https://puolustusvoimat.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/JIbSQ9miX9H6/rss Puolustusvoimat - Ajankohtaista Fri, 06 Nov 2026 06:59:29 GMT 2026-11-06T06:59:29Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/hanna-ojanen-on-nimitetty-mpkk-n-geopolitiikan-ja-geotalouden-professoriksi <p>Hanna Ojanen on toiminut dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella sekä Helsingin yliopistossa. Hän on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Yliopistollisesta Eurooppa-instituutista Firenzessä vuonna 1997. Ojanen on tutkinut uransa aikana muun muassa turvallisuuspolitiikkaa ja strategisen kulttuurin muutosta Euroopassa.</p> <p>Geopolitiikan ja geotalouden tieteenaloilla tutkitaan, miten valtiot ja valtioiden kaltaiset toimijat tavoittelevat poliittisia päämääriään. Geopolitiikassa tarkastellaan erityisesti maantieteellisten tekijöiden vaikutusta valtioiden välisiin suhteisiin ja turvallisuuteen. Geotaloudessa tarkastelun keskiössä on talouden ja markkinoiden dynamiikan vaikutus poliittisiin päätöksiin ja valtasuhteisiin. Maanpuolustuskorkeakoulussa geopolitiikan ja geotalouden kysymyksiä tarkastellaan sotilaallisessa toimintaympäristössä ja sotatieteellisessä viitekehyksessä.</p> <p>”Geopolitiikan ja geotalouden asiantuntijuuden tarvetta korostavat Suomen muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne, Nato-jäsenyyden tuomat uudet vaatimukset ja liiketoimintamahdollisuudet sekä kokonaismaanpuolustuksen kannalta tarpeellinen tiiviimpi yhteistoiminta viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä”, tiivistää Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja <strong>Hannu Kari</strong>. ”On tärkeää, että rakennettaessa yhteiskunnan resilienssiä ja varauduttaessa pitkäkestoiseen sotaan suomalainen elinkeinoelämä kykenee omalta osaltaan tukemaan sekä normaaliolojen varautumista että poikkeusolojen toimintaa”.</p> <p>Erityisen huomionarvoista on uuden professuurin perustamiseen kohdistetun merkittävän rahoituksen saaminen siviilipuolen säätiöltä. Tuki professuurin perustamiseen myönnettiin viime vuonna 20 vuotta toimineen TT-säätiön juhlavuoden erityisrahoituksena, ja se ohjataan Maanpuolustuskorkeakoululle vuosien 2025–2029 aikana. TT-säätiön hallituksen puheenjohtaja <strong>Marjo Miettinen</strong> toteaa säätiön julkaisemassa tiedotteessa, että tarve geotalouden ja -politiikan tutkimukselle kasvaa kiristyvän maailmanpoliittisen tilanteen muuttaessa talouden, valtapolitiikan ja turvallisuuden kokonaisuutta.</p> <p>Geopolitiikan ja geotalouden professuurin perustaminen ja sen saama rahoitus ovat osoitus sotilas- ja siviilitoimialojen tieteellisen yhteistyön tiivistymisestä ja Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen nauttimasta laajasta arvostuksesta. Ulkopuolinen rahoitus tukee keskeisellä tavalla Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan jatkuvuutta. Rahoitus auttaa varmistamaan, että korkealaatuista tutkimusta tehdään ja tutkimustoimintaa kehitetään myös tulevaisuudessa. </p> <p>Maanpuolustuskorkeakoulu onnittelee professori Hanna Ojasta nimityksen johdosta!</p> <p><a href="https://tt-saatio.fi/tt-saatio-on-toiminut-20-vuotta-juhlavuoden-erityisrahoitus-maanpuolustuskorkeakoululle-uuteen-geotalouden-professuuriin/">TT-säätiön tiedote [linkki]</a></p> Thu, 05 Nov 2026 14:46:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/hanna-ojanen-on-nimitetty-mpkk-n-geopolitiikan-ja-geotalouden-professoriksi 2026-11-05T14:46:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/rannikkoprikaatiin-perustetaan-miehittamattomien-jarjestelmien-komppania <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Merivoimiin, Upinniemessä toimivaan Rannikkoprikaatiin perustetaan vuoden alusta uusi perusyksikkö, miehittämättömien järjestelmien komppania. Miehittämättömien järjestelmien komppania on jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva Merivoimien yksikkö, jonka perustamisella vastataan sodankäynnin muutokseen ja täydennetään Merivoimien valmiuksia meripuolustuksen eri tehtäviin. Yksikkö kouluttaa varusmiehiä, henkilökuntaa ja reserviläisiä erilaisten järjestelmien käytössä. Yksikkö osallistuu myös merivoimien operatiivisiin tehtäviin. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">-- Nykyaikaisessa merisodankäynnissä on välttämätöntä kyetä uudistumaan ja sopeutumaan nopeastikin muuttuviin olosuhteisiin totuttua kiertoa nopeammin. Uuden perusyksikön perustaminen on osaltaan vastaus sotateknologian kehittymisen asettamiin muutoksiin tavassamme toimeenpanna merioperaatioita, toteaa Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori <b>Henri Lavi.</b></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Uusi yksikkö mukaan kehitystyöhön</span></b></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Järjestelmien kehittämisen ja käytön osalta yksikkö tekee laajaa yhteistyötä muiden puolustushaarojen vastaavien toimijoiden sekä teollisuuden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yksikön järjestelmiä käytetään kaikissa merellisen toimintaympäristön tehtävissä pinnan päällä, alla, ilmassa ja maalla pohjoisen Itämeren vaativissa olosuhteissa, aina avomereltä saaristoon ja rannikolle.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">-- Merivoimien tavoitteena on integroida miehittämättömät järjestelmät osaksi meripuolustuksen kokonaisuutta, joko erillisiksi miehittämättömien järjestelmien yksiköiksi tai kohdentamalla hankittavat miehittämättömät järjestelmät osaksi operatiivisia yksiköitä, esimerkiksi taistelualuksia tai tiedustelujoukkoja, toteaa Merivoimien komentaja, kontra-amiraali <b>Tuomas Tiilikainen.</b></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Suorituskyvyt kasvavat</span></b></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Miehittämättömät järjestelmät lisäävät erilaisia vaikutuskeinoja, täydentävät olemassa olevien miehitettyjen järjestelmien kykyjä sekä korvaavat tarvittavaa henkilöstömäärää tietyissä tehtävissä monipuolisesti ja kestävästi. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Kotimaiset puolustusteollisuuden toimijat, kuten Patria, ovat jo kehittäneet uusia suorituskykyjä myös Rannikkoprikaatin käyttöön. Upinniemessä järjestetyssä tilaisuudessa Merivoimat demonstroivat erilaisten miehittämättömien järjestelmien toimintaa.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">-- Miehittämättömien ja autonomisten kyvykkyyksien kehittäminen on yksi keskeinen osa Patrian ja Puolustusvoimien välisen strategisen kumppanuuden teknologiayhteistyötä. Patria on kyennyt tukemaan Puolustusvoimia sellaisilla teknologiaratkaisuilla, joita alati muutoksessa oleva sodan kuva edellyttää, sanoo Patrian Defence and Weapon Systems -liiketoiminta-alueen johtaja <b>Mikko Leino.</b></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Tiilikainen, Lavi ja Leino puhuivat torstaina pidetyssä Merivoimien ja teollisuuden yhteisessä mediatilaisuudessa Upinniemen varuskunnassa.</span></i></span></span></span></p> Thu, 05 Nov 2026 12:59:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/rannikkoprikaatiin-perustetaan-miehittamattomien-jarjestelmien-komppania 2026-11-05T12:59:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/vuosisatoja-maanpuolustuksen-karjessa-puolustusvoimat-juhlistaa-itsenaisyyspaivaa-paraatilla-porissa <p>Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet alkavat Porissa lipunnostolla Porin Raatihuoneella. Seppeleenlaskutilaisuus on Keski-Porin kirkon sankariristillä ja jumalanpalvelus Keski-Porin kirkossa. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kalustoon sekä toimintaan voit tutustua Porin urheilukeskuksen hiekkakentällä.</p> <p>Paraatikatselmus alkaa kello 12 Porin stadionilla jonne paraatijoukot aloittavat ryhmittymisen kello 11.30 alkaen. Katselmuspaikalle kannattaa tulla jo ennen joukkojen ryhmittymistä seuraamaan kello 11.15 alkaen Utin jääkärirykmentin NH90-kuljetushelikopterin lentoa.</p> <p>Paraatikatselmuksen suorittaa ja ohimarssin ottaa vastaan Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraaliluutnantti <strong>Rami Saari</strong>. Ohimarssissa hänen seuranaan, ohimarssin vastaanottopaikalla Itsenäisyydenkadulla Cygnaeuksen puiston kohdalla, ovat Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja <strong>Mikael Ropo</strong> sekä sotaveteraani <strong>Heino Paavilainen</strong>. Paraatin kunniavieraina ovat sotiemme veteraanit ja lotat.</p> <p>Paraatijoukkoja komentaa Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali <strong>Ari Laaksonen</strong>. Kenttähartauden pitää katselmuksessa Porin prikaatin kenttärovasti <strong>Risto Katila</strong>. Paraatin järjestelyistä vastaa Porin prikaati ja musiikista Laivaston soittokunta. Yleisölle paraatin juontaa juontaja ja toimittaja <strong>Jone Nikula</strong>.