu parhaiksi mahdollisiksi. Se kuuluu johtamiseen. Johtajan uskottavuus ei rakennu erehtymättömyydestä vaan siitä, miten hän toimii myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti. Uskaltakaa silloin, kun muut epäröivät. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Rohkea johtaja tunnistaa myös oman epävarmuutensa, pelkonsa ja rajansa. Rohkeus ei tarkoita niiden puuttumista vaan sitä, ettei anna niiden lamaannuttaa toimintaansa. Usein rohkea ratkaisu on sellainen, josta kaikki eivät pidä. Joskus rohkeus on oman virheen avointa tunnustamista. Aina se on sen puolustamista, minkä tietää oikeaksi. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Joskus rohkeus on hyvin hiljaista.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Se voi olla kykyä sanoa: en tiedä. Kykyä kuunnella alaista, jonka näkemys poikkeaa omasta. Kykyä muuttaa omaa ajatusta, jos toinen on perustellusti oikeassa. Vahvan johtajan ei tarvitse olla huoneessa se, joka tietää aina eniten ja jolla on vastaukset kaikkeen. Johtajan rooliin kuuluu myös rohkeus luottaa. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Joukkosi tarvitsee toimintakykyisen johtajan. Rohkeutta on myös huolehtia omasta toimintakyvystään. Se ei ole velvollisuuksista vetäytymistä vaan vastuunkantoa. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Johtamiseen kuuluu jatkuva kamppailu kilpailevien vaatimusten välillä. Haluatte kouluttaa alaisistanne mahdollisimman suorituskykyisen ja sotakelpoisen joukon, mutta aikaa ja resursseja on rajallisesti ja vaatimuksia paljon. Kaikkea hyvää ei voida tehdä yhtä aikaa. Johtaminen on usein kykyä ja rohkeutta valita. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Itsenäinen ajattelu ja kyky päätöksentekoon ovat välttämättömiä, mutta yksin ei pärjää. Sotilasorganisaation toiminta on joukkuelaji. Yhteiskunnassamme yleistynyt yksin pärjäämisen kulttuuri sopii meille huonosti. Kurssin aikana olette oppineet ja kasvaneet yhdessä. </span><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Olette kurssinne aikana ylläpitäneet ja kehittäneet perinteikästä kadettihenkeä ja -toveruutta. </span><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Yhteiset kokemukset ja koettelemukset ovat rakentaneet teille vahvan yhteisen perustan. </span><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Osoittakaa samaa yhteishenkeä myös tulevissa palveluspaikoissanne. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Urallanne yhteistyö ei myöskään pysähdy Suomen rajoille. Monikansallisesta toiminnasta tulee teille tavallista sotilaan arkea. Rakentakaa osaamistanne siinä rohkeasti ja määrätietoisesti alusta lähtien. Tutustukaa liittolaistemme sotilaisiin ja rakentakaa ammatillisia verkostoja. Saatatte vuosien päästä huomata, kuinka usein uran eri vaiheissa vastaan tulee ihminen, jonka tapasitte ensimmäisen kerran nuorena upseerina.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Johtajuus vaatii myös kestävyyttä. Ammattitaitoa ei rakenneta yksittäisillä näyttävillä teoilla vaan pitkällä sarjalla pieniä ja suuria ratkaisuja: läsnäololla, esimerkillä ja osaamisella. Päivästä toiseen. Maailma, Puolustusvoimat ja sodankäynti muuttuvat uranne aikana monta kertaa. Olkaa riittävän itsevarmoja ja rohkeita tehdäksenne päätöksiä mutta riittävän nöyriä oppiaksenne jatkuvasti lisää. Uteliaisuus on johtajalle arvokas ominaisuus. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Palvelusuranne tulee olemaan moniottelu. Kaikkea ei tarvitse osata tänään eikä tulevaisuuttanne ratkaista ensimmäisten vuosien ja tehtävien aikana. Rohkeutta on luottaa tulevaisuuteen, vaikka se olisikin hämärän peitossa. Keskittykää siihen tehtävään, joka teille kulloinkin on annettu. Huomisen päätöksentekijäksi ei valmistuta tänään; siihen kasvetaan kokemusten, onnistumisten, virheiden ja jatkuvan oppimisen kautta.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:black">Sotilaan ammatti on kontaktilaji. </span></span><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Johtajan rohkeutta on kohdata ihmiset aidosti. Teidän ei tarvitse olla täydellisiä. Teidän täytyy olla läsnä. Kunnioittakaa palvelustovereitanne tehtävästä, henkilöstöryhmästä, iästä tai asemasta riippumatta. Kukaan meistä ei nouse niin korkealle, etteikö voisi kohdella toista ystävällisesti ja kohteliaasti.<span style="color:red"></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Jokainen tarvitsee joskus apua. Rohkeutta on pyytää tukea. Kaveria ei jätetä. Yksinkertainen kysymys <i>”Mitä sinulle kuuluu?”</i> saattaa joskus olla paljon tärkeämpi kuin kysyjä itse sillä hetkellä ymmärtää.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Arvoisat luutnanttien omaiset ja läheiset,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Tämä päivä on myös teidän päivänne. Kiitän siitä tuesta, jota olette antaneet näille nuorille sotilaille heidän opintojensa aikana.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Sama tuki tulee olemaan tärkeää myös tulevina vuosina. Sotilaan ammatti vie välillä paljon aikaa, ajatuksia ja voimia. Pitäkää huolta siitä, että myös teidän tarpeenne ja yhteinen elämänne saavat ansaitsemansa tilan.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Muistuttakaa nuoria sotureitanne tarvittaessa yhdestä asiasta: työtehtävässä ihmisen voi joskus korvata toinen, mutta läheisenä ei.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Kurssin kouluttajat ja henkilökunta,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Kiitän Kadettikoulun henkilöstöä kurssin onnistuneesta toteuttamisesta. Kiitokseni kuuluvat myös Maanpuolustuskorkeakoulun, puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen sekä Raja- ja merivartiokoulun opettajille ja muulle henkilöstölle. Valmistuvien luutnanttien osaamisessa ja asenteessa näkyy tekemänne työ.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Herrat ja Rouvat Luutnantit,</span></b><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Teille jokaiselle on lahjoitettu upseerin miekka. Tänään kalpa on osa juhlallista sotilasperinnettä, mutta aikanaan se oli sotilasjohtajan konkreettinen työväline. Sen käyttäminen edellytti taitoa. Työvälineet ovat muuttuneet, mutta vaatimus ei. Suomalaisilla on oikeus odottaa teiltä korkeaa ammattitaitoa ja velvollisuudentuntoa.  Kantakaa siis miekkaanne kunnialla – ja ennen kaikkea kantakaa kunnialla sitä vastuuta, jota se symboloi.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Kriisin hetkellä käytössämme on puolustuskyky, joka on rakennettu ennen vaikeita aikoja. Ratkaiseva työ tehdään tavallisina päivinä, harjoituksissa, koulutuksessa ja valmiudessa.  Huominen mittaa sen, mitä saamme aikaan tänään.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Tässä ammatissa merkityksellisin työ ei aina ole näkyvintä. Usein ratkaisevaa on se, kuka tekee tehtävänsä loppuun myös silloin, kun kukaan ei ole katsomassa. Kuka tekee tavalliset asiat hyvin, päivä toisensa jälkeen. Kuka pitää kiinni vaatimustasosta myös silloin, kun työstä on hohdokkuus kaukana.