</p> <p>Paraatiin osallistuu joukkoja Maavoimista, Merivoimista, Ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Rajavartiolaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä yhteensä noin 1 200 henkilöä. </p> <p>Kello 13.30 alkavaan ohimarssiin osallistuu jalan marssivien joukkojen lisäksi noin 58 Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten ajoneuvoa. Ohimarssissa on mukana myös sotakoiria.</p> <p>Ohimarssin ylilennoista vastaavat Maavoimien helikopterit ja Ilmavoimien F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjät sekä Hawk-suihkuharjoituskoneet. Ylilennoista aiheutuu lentomelua Porin alueella.</p> <p>Joukot aloittavat ohimarssin lähtökynnykseltä, joka on Itsenäisyydenkadun ja Katariinankadun risteyksessä. Ohimarssi etenee Itsenäisyydenkatua keskustan suuntaan.  </p> <h2>Paraatipäivän ohjelma</h2> <p>kello 8.00     Juhlallinen lipunnosto Porin Raatihuoneella<br> kello 9.15     Seppeleenlaskutilaisuus Keski-Porin kirkon sankariristillä<br> kello 10.00     Jumalanpalvelus Keski-Porin kirkossa<br> kello 11.15     NH90-kuljetushelikopterin lento Porin stadionin yllä<br> kello 11.30     alkaen paraatijoukkojen ryhmittyminen katselmukseen Porin stadionille<br> kello 12.00     Paraatikatselmus Porin stadionilla<br> kello 13.30     Ohimarssi Itsenäisyydenkadulla<br> kello 9–16     Kalustoesittely Porin urheilukeskuksen hiekkakentällä</p> <h2>Paraati vaikuttaa liikenteeseen Porissa</h2> <p>Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati aiheuttaa muutoksia liikenteeseen ja pysäköintijärjestelyihin Porissa. Paraatijärjestelyt aloitetaan tapahtumapaikoilla, ja paraatijoukkoja ja kalustoa saapuu Poriin 4.12. alkaen. </p> <p>Paraativalmistelut ja kaluston siirrot aiheuttavat katkoksia tiestön käyttöön ja tietyillä katuosuuksilla kielletään pysäköinti 5.–6.12. välisenä aikana. Liikennejärjestelyistä tiedotetaan tarkemmin viikosta 48 alkaen.</p> <p>Yleisöä pyydetään saapumaan itsenäisyyspäivänä tapahtumapaikoille hyvissä ajoin jalan.</p> <p>Paraatialue on lentokieltoaluetta, ja lennokkien lennättäminen on ehdottomasti kielletty tapahtuman turvallisuuden vuoksi, poikkeuksena ainoastaan viranomaistoiminta.</p> <h3>Seuraa paraatia</h3> <p>Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja toivotamme yleisön lämpimästi tervetulleeksi seuraamaan päivän tapahtumia. </p> <p>Paraatia voi seurata myös verkossa Puolustusvoimien kanavilla: <br> <a href="https://puolustusvoimat.fi/itsenaisyyspaiva">puolustusvoimat.fi/itsenaisyyspaiva </a><br> <a href="https://www.facebook.com/puolustus">facebook.com/puolustus</a><br> <a href="https://x.com/Puolustusvoimat">x.com/puolustusvoimat</a><br> <a href="https://www.instagram.com/puolustusvoimat.fi/">instagram.com/puolustusvoimat.fi</a></p> <p>#puolustusvoimat #itsenäisyyspäivä #paraati</p> <p>Tervetuloa!</p> Wed, 04 Nov 2026 09:26:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/vuosisatoja-maanpuolustuksen-karjessa-puolustusvoimat-juhlistaa-itsenaisyyspaivaa-paraatilla-porissa 2026-11-04T09:26:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kainuun-prikaatin-loppuvuoden-harjoitukset-pidetaan-kainuussa-ja-pohjois-karjalassa <p>Metso 26 -taisteluharjoitus toimeenpannaan 9.-13.11.2026 Kajaani – Kontinjoki – Parkua – Talvivaara – Lahnasjärvi – Mainua -alueella. Harjoitusvahvuus on noin 1800 henkilöä ja 370 ajoneuvoa. </p> <p>Harjoituksessa koulutetaan joukkoja hyökkäys-, viivytys- ja puolustustaisteluun sekä harjoitutetaan eri johtamistasojen ja aselajien välistä yhteistoimintaa.</p> <p>Kajaanissa Lehtovaarantien eteläosa Kassunkuruun menevästä risteyksestä etelään on käytettävissä harjoitustoiminnan vuoksi vain hälytysajoneuvoille 10.11.2026 kello 22 – 13.11.2026 kello 12 välisenä aikana. Siviililiikenne ohjataan Kajaanin ja Kivimäen välillä Ruuhijärventien kautta. </p> <p>Petäjärventiellä (Rokanpuro) rajoitetaan liikennettä Kassunkurun palotornille saakka sulutteen rakentamisen vuoksi.</p> <p>Joukot siirtyvät harjoitusalueelle suoraan varuskunnasta.</p> <p>Joulukuussa kotiutuvan varusmieserän viimeinen taisteluharjoitus Northern Axe 26 toimeenpannaan 30.11.-4.12.2026 Pohjois-Karjalan alueella, pääosin Sotinpurolla. Harjoitukseen osallistuu noin 2300 henkilöä ja 550 ajoneuvoa. </p> <p>Harjoituksessa koulutetaan joukkoja vaativissa Savo-Karjalan olosuhteissa puolustus-, viivytys-, hyökkäys- ja pimeätaisteluun sekä harjoitutetaan eri johtamistasojen ja aselajien välistä yhteistoimintaa. </p> <p>Joukot siirtyvät harjoitusalueella pääosin 30.11. VT6:tta pitkin Kajaanista sekä osin Vuosangasta. Paluumarssit toteutetaan harjoituksen päätyttyä 4.12. </p> <p>Molempien harjoitusten ilmatoimintaan osallistuu helikopteri, lennokkeja ja droneja. Syksyn harjoituksissa ei ole mukana ulkomaalaisia joukkoja.</p> Wed, 04 Nov 2026 08:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kainuun-prikaatin-loppuvuoden-harjoitukset-pidetaan-kainuussa-ja-pohjois-karjalassa 2026-11-04T08:49:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/rannikkolaivasto-harjoittelee-tanaan-saaristomeren-ja-hangon-alueella <p style="margin-bottom:11px">Harjoitus sisältää maalilentotoimintaa, josta vastaa Ilmavoimat.</p> Wed, 04 Nov 2026 07:31:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/rannikkolaivasto-harjoittelee-tanaan-saaristomeren-ja-hangon-alueella 2026-11-04T07:31:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/protective-fence-26-on-ilmavoimien-vuoden-paasotaharjoitus <p>Protective Fence 26 on Ilmavoimien vuoden 2026 pääsotaharjoitus, johon osallistuu kantahenkilökuntaa, varusmiehiä, reserviläisiä ja liittolaisten joukkoja. Ilmavoimien kaikkien päätukikohtien lisäksi käytössä ovat Oulun, Seinäjoen, Kajaanin, Hallin ja Porin lentokentät sekä Kallaxin tukikohta Ruotsissa. Lisäksi Karjalan lennosto ottaa käyttöön Siilinjärvellä valtatiellä 9 sijaitsevan <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026-kulkulupien-hakuohje-ajalle-18.11.-25.11.2026">Jännevirran varalaskupaikan</a>. </p> <p>‒ Protective Fence 26 -harjoituksen tavoitteena on vahvistaa Ilmavoimien kykyä toteuttaa suuren konemäärän ilmaoperaatioita hajautetusta ryhmityksestä. Ilmavoimien taistelutapaan on kuulunut jo vuosikymmenien ajan liike päätukikohtien sisällä sekä siviililentokenttien ja varalaskupaikkojen käyttö. Ukrainan sotakokemukset ovat korostaneet entisestään hävittäjäkaluston hajauttamisen ja jatkuvan liikkeen merkitystä, toteaa harjoituksen johtajana toimiva Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti <strong>Vesa Mäntylä</strong>. </p> <p>Kaikki Ilmavoimien joukko-osastot ovat mukana harjoituksessa. Karjalan lennosto ja Satakunnan lennosto ovat harjoituksen pääkoulutusyleisöt, joten eniten harjoitusjoukkoja toimii Rissalan ja Pirkkalan tukikohdissa ja niiden läheisyydessä. Suomalaisten lisäksi Protective Fence 26 -harjoituksessa on mukana liittolaisten lento-osastoja Alankomaiden, Ranskan ja Ruotsin ilmavoimista sekä henkilöstöä Ison-Britannian ja Yhdysvaltain ilmavoimista. </p> <p>‒ Reserviläisten kouluttaminen ja yhteistoiminta liittolaisten kanssa ovat tärkeässä roolissa. Harjoituksessa on mukana yli 1 800 reserviläistä, jotka toimivat muun muassa suojaamisen ja lentotekniikan tehtävissä. Liittolaisista Alankomaiden kuninkaalliset ilma- ja avaruusvoimat osallistuu harjoitukseen F-35A Lightning II -hävittäjillä, joten pääsemme harjoittelemaan viidennen sukupolven hävittäjäkaluston suorituskykyjen integroimista osaksi ilmaoperaatioita. Alankomaat on operoinut F-35-kalustolla jo useiden vuosien ajan, joten voimme hyödyntää heidän kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään. Vastaavasti me voimme tarjota heille oppia suomalaisesta liikkuvasta ja hajautetusta taistelutavasta, eversti Mäntylä kertoo. </p> <h3>Yli 40 lentokonetta ja noin 4 100 sotilasta mukana harjoituksessa</h3> <p>Protective Fence 26 -harjoituksen yhteydessä toteutetaan joukkokoulutusjakson päättöharjoitus (JPH 2/26), eli kyseessä on myös joulukuussa 2026 kotiutuvien Ilmavoimien varusmiesten ”loppusota”. Kantahenkilökunnasta, varusmiehistä, reserviläisistä ja liittolaisten henkilöstöstä koostuvien harjoitusjoukkojen kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta, joista yli 1 800 on kertausharjoituksiin käskettyjä reserviläisiä. </p> <p>Protective Fence 26 -harjoituksen lentotoimintaan osallistuu yhteensä yli 40 lentokonetta, joista 20 on suomalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä. Hornetien lisäksi Ilmavoimista mukana on Hawk-suihkuharjoituskoneita sekä kuljetus- ja yhteyskoneita. Porin lentokenttä toimii kuljetus- ja yhteyskoneiden tukikohtana. Maavoimat asettaa harjoitukseen etsintä- ja pelastusvalmiudessa toimivan NH90-helikopterin. </p> <p>Alankomaiden kuninkaalliset ilma- ja avaruusvoimat osallistuu harjoitukseen F-35A Lightning II -hävittäjäosastolla, joka tukeutuu Karjalan lennostoon Rissalaan. Ranskan ilma- ja avaruusvoimien Rafale-hävittäjäosasto tukeutuu Lapin lennostoon Rovaniemelle ja Ruotsin ilmavoimien JAS 39 Gripen -hävittäjät lentävät omasta kotitukikohdastaan Kallaxista. Ison-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat sekä Yhdysvaltain ilmavoimat ja Virginian osavaltion ilmakansalliskaarti lähettävät harjoitukseen asiantuntijoita.</p> <h3>Käytössä 10 tukikohtaa ja Jännevirran varalaskupaikka</h3> <p>Harjoituksen lentotoimintaan osallistuvat lentokoneet käyttävät Ilmavoimien päätukikohtien (Rovaniemi, Rissala, Tikkakoski ja Pirkkala) lisäksi Jännevirran varalaskupaikkaa sekä Oulun, Seinäjoen, Kajaanin, Hallin ja Porin lentokenttiä ja Kallaxin tukikohtaa Ruotsissa. Lennot suuntautuvat tukikohdista pääasiassa Rovaniemen, Kajaanin, Kuopion, Jyväskylän, Tampereen ja Vaasan väliselle alueelle sekä Perämeren ylle. </p> <p>Harjoitus toteutetaan kolmivaiheisena 19.‒27.11.2026 välisenä aikana:</p> <ul> <li>Vaihe 1 (19.‒21.11.) ‒ Joukkojen perustaminen päätukikohdissa ja maantietukikohtaharjoittelua Jännevirran varalaskupaikalla, joka suljetaan liikenteeltä 18.11. kello 08:00. Vaiheessa 1 ei ole lentotoimintaa kello 00‒08 välisenä aikana.</li> <li>Vaihe 2 (22.‒24.11.) ‒ Kaikki tukikohdat käytössä ja lentotoimintaa ympäri vuorokauden.</li> <li>Vaihe 3 (25.‒27.11.) ‒ Jännevirran varalaskupaikka avataan liikenteelle 25.11. kello 12 mennessä ja harjoituksen purkutoimet alkavat iltapäivällä 26.11. Vaiheessa 3 ei ole lentotoimintaa kello 00‒08 välisenä aikana.</li> </ul> <p>Harjoitukseen voi liittyä lentotoimintaa matalilla lentokorkeuksilla sekä yliäänilentoja, jotka lennetään mantereen päällä ollessa yli 10 kilometrin korkeudessa. Harjoituksessa käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtu- ja silppuheitteitä. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja. </p> <p><br>  </p> Wed, 04 Nov 2026 07:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/protective-fence-26-on-ilmavoimien-vuoden-paasotaharjoitus 2026-11-04T07:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella-2 <p>Ilmamaalilentotoiminta on osa Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiesten koulutusta. Ilmamaalilentoja lennetään seuraavasti: </p> <ul> <li>Keskiviikkona 4.11. klo 13.00-14.00 </li> </ul> Tue, 03 Nov 2026 12:09:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella-2 2026-11-03T12:09:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ohjusvene-hamina-mukaan-naton-alusosastoon <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Ohjusvene toimii Naton komennossa Transfer of Authority -menettelyllä ja toteuttaa Naton merivoimajohtoportaan, Allied Maritime Command (MARCOM), osastolle käskemiä tehtäviä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Jakson aikana alus liikkuu tehtävissä pääsääntöisesti Itämerellä ja Pohjanmerellä. Itämerellä osaston tehtäviin kuuluu erityisesti Naton Baltic Sentry -aktiviteettiin liittyvä valvonta ja läsnäolo. Osastoa johtaa kontra-amiraali <b>Nicolas Molitor</b> Ranskan laivastosta.</span></span></span><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span></p> <p style="margin-bottom: 11px; margin-left: 40px;"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- <em>Nopeana ja hyvän valvontakyvyn omaavana aluksena ohjusvene soveltuu erinomaisesti Naton tehtäviin Itämerellä. Naton alusosasto ja ohjusvene Hamina sen osana tuottavat liittoumalle tilannetietoa ja suojaavat meriyhteyksiä sekä Itämeren kriittistä vedenalaista infrastruktuuria</em>, komentaja <b>Toni Joutsia</b> toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Marraskuun aikana Naton tehtävissä toimii kaksi Merivoimien alusta yhtä aikaa, sillä ohjusvene Haminan lisäksi miinantorjunta-alus Purunpää jatkaa tehtävässään osana Naton SNMCMG1 – miinantorjuntaosastoa.</span></span></span></p> Mon, 02 Nov 2026 13:27:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ohjusvene-hamina-mukaan-naton-alusosastoon 2026-11-02T13:27:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/johtamisen-professorin-virantayttoseloste <p>Johtamisen professorin käytännön työhön kuuluvat tutkimustoiminnan johtaminen, opinnäytetöiden ohjaaminen, opetukseen ja opetuksen kehittämiseen osallistuminen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä henkilöstö- ja muuhun hallintoon osallistuminen.</p> <p>Ilmoitus löytyy kokonaisuudessaan <a href="https://valtiolle.fi/fi/tyopaikat/professori-johtaminen-25034/">valtiolle.fi-hakupalvelusta</a>. Hakuaika on 2.11.2026 klo 00:00 - 1.12.2026 klo 16:15.</p> <p>Professorin tehtävä kuvataan tarkemmin virantäyttöselosteessa.</p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> Mon, 02 Nov 2026 08:51:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/johtamisen-professorin-virantayttoseloste 2026-11-02T08:51:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kainuun-prikaatin-henkilokuntaan-kuuluva-sotilas-loukkaantui-vuosangassa-ei-hengenvaaraa <p>Onnettomuus tapahtui, kun aseeseen tuli toimintahäiriö kovapanosammunnassa. Henkilölle annettiin paikan päällä ensiapua ja hänet toimitettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Loukkaantuneen läheiset on tavoitettu. </p> <p>Muille paikalla olleille ei aiheutunut tapahtuneesta vaaraa. Kainuun prikaati järjestää tapahtuneeseen liittyen kriisitukea.</p> <p>Kainuun prikaati tutkii tapahtunutta.</p> Sat, 31 Oct 2026 11:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kainuun-prikaatin-henkilokuntaan-kuuluva-sotilas-loukkaantui-vuosangassa-ei-hengenvaaraa 2026-10-31T11:36:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/otava_26_lentotoimintaharjoitus_oulunsalossa <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoituksessa lennetään F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä päivittäin kello 9­­­–23 Pohjois-Suomen alueella sekä Perämeren yllä. </span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoituksessa lennetään matalilla lentokorkeuksilla. Melua vähentäviä lentomenetelmiä noudatetaan aina, kun se on mahdollista. Harjoituksessa myös käytetään lentokoneiden omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtu- ja silppuheitteitä. Soihdut voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä, ja silppu voi aiheuttaa vääriä säätutkahavaintoja.</span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoituksen aikana lennetään yhteistoimintakierroksia Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n järjestämän Vilkku 26 -harjoituksen kanssa. Tämän lisäksi lennetään CBT-lentokierros Ruotsin ilmavoimien kanssa.</span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoituksen tavoitteena on Hävittäjälentolaivue 11:n valmiusohjaajien osaamisen kehittäminen ja jatkokoulutus sekä ulkotukikohdassa toimimisen harjoituttaminen.</span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></span></span></p> <p><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoituksen johtaja on Hävittäjälentolaivue 11:n komentaja everstiluutnantti <b>Pekka Kärnä</b>.</span></span></span></span></span></span></p> Fri, 30 Oct 2026 10:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/otava_26_lentotoimintaharjoitus_oulunsalossa 2026-10-30T10:36:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/avaruusoperaatiokeskus-perustetaan-ilmavoimien-esikunnan-yhteyteen <p>Puolustusministeri <strong>Antti Häkkänen</strong> on tehnyt päätöksen Avaruusoperaatiokeskuksen perustamisesta. Keskus ottaa vastuun avaruuspuolustuksen toiminnallisuuksista, joita ovat sotilaallinen avaruustilannekuva, sotilaalliseen avaruustoimintaympäristöön liittyvä koordinaatio liittokunnan ja kumppanien kanssa, sekä johtamis-, suunnittelu- ja operointivastuu Puolustusvoimien omista avaruussuorituskyvyistä.</p> <p>Keskuksen toiminnan on suunniteltu käynnistyvän 1.1.2027. Avaruusoperaatiokeskuksen henkilöstö koostuu alkuvaiheessa sotilas- ja siviiliasiantuntijoista, jotka siirtyvät uusiin tehtäviin Puolustusvoimien sisältä. Keskuksen alustava henkilöstövahvuus on noin 20 henkilöä, ja sen odotetaan kasvavan jatkossa Puolustusvoimien avaruussuorituskyvyn edelleen kehittyessä. </p> <p>‒ Avaruuden merkitys on kasvanut viime vuosina nopeasti sekä siviiliyhteiskunnan että sodankäynnin näkökulmasta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut konkreettisesti, että avaruusteknologia tukee maassa, merellä ja ilmassa taistelevien joukkojen toimintaa ja on toimintaympäristönä oleellinen osa nykyaikaista monitoimialaista operointia (Multidomain Operations, MDO). Tiedustelu ja valvonta, paikannus sekä suojattu viestintä ja tiedonsiirto perustuvat vahvasti avaruussijoitteisiin suorituskykyihin. Avaruusoperaatiokeskuksen perustaminen keskittää Puolustusvoimien avaruusosaamisen kansalliseen johtoelementtiin, joka ottaa kokonaisvaltaisen johto-, suunnittelu- ja operointivastuun Puolustusvoimien kehittyvistä avaruussuorituskyvyistä, toteaa eversti <strong>Jari Kumpuniemi</strong> Ilmavoimien esikunnasta.