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Vuosien päästä alaisenne tuskin muistavat kaikkia antamianne käskyjä tai tekemiänne ratkaisuja. Todennäköisemmin he muistavat sen, millainen johtaja ja ihminen olitte silloin, kun tilanne oli vaikea ja he tarvitsivat teitä.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Tänään on kuitenkin juhlan aika. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Huomenna työ jatkuu.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Nuoret sotilaat, tervetuloa riviin rinnalleni kantamaan vastuuta isänmaamme turvallisuudesta, menestystä matkallenne Suomen ja suomalaisten palveluksessa!</span></span></span></span></p> Fri, 28 Aug 2026 10:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puhe-28.8.2026 2026-08-28T10:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/yhdysvalloissa-jarjestetty-desert-snow-harjoitus-osoitti-suomalaisten-reservilaisten-ammattitaidon <p>Karjalan prikaati osallistui kesäkuussa Virginian kansalliskaartin johtamaan Desert Snow 26 -harjoitukseen, joka järjestettiin Louisiana osavaltiossa Yhdysvalloissa. Harjoituksen tavoitteena oli vahvistaa joukkojen yhteistoimintakykyä, syventää henkilöstön osaamista taisteluteknisellä tasolla sekä parantaa yhteensopivuutta joukkojen välillä. Virginian kansalliskaartin kunnossapitojoukkueesta tuli vastavuoroisesti sotilashenkilöstöä Karjalan prikaatiin vahvistamaan joukkojen ja kaluston välistä yhteensopivuutta erityisesti huollon osalta.</p> <p>Karjalan prikaatin harjoitusjoukon johtajana toiminut majuri <strong>Antti Uljas</strong> oli mukana harjoituksessa Yhdysvalloissa ja seurasi harjoitusjoukon toimintaa harjoituksen alusta loppuun asti.</p> <p style="margin-left: 40px;"><em>Noin kuukauden kestäneen harjoituksen aikana koettiin monenlaisia olosuhteita aina +40 asteen helteestä ja yli 90 prosentin ilmankosteudesta rankkasateisiin ja niiden aiheuttamiin tulviin. Eksoottiset kasvit, hyönteiset ja eläimet toivat oman lisänsä harjoitusympäristöön eikä juuri mikään ollut kotimaasta tuttua omia varusteita lukuun ottamatta. Yksikön kurinalaisuus, omatoimisuus ja nopea kyky reagoida muuttuviin tilanteisiin herättivät liittolaisissa ihastusta. Harjoituksen johtajana seurasin ylpeydellä yksikön osaamisen tasoa sekä asennetta, jolla henkilöstö tehtäviinsä suhtautui, majuri Uljas kertoo. </em></p> <p>Maavoimien koulutuspäällikkö eversti <strong>Mikko Saarelainen</strong> tarkasti Karjalan prikaatin harjoitusjoukon ja tutustui harjoitukseen yhdessä Karjalan tykistörykmentin komentajan everstiluutnantti <strong>Mikko Virénin</strong> kanssa. Maavoimien koulutuspäällikkö oli tyytyväinen suomalaisen joukon ilmeeseen harjoituksessa:</p> <p style="margin-left: 40px;"><em>Harjoituskehys yhdistettynä kesäiseen Louisianan ilmastoon loivat erinomaisen mahdollisuuden jälleen kerran syventää Maavoimien ja Virginin kansalliskaartin yhteistyötä sekä kehittää taistelukykyä. Karjalan prikaatin harjoitusjoukko onnistui tässä täydellisesti ja onnistui nopeasti hankkimaan kumppaneiden luottamuksen ja arvostuksen ammattitaidollaan. Olosuhteet ja harjoituksen pituus vahvistivat varmasti joukon keskinäistä luottamusta ja yhtenäisyyden tunnetta, jotka ovat avaintekijöitä, jotta joukko kykenee täyttämään sille annetut tehtävät ja kestämään sodan olosuhteet, eversti Saarelainen kertoo.