</p> <h2>Avaruusoperaatiokeskus ottaa vastuun sotilaallisen avaruustilannekuvan muodostamisesta</h2> <p>Avaruusoperaatiokeskus tuottaa jatkossa sotilaallisen avaruustilannekuvan tiiviissä yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen yhteydessä toimivan siviilipuolen avaruustilannekeskuksen sekä kumppanimaiden kanssa. Sotilaallisen avaruustilannekuvatoiminnan keskeisenä tehtävänä on muodostaa ja ylläpitää ajantasaista ymmärrystä avaruustoimintaympäristön tilasta, siinä tapahtuvista muutoksista sekä niiden vaikutuksista sotilaalliseen toimintaan ja puolustusjärjestelmän suorituskykyyn.</p> <p>Sotilaallisen avaruustilannekuvatoiminnan keskeisiä tuotteita ovat varoitukset, olosuhdetiedot, uhka-arviot, käytettävyys- ja vaikutusarviot sekä analyysit. Näillä tuetaan sotilaallista päätöksentekoa, johtamista ja suunnittelua sekä toimeenpanoa. Sotilaallinen avaruustilannekuva muodostetaan kansallisten, liittokunnan, kumppanimaiden, kaupallisten ja avoimien tietolähteiden tiedon yhdistämisellä ja analysoinnilla.</p> <h2>SAR-satelliitit muodostavat Puolustusvoimien omien avaruussuorituskykyjen perustan</h2> <p>Sotilaallisen avaruustilannekuvatoiminnan lisäksi Avaruusoperaatiokeskus ottaa vastuun Puolustusvoimien omien avaruussuorituskykyjen rakentamisesta, johtamisesta, suunnittelusta ja operoinnista. Puolustusvoimien oma avaruussuorituskyky rakentuu lyhyellä aikavälillä suomalaisen ICEYE:n toimittamasta satelliittikaukokartoitusjärjestelmästä, johon sisältyy kolme synteettisen apertuurin tutkalla (synthetic-aperture radar, SAR) varustettua satelliittia. Syyskuussa 2025 tilatun järjestelmän SAR-satelliitit on laukaistu avaruuteen vuosien 2025 ja 2026 aikana. Avaruusoperaatiokeskuksen perustumisen myötä Puolustusvoimat ottaa aiemmin hankitun satelliittijärjestelmän operointivastuun 1.4.2027 alkaen, josta on sopimuksen mukaisesti tähän saakka vastannut ICEYE.</p> <p>SAR-tutkasatelliittijärjestelmä tuottaa Puolustusvoimille alustavan itsenäisen avaruussijoitteisen tiedustelu- ja valvontakyvyn. ICEYE:n satelliitit kykenevät kuvaamaan ja valvomaan kohteita kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Satelliittien tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös muiden viranomaisten ja liittokunnan tarpeisiin. </p> <p>Suomen lisäksi ICEYE:n satelliitteja ovat hankkineet tai tilanneet Nato-liittolaisista muun muassa Yhdysvallat, Alankomaat, Puola, Saksa, Ruotsi ja Portugali. Itsenäisen tiedustelu- ja valvontakyvyn kehittämisen lisäksi Puolustusvoimat rakentaa yhteistyötä SAR-tutkasatelliitteja käyttävien liittolaisten kanssa. Tämä vahvistaa osaltaan Naton yhteistä puolustusta.</p> <p><br> Lisätiedot: Eversti Jari Kumpuniemi, Ilmavoimien esikunta, puh. 0299 800 (vaihde). <br>  </p> Fri, 30 Oct 2026 07:31:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/avaruusoperaatiokeskus-perustetaan-ilmavoimien-esikunnan-yhteyteen 2026-10-30T07:31:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-mekanisoitu-harjoitus-mighty-hammer-26-paattyy <p>Harjoitusjoukot liikkuvat maanteitse sekä rautateitse. <br> Varuskuntiin palaavat joukot näkyvät liikenteessä viikonlopun ja tulevan alkuviikon aikana muun muassa seuraavilla teillä: VT3, VT11, KT44, VT23, VT6, VT12, KT65 ja ST261.</p> <p>Maanteillä liikkuvien osastojen marssinopeudet ovat 80–100 km/h. </p> Thu, 29 Oct 2026 16:29:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-mekanisoitu-harjoitus-mighty-hammer-26-paattyy 2026-10-29T16:29:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaati-harjoittelee-ylojarvella <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoitustoiminta sijoittuu Ylisen vanhan kuntoutuskeskuksen alueelle keskiviikkona 4.11. noin kello 8–17 välisenä aikana. Harjoitukseen osallistuu joukkoja sekä Säkylästä että Niinisalosta, yhteensä noin 50 henkilöä. Harjoitusjoukko liikkuu panssaroiduilla ajoneuvoilla.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoituksessa käytetään erilaisia harjoitusampumatarvikkeita, joista ei aiheudu ulkopuolisille vaaraa, mutta meluhaittaa saattaa aiheutua kohteen välittömässä läheisyydessä. Harjoitusalue eristetään ja liikkumista alueella tulee välttää.</span></span></span></p> Thu, 29 Oct 2026 14:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaati-harjoittelee-ylojarvella 2026-10-29T14:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-ja-varjo-yhteistyohon-uutta-teknologiaa-lennokintorjunnan-kouluttamiseen <p style="margin-bottom:11px">Puolustusvoimien ja Varjon yhteistyö heijastaa nopeaa tarvetta lennokkiuhkiin varautumiseen. Sota Ukrainassa on osoittanut, että FPV-mikrolennokkijärjestelmät (First Person View) ja vaanivat aseet muodostavat jatkuvan uhan. Taistelukentällä toimivien täytyy ymmärtää lennokkien vaikutukset ja osata toimia uhan alla. Koulutusratkaisujen on oltava realistisia, toistettavia ja nopeasti käyttöönotettavia. </p> <p>Puolustusvoimat ja Varjo pilotoivat ja kehittävät virtuaalisia koulutusratkaisuja, joiden tavoitteena on parantaa sotilaiden valmiuksia lennokintorjuntaoperaatioihin. Varjo tekee yhteistyötä erään Puolustusvoimien joukko-osaston kanssa. Yhteistyössä käytetään Varjon XR-4-sarjan VR-laseja, jotka tarjoavat riittävän tarkan visuaalisen kuvan harjoitteluun jopa viiden tuuman FPV-lennokkia vastaan – realistisilla kohtaamisetäisyyksillä. Yhteistyön valmistelut aloitettiin helmikuussa 2026. </p> <p><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Aptos",sans-serif">– </span></span></span>Lennokkiuhka on yksi modernin taistelukentän ratkaisevista haasteista, ja koulutuksen on pysyttävä muutoksessa mukana, Varjon toimitusjohtaja <strong>Timo Toikkanen</strong> sanoo.</p> <p><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Aptos",sans-serif">– </span></span></span>Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa mahdollistaa koulutuksen kehittämisen niin, että se vastaa operatiivisia tarpeita. Olemme ylpeitä siitä, että suomalainen teknologia on tämän työn eturintamassa.</p> <p>Taistelukenttä muuttuu nopeasti, ja uusien teknologioiden merkitys korostuu. Puolustusvoimien koordinoitu innovaatiotoiminta on käynnistynyt vastaamaan osaltaan muutokseen ja etsimään, kokeilemaan ja kehittämään uusia ratkaisuja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.</p> <p><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Aptos",sans-serif">– </span></span></span>Olemme puolestamme ylpeitä yhteistyöstä Varjon kanssa. Virtuaaliteknologia tarjoaa mahdollisuuden harjoitella lennokkiuhkaa realistisesti ja toistuvasti kuluttamatta fyysisiä resursseja. Tässä yhteistyössä yhdistyvät käytännön operatiivinen tarve ja kotimainen ​teknologia. Pilotin kautta saamme arvokasta kokemusta siitä, miten virtuaalista harjoittelua voidaan hyödyntää entistä paremmin osana Puolustusvoimien koulutusta, Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja, insinöörimajuri <strong>Ville Kuparinen</strong> toteaa.</p> <h3><strong><sub>Lisätietoa Puolustusvoimien innovaatioyksiköstä</sub></strong></h3> <p><sub>Puolustusvoimien innovaatioyksikkö toimii innovaatiokokonaisuuden koordinaattorina sekä Puolustusvoimien että kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien ja verkostojen yhteystahona.</sub></p> <h3><strong><sub>Lisätietoa Varjosta</sub></strong></h3> <p><sub>Varjo on virtuaali- ja yhdistetyn todellisuuden (VR/XR) teknologiaa valmistava yritys. Heidän ratkaisujaan käytetään kansainvälisesti myös muissa Nato- ja kumppanimaissa. </sub></p> Thu, 29 Oct 2026 13:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-ja-varjo-yhteistyohon-uutta-teknologiaa-lennokintorjunnan-kouluttamiseen 2026-10-29T13:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/pohjanmaa-luokan-kolmas-korvetti-vesille-raumalla-kolme-alusta-nyt-vedessa <p style="margin-bottom:16px">Neljän aluksen laivueesta kolme on nyt vesillä. Kaikki neljä korvettia on määrä saada valmiiksi vuoteen 2029 mennessä, minkä jälkeen ne otetaan käyttöön vaiheittain.</p> <p style="margin-bottom:16px">Pohjanmaa-luokan korvetit tuovat Merivoimille uudenlaista suorituskykyä Suomen merialueiden puolustamiseen ja toimintaan osana Natoa. Alukset on suunniteltu toimimaan Itämeren vaativissa olosuhteissa, ja niiden odotetaan muodostavan keskeisen osan Suomen meripuolustusta vuosikymmeniksi eteenpäin.</p> <p style="margin-bottom:16px">– Kolmannen aluksen vesillelasku kertoo pitkäjänteisen sekä sinnikkään työn etenemisestä. Kyse on mittavasta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät Merivoimien tulevaisuuden suorituskyky, kotimainen teollinen osaaminen ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä, toteaa Merivoimien komentaja, kontra-amiraali <strong>Tuomas Tiilikainen</strong>.</p> <p style="margin-bottom:16px">Alukset rakentaa Rauma Marine Constructionsin (RMC) tytäryhtiö RMC Defence Oy. Tilaajana toimii Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Hankkeessa syntyvä osaaminen vahvistaa Suomen kykyä suunnitella, rakentaa ja ylläpitää vaativia sotalaivoja kotimaassa.</p> <p style="margin-bottom:16px">Pohjanmaa-luokan korvetit on tarkoitettu palvelemaan Merivoimia aina 2060-luvulle saakka. Niiden merkitys ulottuu Suomen alueellisen puolustuksen lisäksi Itämeren alueen vakauteen ja liittokunnan yhteiseen turvallisuuteen.</p> Thu, 29 Oct 2026 12:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/pohjanmaa-luokan-kolmas-korvetti-vesille-raumalla-kolme-alusta-nyt-vedessa 2026-10-29T12:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/liittouman-yhteista-ilmatorjuntaa-kehitetaan-adex-mallet-strike-26-harjoituksessa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Harjoitus alkaa ampumavaiheella 10.-14.11.2026 ja jatkuu taisteluvaiheella 15.-19.11.2026. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Joukkoja harjoitukseen osallistuu useasta eri joukko-osastosta sekä hallintoyksiköstä, isoimpina Panssariprikaati, Karjalan prikaati ja Jääkäriprikaati. Liittolaisten ilmatorjuntajoukkoja osallistuu harjoitukseen Norjasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Harjoitukseen liittyy Maavoimien ilmailutoimintaa. Harjoituksen johtaa ilmatorjunnan tarkastaja, eversti <b>Mano-Mikael Nokelainen</b><b>.</b></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">- Ilmatorjunta ja ilmapuolustus on osoittanut tärkeytensä maanpuolustuksen kivijalkana. ADEX Mallet Strike 2/26 –harjoitus on asevelvollistemme pääharjoitus, jossa harjoittelemme ilmatorjunnan tulenkäyttöä sekä taistelutapaa mahdollisimman haastavissa tilanteissa. Ulkomaalaiset joukot tuovat lisäksi harjoitukseen erinomaisen mahdollisuuden kehittää yhteistoimintaamme Suomen haastavissa olosuhteissa. Odotettavissa on jälleen erinomainen harjoitus, eversti Mano-Mikael Nokelainen toteaa.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Yleinen asevelvollisuus tuottaa korkealaatuista ilmatorjuntasuorituskykyä. ADEX Mallet Strike -harjoituksen päämäärä on kehittää liittouman yhteistä ilmatorjuntaa, yhteistä tulenkäyttöä sekä yhteistä taistelutapaa. Harjoituksessa on keskiössä lennokintorjunta.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">ADEX Mallet Strike on ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"> </p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">​Seuraa harjoitusta!</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12.0pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">#malletstrike226<br> #airdefence<br> #ilmapuolustus</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><a href="http://facebook.com/maavoimat" style="color:#467886; text-decoration:underline">Maavoimat Facebook</a><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span><br> <a href="http://x.com/maavoimat" style="color:#467886; text-decoration:underline">Maavoimat X</a><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span><br> <a href="https://www.instagram.com/maavoimat/" style="color:#467886; text-decoration:underline">Maavoimat Instagram</a><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> Thu, 29 Oct 2026 09:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/liittouman-yhteista-ilmatorjuntaa-kehitetaan-adex-mallet-strike-26-harjoituksessa 2026-10-29T09:02:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tarkasti-mighty-hammer-26-harjoituksen <p>Harjoituksessa käytettiin nykyaikaisen taistelukentän uusia järjestelmiä kuten FPV- (First Person View) ja muita lennokkeja, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja kehitettiin joukkojen kykyä toimia niiden vaikutuspiirissä. Miehittämättömiä ilma-aluksia hyödynnettiin muun muassa tiedustelussa ja osana taistelutoimintaa. Samalla harjoiteltiin erilaisten lennokintorjuntasuorituskykyjen käyttöä. </p> <p><span contenteditable="false" tabindex="-1"></span><br>  </p> <p>Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki oli tyytyväinen harjoituksessa näkemiinsä suorituksiin.</p> <p>– Olen erityisen tyytyväinen niin varusmiesten, reserviläisten kuin henkilökunnan osaamiseen ja asenteeseen. Harjoituksessa näkyi henkilöstön paneutuminen tehtäviin ja halu tehdä parhaansa yhdessä. Karjalan prikaatin joukon toiminta ja ymmärrys lennokkien torjunnasta ja niiden käytöstä kehittyi veto vedolta, Välimäki toteaa.</p> <p><span contenteditable="false" tabindex="-1"></span><br>  </p> <p>Välimäki nosti esiin myös reserviläisten osallistumisen merkityksen ja sen, mitä se kertoo suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän toimivuudesta.</p> <p>– Paras palaute sotilaskouluttajille on nähdä muutama vuosi sitten varusmiespalveluksesta kotiutuneiden osallistuvan ensimmäiseen kertausharjoitukseensa lähes sadan prosentin osallistumisasteella. Se kertoo yhteishengestä, koulutuksen merkityksestä ja sitoutumisesta yhteiseen tehtävään. Suomalaisen puolustuksen vahvuus rakentuu osaavista ihmisistä ja halusta kantaa vastuuta yhteisestä turvallisuudesta, Välimäki sanoo.</p> <p>Mighty Hammer 26 -harjoitus vahvistaa mekanisoitujen joukkojen valmiutta ja suorituskykyä sekä kehittää reserviläisten, varusmiesten ja henkilökunnan yhteistoimintaa. Harjoitus tukee osaltaan Maavoimien kykyä vastata nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksiin ja kehittää joukkojen toimintaa muuttuvassa uhkaympäristössä. <br>  </p> Thu, 29 Oct 2026 08:37:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tarkasti-mighty-hammer-26-harjoituksen 2026-10-29T08:37:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/edinburghin-herttuapari-tutustui-puolustusvoimiin-ja-suomalaiseen-asevelvollisuuteen <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px">Vierailuosuus käynnistyi Merivoimien ohjusvene Torniolla. Herttuapari tutustui alukseen, minkä jälkeen heille esiteltiin Itämerta toimintaympäristönä. Keskusteluissa käsiteltiin alueen ajankohtaisia turvallisuuskysymyksiä, kuten varjolaivaston toimintaa.</p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px">Vierailu jatkui Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä, missä herttuaparille annettiin katsaus yleiseen asevelvollisuuteen ja varusmiespalvelukseen. Katsauksen jälkeen herttuapari vieraili Helsinki-simulaattorilla, jossa harjoitellaan taistelua rakennetulla alueella. Herttuapari seurasi varusmiesten koulutusta ja tapasi koulutukseen osallistuneita varusmiehiä, joiden joukossa oli myös Suomen ja Ison-Britannian kaksoiskansalaisia. Herttuapari keskusteli myös kadetti Roni Nokelaisen kanssa, joka valmistui elokuussa Ison-Britannian arvostetusta Royal Military Academy Sandhurstista.</p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px"></p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px"><sub>Prinssi Edward seurasi sotilaspoliisivarusmiesten koulutusta Santahaminassa.</sub></p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px">Puolustusvoimien-osuuden isäntänä toimi Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti <strong>Vesa Virtanen</strong>.</p> <p><cite>– Oli suuri kunnia saada isännöidä herttuaparia ja esitellä heille Puolustusvoimia ja yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmäämme. Koulutuksen seuraaminen ja keskustelut varusmiesten kanssa avasivat siihen käytännön näkymän. Kiitän lämpimästi prinssi Edwardia ja herttuatar Sophieta mielenkiinnosta. Jaamme mielellämme kokemuksiamme ja osaamistamme Ison-Britannian kanssa.</cite></p> <p>Kenraaliluutnantti Virtasen mukaan Iso-Britannia on osoittanut vahvaa sitoutumista Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuuteen – niin kahdenvälisesti, monenvälisesti kuin Nato-kehyksessä.</p> <p><cite>– Suunnittelemme ja harjoittelemme puolustusta yhdessä, ja yhteistyömme on kehittynyt pitkäjänteisesti. Suomi kuuluu Ison-Britannian johtamaan JEF-maaryhmään, joka mahdollistaa monipuolisen yhteistoiminnan. JEF-yhteistyö on konkretisoitunut esimerkiksi Itämeren kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojaamisessa</cite>, kenraaliluutnantti Virtanen luettelee. Hänen mukaansa puolustusyhteistyö Ison-Britannian kanssa syvenee määrätietoisesti.</p> <p><sub>Ison-Britannian asevoimien varakomentaja vieraili Suomessa hiljattain. Lue lisää 15. lokakuuta 2026 julkaistusta tiedotteesta: <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/iso-britannian-varakomentaja-vieraili-suomessa">Iso-Britannian varakomentaja vieraili Suomessa</a>.</sub></p> <p><sub>Herttuapari tapasi koulutukseen osallistuneita varusmiehiä.</sub><span style="font-size:9.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Aptos",sans-serif"> </span></span></span></p> Wed, 28 Oct 2026 12:52:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/edinburghin-herttuapari-tutustui-puolustusvoimiin-ja-suomalaiseen-asevelvollisuuteen 2026-10-28T12:52:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/raskasta-lahipanssarintorjuntaa-kehitetaan-maavoimille-uusi-raskas-kertasinkojarjestelma <p>Raskas kertasinko on helppokäyttöinen joka joukon lähipanssarintorjunta-ase, joka täydentää Maavoimien kerroksellisen panssarintorjuntakyvyn kokonaisuutta.