</em></p> <p>Harjoitukseen Yhdysvaltoihin lähti Karjalan prikaatista Karjalan tykistörykmentin henkilökuntaa sekä yli viisikymmentä reserviläistä, jotka käskettiin kertausharjoitukseen. Harjoitusjoukko on palannut harjoituksesta henkilökohtaisen kalustonsa kanssa kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Karjalan tykistörykmentin komentajan mukaan harjoitus tarjosi hyvän mahdollisuuden oppia uutta liittolaisilta, sekä osoittaa heille omaa suorituskykyä:</p> <p style="margin-left: 40px;"><em>Harjoituksen kuluessa joukko osoitti, että varusmieskoulutuksessa opittujen perustaistelumenetelmien noudattaminen ja tinkimätön tapa toteuttaa oman toiminnan suojaaminen johtivat taistelukentällä menestykseen. Karjalan tykistörykmentin kannalta harjoitus oli arvokas kokemus niin joukon, kuin siihen osallistuneiden yksilöidenkin suorituskyvyn kehittämisessä, everstiluutnantti Mikko Virén kertoo</em>.</p> <p>Harjoituksessa mukana ollut raskas kalusto saapui Suomeen erillisellä kuljetuksella elokuun lopussa.</p> <p style="margin-left: 40px;"><em>Harjoituksen valmisteluvaihe oli Karjalan prikaatin ja tykistörykmentin palkatulle henkilöstölle erinomaista käytännön oppia kansainvälisen toiminnan mukanaan tuomista uusista haasteista. Joukon lähettäminen kalustoineen toiselle mantereelle ei ole yksinkertainen suoritus ja monen prikaatilaisen merkittävää työpanosta on vaadittu jo kauan ennen kuin yksikään sotilas astui Yhdysvaltojen maaperälle tai saapui sieltä Suomeen, everstiluutnantti Virén lisää.</em></p> <p>Karjalan prikaatin ja Virginian kansalliskaartin välinen suunnitelmallinen yhteistoiminta on syventynyt vuosi vuodelta. <strong><a href="https://maavoimat.fi/-/karjalan-prikaati-osallistuu-desert-snow-harjoitukseen-yhdysvalloissa">Karjalan prikaatin reserviläiset osallistuivat myös viime vuonna Desert Snow 25 -harjoitukseen Yhdysvalloissa</a></strong>, ja tänä vuonna Virginian kansalliskaartin sotilaat ovat osallistuneet Karelian Sword 26 ja Karelian Stone 26 -harjoituksiin. Joukkojen välisen yhteistoiminnan avulla syvennetään maiden välistä yhteensopivuutta.</p> Fri, 28 Aug 2026 08:04:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/yhdysvalloissa-jarjestetty-desert-snow-harjoitus-osoitti-suomalaisten-reservilaisten-ammattitaidon 2026-08-28T08:04:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/kainuun-prikaati-voitti-jalkapallon-sotilas-sm-kisat <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kainuun prikaati päihitti Jääkäriprikaatin äärimmäisen tiukan, yli kaksi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Varsinainen ottelu päättyi tasapeliin 0 – 0, eikä jatkoajallakaan päästy ratkaisuun. Vihdoin pitkässä ja tasaväkisessä rangaistuspotkukisassa Kainuun prikaati pääsi voitolle.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Onnittelut Kainuun prikaatille kultamitaleista ja Jääkäriprikaatille hopeasta!</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kisoissa Ilmavoimien joukkue sai pronssia ja Porin prikaatin joukkue neljännen sijan.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kisan parhaana pelaajana palkittiin Kainuun prikaatin <strong>Axel Ainasoja.</strong><br> Parhaan maalivahdin palkinnon sai <strong>Joona Nissi</strong> Jääkäriprikaatista.<br> Kisojen paras maalintekijä oli Ilmavoimien <strong>Lauri Rutanen</strong>.<br> Fair Play -joukkueena palkittiin<strong> Kainuun prikaati</strong>. Fair Play -palkinnon saa joukkue, joka pelaa reilua ja toisia kunnioittavaa peliä sekä pitää yllä kannustavaa yhteishenkeä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px">Kisojen järjestäjä Rannikkoprikaati kiittää Espoon Palloseuraan hyvästä yhteistyöstä.</p> Thu, 27 Aug 2026 12:59:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/kainuun-prikaati-voitti-jalkapallon-sotilas-sm-kisat 2026-08-27T12:59:00Z