</p> <p>– Taistelupanssarivaunu säilyy uhkana taitelukentällä jatkossakin. Uusi kertasinkojärjestelmä on tarkoitettu vaunujen tuhoamiseen lähietäisyydeltä ja tulee korvaamaan 80-luvulla hankitun APILAS-järjestelmän joukkojen raskaana lähipanssarintorjunta-aseena, kertoo jalkaväen tarkastaja eversti Ari Mure Maavoimien esikunnasta.</p> <p>Kertasingolla voi keskittää tulta yhtäaikaisesti samaan maaliin useasta eri paikasta. Aseena se mahdollistaa kevyemmän logistiikan sekä pienemmän kuormituksen sitä käyttävälle joukolle. Yksittäisen aseen on oltava käytettävissä taistelijan varustuksen kanssa kaikissa olosuhteissa. </p> <p>Nyt tehtävän hankinnan arvonlisäveroton kokonaishinta on noin 84,5 miljoonaa euroa. Järjestelmän toimitukset koulutusvälineineen ja koulutus alkavat vuonna 2027.</p> <h2>Joka joukon lähipanssarintorjunta-ase</h2> <p>Taistelukentällä uhkia pyritään torjumaan ennalta, tarvittaessa voimaa käyttäen ja mahdollisimman kaukaa ja suojasta ennen kuin niistä tulee ongelma omalle joukolle. Panssarintorjunta ei tee tässä poikkeusta, vaan suorituskyvyn rakentaminen hankintoineen tähtää samaan päämäärään. </p> <p>Panssarintorjuntaan soveltuvia välineitä on lukuisia miinoista panssarivaunuihin, ohjuksiin ja lennokkiaseisiin. Jokaisella näistä on panssarintorjunnassa paikkansa, eikä kaikkia voi tai kannata käyttää kaikissa tilanteissa, maastoissa tai olosuhteissa. </p> <p>Raskas kertasinko on joka joukon lähipanssarintorjunta-ase taistelupanssarivaunuja vastaan. Se ei ole häirittävissä ja soveltuu käytettäväksi valaistus- ja sääolosuhteista riippumatta erilaisiin toimintaympäristöihin asutuskeskuksista maastoon ja hyökkäyksestä puolustukseen. Ohjautumattoman ampumatarvikkeen ampumaetäisyys on suhteellisen lyhyt, mutta Suomen rikkonainen ja peitteinen maasto kompensoi tätä. Kertasinko on luotettava jokaisen joukon ase myös silloin, kun vaikutukseen ei päästä muilla välineillä.</p> <h2>Läpäisy ja käytettävyys ratkaisevat</h2> <p>Taistelupanssarivaunujen kehitystä on seurattu Puolustusvoimissa vuosikymmeniä. Tutkimus- ja testaustoimintaan perustuvaa tietoa on paljon, ja havainnot Ukrainasta ovat todentaneet aiemmat arviot vastustajan panssarivaunujen suojauksesta paikkansapitäviksi. Tätä tietoa on hyödynnetty järjestelmiä vertailtaessa ja kyvykkyyttä edelleen kehitettäessä.</p> <p>Panssarintorjunta-aseiden on päästävä vaunun suojauksesta läpi ja vaikutettava vaunuun riittävällä marginaalilla. Taistelukärjen on kyettävä raivaamaan kohteen räjähtävä lisäsuojaus, ja kaliiperin on oltava tarpeeksi iso pystyäkseen välittämään riittävän energian kohteeseen vahvaa suojaa vastaan. Saatavilla olevia järjestelmiä vertailtiin, ja kriteerit täyttävä järjestelmä testattiin oikean suoja-arvon omaavaa maalia vastaan. Taistelukärkeä kehitettiin edelleen yhteistyössä valmistajan kanssa varmistamaan riittävä suorituskyky.  <br>  </p> Wed, 28 Oct 2026 12:38:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/raskasta-lahipanssarintorjuntaa-kehitetaan-maavoimille-uusi-raskas-kertasinkojarjestelma 2026-10-28T12:38:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sotilaslentajan-ura-kiinnostaa-lahes-tuhat-haki-lentoreserviupseerikurssille <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Lentoreserviupseerikurssin hakuprosessi pitää sisällään kuusi eri vaihetta. Kutsuja paperihaun jälkeiseen toisen vaiheen valintatapahtumaan lähetetään parhaillaan. Valintaprosessi jatkuu ensi kevääseen asti, minkä jälkeen hakijoista valitaan lentoreserviupseerikurssille noin 40 soveltuvinta henkilöä. Kurssilta valmistuu tulevaisuuden sotilaslentäjiä Ilmavoimien, Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Valintapäällikkö majuri <b>Kimmo Ala-Rautalahti</b> Ilmavoimien esikunnasta on tyytyväinen lentoreserviupseerikurssin jatkuvaan vetovoimaan.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">– Lentoreserviupseerikurssi kiinnostaa vuodesta toiseen suurta joukkoa motivoituneita nuoria. Hakemuksista välittyy vahva maanpuolustustahto sekä aito kiinnostus ilmailua ja sotilaslentäjän ammattia kohtaan. On hienoa nähdä, että hakijoita on jälleen runsaasti eri puolilta Suomea ja hyvin erilaisilla taustoilla, Ala-Rautalahti toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kurssille valittavat suorittavat varusmiespalveluksensa vaativissa ja ainutlaatuisissa tehtävissä lentokoulutuksen parissa. Lentoreserviupseerikurssi tarjoaa mahdollisuuden ottaa ensimmäiset askeleet kohti sotilaslentäjän uraa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">– Lentoreserviupseerikurssi on poikkeuksellinen mahdollisuus päästä näyttämään omaa osaamistaan ja kehittämään valmiuksiaan ilmailun parissa, Ala-Rautalahti sanoo.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Hakijajoukon laajuus mahdollistaa sen, että valintaprosessissa voidaan löytää tehtäviin kaikkein soveltuvimmat henkilöt. Valinnat toteutetaan valintanormin mukaisesti useiden eri arviointivaiheiden kautta.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">– Toivotan kaikille hakijoille menestystä tuleviin valintavaiheisiin. Vaikka tällä kertaa opiskelupaikka ei avautuisi, kannattaa hakea uudelleen. Myös Ilmavoimien aliupseerikurssin eri koulutuslinjat tarjoavat mielenkiintoisia ja vastuullisia tehtäviä sotilasilmailun toimintaympäristössä, Ala-Rautalahti muistuttaa.</span></span></span></p> Mon, 26 Oct 2026 13:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sotilaslentajan-ura-kiinnostaa-lahes-tuhat-haki-lentoreserviupseerikurssille 2026-10-26T13:02:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/vilkku-26-harjoitus-rissalan-tukikohdassa-2.-5.11.2026 <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> F/A-18 Hornet -hävittäjä Rissalan tukikohdassa. Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p style="margin-bottom:11px">Hävittäjälentolaivue 31 lentää harjoituksessa F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjillä lentokoulutusohjelmien mukaisia päivä- ja yölentoja, maanantaista keskiviikkoon lentotoiminta päättyy iltaisin kello 23 mennessä, torstaina lentotoiminta päättyy kello 16 mennessä. Harjoituksessa toteutetaan yhteistoimintakierroksia Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n ja Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11:n kanssa.</p> <p>Vilkku 26 -harjoituksessa lennetään Kuopio-Kuusamo-Oulu välisellä alueella. Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta harvaan asutuille alueille. Lentoaseman lähialueella noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Myös matalalentoja suoritettaessa pyritään välttämään meluhaittaa. Yölentokoulutuksen yhteydessä käytetään F/A-18 Hornet -hävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä.</p> <p>Lisätiedot: Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Mika J. Saastamoinen, puh. 0299 800 (vaihde).</p> <p itemprop="name">Tiedote Ilmavoimien loppuvuoden yölentokoulutuksesta: <a href="http://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-yolentokoulutusta-loka-joulukuussa-2026-1"><strong>Ilmavoimien yölentokoulutusta loka-joulukuussa 2026</strong></a></p> Mon, 26 Oct 2026 07:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/vilkku-26-harjoitus-rissalan-tukikohdassa-2.-5.11.2026 2026-10-26T07:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/kaksi-uutta-suomen-f-35-havittajaa-saapui-rovaniemelle <p>Kyseessä on toinen kerta, kun Suomen F-35A-hävittäjiä toimitetaan kotimaahan. Uusia hävittäjiä on saapunut Suomeen nyt yhteensä neljä. </p> <p>Nyt Rovaniemelle saapuneen koneyksilön JF-511 sivuvakaajien ulkopinnoissa on Ilmavoimien perinteitä kunnioittaen Hävittäjälentolaivue 11:n laivuetunnus Visentti. </p> <div contenteditable="false" tabindex="-1"> <p data-widget="image" style="text-align:center"></p> </div> <p style="text-align: center;"><em>Koneyksilön JF-511 sivuvakaajaa koristaa Hävittäjälentolaivue 11:n tunnus Visentti. JF-511:n lisäksi laivuetunnus tulee koneyksilöön JF-531, jonka sivuvakaajiin merkitään Hävittäjälentolaivue 31:n tunnus Ilves. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <p>Koneyksilö JF-509 lähti Lockheed Martinin tehtaalta Fort Worthista Texasista 20. lokakuuta. Siirtolennolla välilaskupaikkana käytettiin Portugalin Azorien Lajesin tukikohtaa, josta osastoon liittyi koneyksilö JF-511. Ensimmäiseen siirtolento-osastoon kuulunut JF-511 jäi syyskuussa Azoreille vähäisen avioniikkavian korjauksen takia odottamaan seuraavaa mahdollista siirtolentoa.</p> <p>Siirtolento-osastot koostuvat ilmatankkauskoneiden lisäksi usein myös muiden maiden hävittäjistä. Pitkillä siirtolennoilla tarvitaan ilmatankkaustukea, joka on tarkoituksenmukaista järjestää usean koneen osastolle.</p> <p>Suomi hankkii F-35A-hävittäjät FMS-menettelyn (<em>Foreign Military Sales</em>) mukaisesti. Menettelyn mukaisesti Yhdysvaltain hallinto vastaanottaa jokaisen koneyksilön tehtaalla, jolloin koneyksilö siirtyy Suomen omistukseen mutta jää Yhdysvaltain hallintaan. Päätöksenteko ja vastuu siirtolentojen toteutuksesta ja toimeenpanosta on Yhdysvalloilla. Koneen saavuttua Suomeen, hallinta siirtyy Suomelle. </p> <p>Seuraavaksi koneyksilöillä JF-509 ja JF-511 on edessään tarkastukset. Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen henkilöstö suorittaa kaikille Suomen F-35A-hävittäjille lentokelpoisuus- ja vastaanottotarkastukset. Hyväksytysti läpäistyjen tarkastusten myötä jokaiselle koneelle myönnetään yksilökohtainen lentokelpoisuustodistus, minkä jälkeen koneet ovat käytettävissä lentokoulutukseen. </p> <p style="text-align: center;"><span contenteditable="false" tabindex="-1"></span><em>Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät saattoivat Rovaniemelle uudet F-35A-koneyksilöt JF-509 ja JF-511. Kyseessä oli toinen kerta, kun Suomen F-35-hävittäjiä toimitettiin kotimaahan. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <p><strong>Lue lisää:</strong> <a href="https://puolustusvoimat.fi/hx-hanke">F-35-hankkeesta suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle</a> </p> <p><em>Tiedotetta päivitetty 28.10.2026 kello 16.55: Lisätty kuvat kuvateksteineen.</em></p> Fri, 23 Oct 2026 15:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/kaksi-uutta-suomen-f-35-havittajaa-saapui-rovaniemelle 2026-10-23T15:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-8 <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Melualtistuminen tapahtui rynnäkkökiväärin lauettua vahingossa kalustohuollon yhteydessä kasarmin piha-alueella.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kaikki paikalla olleet varusmiehet on toimitettu Säkylän varuskunta-alueen terveysasemalle tarkastukseen.</span></span></span></p> Fri, 23 Oct 2026 12:07:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-8 2026-10-23T12:07:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/venaja-seminaarin-2026-artikkelikokoelma-julkaistu <p></p> <p><strong>Tutkimusartikkeleita ja tutkijatapaamisia: kokemuksia Venäjä-seminaarista 2026 </strong></p> <p>Yksi julkaisun artikkeleista, Norjan sotilasakatemian everstiluutnantti <strong>Amund Osflatenin</strong> kirjoittama <em>The Concept "Fire Defeat of the Enemy": A Catalyst for Russian Tactical Development</em>, käsittelee Venäjän sotilaallista ajattelutapaa ja sen näkemystä sotateknologian kehityksestä. </p> <p>”Artikkelissani esitän, että Venäjän ja Ukrainan neuvostoaikainen sotateoreettinen perintö on – vastoin yleistä käsitystä – suotuisa nykyaikaisen teknologian laajamittaiselle hyödyntämiselle”, Osflaten avaa. </p> <p>Osflaten näkee tässä selvän eron itäisen ja läntisen ajattelutavan välillä: "Itäisessä sotilasajattelussa suosittu tulivoiman käyttöön nojaava lähestymistapa aselajien yhteistoimintaan rakentaa paremman alustan uusien teknologioiden hyödyntämiselle kuin lännen jokseenkin hienostuneempi, liikkeeseen perustuva taistelutapa". </p> <p>Tuoreimman Venäjä-tutkimuksen esittelyn lisäksi Venäjä-seminaari kokoaa yhteen merkittävän määrän alan tutkijoita ja asiantuntijoita. Osflaten toteaa, että yksi vuosittaisen seminaarin vahvuuksista on tutkijaryhmän monipuolisuus. Nuorempien ja kokeneempien tutkijoiden kohtaaminen tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia verkostoitumiselle ja keskustelulle. </p> <p>"Seminaarin suurin etu on esitelmien määrä ja laajuus. Seminaari tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden esitellä töitään, ja samalla osallistujat pääsevät kuulemaan esitelmiä, jotka liittyvät heidän omaan tutkimukseensa", Osflaten lisää. Hän suosittelee seminaaria kaikille alasta kiinnostuneille huomauttaen, että seminaari kerää paljon osallistujia huolimatta suhteellisen tarkasti rajatusta aiheestaan. </p> <p><strong>Kutsu Venäjä-seminaariin 2027</strong> </p> <p>Seuraava Venäjä-seminaari tulee jälleen tarjoamaan korkeatasoisen foorumin tutkijoille tutkimusartikkeleidensa esittelyyn sekä verkostoitumiseen alan johtavien asiantuntijoiden kanssa. Järjestyksessään yhdeksäs Venäjä-seminaari järjestetään 17.–18. helmikuuta 2027 Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksella Helsingin Santahaminassa. Venäjä-seminaarin 2027 teema on "Russia’s Preparations and Development for War".</p> <p>Seminaarin artikkeleiden ja esitysten kieli on englanti. Seminaarin esitelmäkutsu on avattu, ja esitelmäehdotuksista laaditut abstraktit pyydetään lähettämään seminaarin järjestäjille 13. marraskuuta 2026 mennessä.</p> <p>Lisätietoa seminaarista ja ohjeet abstraktien lähettämiseen löydät <a href="https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/en/-/call-for-papers-russia-seminar-2027?languageId=fi_FI">tämän linkin kautta</a>.</p> Fri, 23 Oct 2026 11:21:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/venaja-seminaarin-2026-artikkelikokoelma-julkaistu 2026-10-23T11:21:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/joukkoja-siirtyy-mighty-hammer-26-harjoitukseen-niinisaloon <p>Siirtyvät joukot näkyvät liikenteessä muun muassa seuraavilla teillä: VT3, VT11, KT44, VT23, VT6, VT12, KT65 ja ST261. Maanteillä liikkuvien osastojen marssinopeudet ovat 80–100 km/h. </p> <h1>Panssarivaunuja Hattulan liikenteessä </h1> <p>Panssariprikaatista Mighty Hammer 26 -harjoitukseen osallistuvien panssarivaunujen keskitysmarssit vaikuttavat Hattulan alueen liikenteeseen erityisesti tulevan viikonlopun aikana. Muu liikenne pysäytetään tarvittaessa ajoittain Parolannummen alueella. Tielläliikkujia kehotetaan varautumaan tavanomaista hitaampaan matkantekoon.  <br>  <br>  </p> Fri, 23 Oct 2026 08:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/joukkoja-siirtyy-mighty-hammer-26-harjoitukseen-niinisaloon 2026-10-23T08:53:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/mekanisoitujen-joukkojen-reservilaisten-suorituskykya-ja-valmiutta-kehitetaan-mighty-hammer-26-harjoituksessa <p>Harjoitukseen osallistuu henkilökuntaa ja varusmiehiä Panssariprikaatista, Karjalan prikaatista, Kainuun prikaatista, Porin prikaatista, Maasotakoululta sekä Ilmavoimista. Harjoitukseen liittyy Maavoimien ilmailutoimintaa. Harjoituksen johtaa Panssariprikaatin komentaja eversti <strong>Juhana Skyttä</strong>.</p> <p><br> –Yleinen asevelvollisuus tuottaa suorituskykyisiä mekanisoituja joukkoja ja Mighty Hammer 26 -harjoituksen tavoitteena on harjaannuttaa reserviläisiä nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksiin, kuten lennokintorjuntaan ja ilmauhkalta suojautumiseen, eversti Skyttä kertoo.  </p> <p><br> Harjoituksen tavoitteena on kehittää mekanisoitujen joukkojen nopeaa toimeenpanokykyä sekä hyökkäys- ja viivytystaistelua. Suomalaiset mekanisoidut joukot ovat saumaton osa liittouman mekanisoituja suorituskykyjä. </p> <p><br> Mekanisoitujen joukkojen kalustoon kuuluu muun muassa CV9030 -rynnäkköpanssarivaunuja, Leopard 2A6 ja Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunuja sekä XA-180 ja XA-300 -kuljetuspanssariajoneuvoja. Harjoituksessa käytetään lisäksi tiedustelulennokkeja, FPV-lennokkeja sekä erilaisia lennokintorjuntasuorituskykyjä<br>  </p> Fri, 23 Oct 2026 08:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/mekanisoitujen-joukkojen-reservilaisten-suorituskykya-ja-valmiutta-kehitetaan-mighty-hammer-26-harjoituksessa 2026-10-23T08:50:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-operaatiopaallikko-vieraili-puolassa-1 <p>Tarkastusmatkan aikana kenraaliluutnantti Nisula perehtyi suomalaisen kouluttajaosaston toimintaan osana norjalaisjohtoista operaatio Legiota Camp Jomsborgissa. Operaatio Legio on monikansallinen, Ukrainaa tukeva sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio, jonka tavoitteena on kouluttaa ja varustaa Ukrainan tarvitsemia suorituskykyjä.</p> <p><br> Tarkastusmatkalle osallistuivat myös Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, kenraalimajuri Jarmo Vähätiitto sekä Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Ari Laaksonen.</p> <p><br> – <em>Operaatiossa koulutetaan Ukrainan asevoimien joukkoja tehokkaasti ja taistelukentältä saatujen uusimpien oppien mukaisesti. Koulutuksessa huomioidaan uuden teknologian – erityisesti miehittämättömien järjestelmien – käyttö sekä sen vaikutukset joukkojen toimintaympäristöön ja taistelutapoihin. Operaatio tarjoaa merkittävää osaamista siihen osallistuvalle Puolustusvoimien henkilökunnalle ja reserviläisille sekä hyödyttää Puolustusvoimia kokonaisuudessaan. Operaatiosta saadun palautteen perusteella sekä henkilökunta että reserviläiset ovat toimineet ammattimaisesti ja hyvällä asenteella, </em>Nisula toteaa.<br>  </p> Fri, 23 Oct 2026 07:45:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-operaatiopaallikko-vieraili-puolassa-1 2026-10-23T07:45:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/hevossalmen-silta-suljetaan-meriliikenteelta-31.10.2026 <p>Silta käännetään viimeisen kerran tänä vuonna 31.10.2026 klo 23.00, jonka jälkeen se avataan seuraavan kerran meriliikenteelle perjantaina 7.5.2027. Hevossalmen sillan puhelin: 0294 83 1133.</p> Fri, 23 Oct 2026 07:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/hevossalmen-silta-suljetaan-meriliikenteelta-31.10.2026 2026-10-23T07:36:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulu-kehittaa-yhteista-tulenkayttoa-ja-suorituskykya-pohjoisessa <p>Harjoituskokonaisuuden aloittaa panssaritorjuntaharjoitus, jonka kanssa samanaikaisesti valmistaudutaan edessä oleviin monikansallisiin tykistöammuntoihin. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu yhteensä noin 4100 henkilöä. Siihen osallistuu sotilaita seitsemästä Maavoimien joukko-osastosta, Rajavartiolaitoksesta sekä liittolaisia Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Latviasta ja Alankomaista. Harjoituskokonaisuuden johtaa Maasotakoulun johtaja eversti <strong>Timo Hänninen</strong>.</p> <p>– Tulenkäytöllä on suuri merkitys nykyaikaisella taistelukentällä. Yhteisen tulenkäytön harjoittelu erityisesti liittolaisten kanssa parantaa yhteistoimintakykyä ja vahvistaa merkittävällä tavalla Suomen puolustusta. Vaativissa olosuhteissa tapahtuva harjoittelu haastaa sekä joukot että yksittäisen sotilaan, Hänninen kertoo.</p> <h3>Northern Spike 26 -panssarintorjuntaohjusharjoitus</h3> <p>Panssarintorjuntaohjusjoukkojen ohjusammunnat ja varusmiesten koulutustasoarvioinnit 30.10.–7.11. toteutetaan Northern Spike 26 -panssarintorjuntaohjusharjoituksessa. Ammuntojen ohella yhtenäistetään Maavoimien panssarintorjuntakoulutusta sekä jatkokoulutetaan sotilaita.</p> <p>Harjoituksessa varusmiehistä koostuvat panssarintorjuntaohjusjoukkueet harjoittelevat omaa poikkeusolojen tehtäväänsä ja opiskelijat harjaantuvat aselajiosaamisessaan eli panssarintorjunnassa. Harjoituksen tavoitteena on, että joukot ymmärtävät suojan merkityksen taistelukentällä, erilaisten aseiden tehon ja aselajien välisen yhteistoiminnan merkityksen taisteluissa.</p> <h3>Lightning Strike 26 -tykistöharjoitus</h3> <p>Maasotakoulun johtama harjoitustoiminta Rovajärvellä jatkuu tykistöharjoituksella 9.–19.11. Lightning Strike 26 on Puolustusvoimien vaikuttamisen ja Maavoimien tulenkäytön harjoitus, jossa harjoitellaan tulenkäytön johtamista ja tykistöjärjestelmän käyttöä sekä kehittämistä eri tasoilla.</p> <p>Harjoituksen avulla vahvistetaan liittokunnan yhteistä tulenkäyttökykyä sekä syvennetään eri maiden yhteisoperointikykyä. Sotilaat muodostavat kansallisuusrajat ylittäviä tulenkäytön yhteyksiä Artillery System Cooperation Activities (ASCA) -verkostossa, mikä tekee liittolaisten yhteisoperoinnista suoraviivaisempaa.</p> <h3>Harjoitusjoukot näkyvät liikenteessä</h3> <p>Harjoitustoiminta vaikuttaa ympärivuorokautiseen liikenteeseen koko harjoituksen ajan Rovaniemi – Kemijärvi -suunnassa erityisesti KT82:lla. Rovajärven alueen nopeusrajoituksia on laskettu harjoitusjoukkojen ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuden vuoksi.<br> Meno- ja paluumarssit saattavat ajoittain lisätä liikennettä päätiestöllä.</p> <p>Moottorimarssiosastojen marssinopeus on normaalien talviliikennenopeuksien mukainen. </p> <p>Harjoituksen menomarssit painottuvat ajoille:</p> <ul> <li>30.–31.10.</li> <li>8.–10.11.</li> </ul> <p>Harjoituksen paluumarssit painottuvat ajoille:</p> <ul> <li>6.–7.11.</li> <li>18.-20.11.</li> </ul> <p>Moottorimarssit näkyvät seuraavien kaupunkien välisillä tieosuuksilla:</p> <ul> <li>Niinisalo – Rovajärvi</li> <li><strong>Vekaranjärvi – Rovaniemi ja Rovajärvi</strong></li> <li>Kajaani – Rovajärvi</li> <li><strong>Parola – Rovajärvi</strong></li> <li>Sodankylä – Rovajärvi</li> </ul> <p>Kalustokuljetuksia on liikenteessä jo lokakuun aikana. Viranomaiset tekevät yhteistyötä liikenteen sujuvoittamiseksi ja harjoituksen vaikutusten minimoimiseksi ulkopuolisiin.</p> Fri, 23 Oct 2026 04:07:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulu-kehittaa-yhteista-tulenkayttoa-ja-suorituskykya-pohjoisessa 2026-10-23T04:07:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-yolentokoulutusta-loka-joulukuussa-2026-1 <p>Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilaa 24/7 ympäri vuoden. Yölentokoulutuksen tavoitteena on harjoitella ilmataistelua heikon valaistuksen olosuhteissa. Lennot ovat osa taistelulentäjien koulutusta.</p> <p>Lentotoiminnasta aiheutuva melu voi aiheuttaa häiriötä, jota pyritään välttämään noudattamalla melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista.</p> <p>Yölentokoulutuksen yhteydessä käytetään F/A-18 Hornet -hävittäjien omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, jotka voivat näkyä taivaalla hetkellisesti kirkkaina valoilmiöinä.</p> <p>Alla on listattuna Ilmavoimien joukko-osastojen yölentojen aikataulut loka-joulukuussa 2026. Muutokset lentotoiminnan aikatauluissa ovat mahdollisia.</p> <h3>Karjalan lennosto</h3> <p>Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31 lentää F/A-18 Hornet -hävittäjillä lentokoulutusohjelmien mukaisia yölentoja Rissalan tukikohdasta:</p> <ul> <li>viikolla 44 torstaina 29.10.</li> <li>viikolla 45 maanantaista torstaihin 2. –5.11. (Vilkku 26 -harjoitus)</li> <li>viikolla 50 maanantaista torstaihin 7. –10.12.</li> </ul> <p>Lentotoiminta päättyy iltaisin kello 23 mennessä. Lennot suuntautuvat pääasiassa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntien alueelle.</p> <p>Lisätiedot: Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti <strong>Mika J. Saastamoinen</strong>, puh. 0299 800 (vaihde).</p> <h3>Lapin lennosto</h3> <p>Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11 lentää F/A-18 Hornet -hävittäjillä lentokoulutusohjelmien mukaisia yölentoja Rovaniemen tukikohdasta:</p> <ul> <li>viikolla 46 maanantaista torstaihin 9.–12.11. </li> <li>viikolla 49 maanantaista torstaihin 30.11.–3.12.</li> </ul> <p>Lentotoiminta päättyy iltaisin kello 24 mennessä. Lennot suuntautuvat pääasiassa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueelle sekä Perämeren ylle. </p> <p>Lisätiedot: Lapin lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti <strong>Markku Vihersalo</strong>, puh. 0299 800 (vaihde).</p> <h3>Ilmasotakoulu</h3> <p>Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41 lentää Hawk-suihkuharjoituskoneilla lentokoulutusohjelmien mukaisia yölentoja Tikkakosken tukikohdasta:</p> <ul> <li>viikolla 45 maanantaista torstaihin 2.–5.11.</li> <li>viikolla 50 maanantaista torstaihin 7.–10.12. </li> </ul> <p>Lentotoiminta päättyy iltaisin kello 22 mennessä. Lennot suuntautuvat pääasiassa Keski-Suomen maakunnan alueelle. </p> <p>Lisätiedot: Hävittäjälentolaivue 41:n komentaja everstiluutnantti <strong>Janne Källi</strong>, puh. 0299 800 (vaihde).</p> Thu, 22 Oct 2026 12:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-yolentokoulutusta-loka-joulukuussa-2026-1 2026-10-22T12:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-helsingin-kantakaupungissa <p>Harjoitustoimintaa on sisällä kiinteistöissä, joiden käytöstä on sovittu ennakkoon. Harjoitusosastot liikkuvat kohteissa ja niiden läheisyydessä sotilasvarustuksessa. Maalitoimintaan kuuluva henkilöstö voi olla pukeutunut siviiliasuun. </p> <p>Harjoitustoimintaa on sekä valoisan että pimeän aikana, päättyen päivittäin klo 21 mennessä. Käytössä on harjoitusampumatarvikkeita, joista saattaa aiheutua vähäistä äänihaittaa lähialueille.</p> <p>Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai Utin jääkärirykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>.</p> <p> </p> <p><em>Tiedote on julkaistu ensimmäisen kerran 19.10.2026.</em></p> Thu, 22 Oct 2026 10:57:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-helsingin-kantakaupungissa 2026-10-22T10:57:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/lentavan-henkiloston-meripelastautumisharjoitus-upinniemessa-viikolla-44 <p>Mukana ovat 111. kadettikurssin Ilmavoimien, Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen ohjaajaopintosuunnan opiskelijat sekä Ilmavoimien henkilökuntaa. </p> <p>Harjoituksen tarkoitus on oppia selviytymään ja ylläpitämään toimintakykyä kylmään mereen päättyneen heittoistuinhypyn tai pakkolaskun jälkeen. Tämä sisältää myös selviytymisen pelastusveneessä tai luodolle rantauduttaessa. Ohjaajaopiskelijat harjaantuvat pelastautumis- ja merkinantovälineiden käyttöön. Harjoitus toteutetaan sekä allas- että meriolosuhteissa. Vesillä ollessa harjoituksessa on mukana myös pintapelastaja.</p> <p>Harjoituksen huollosta ja venekalustosta vastaa Rannikkoprikaati. Harjoituksessa on myös NH-90 helikopteritoimintaa 29. lokakuuta.</p> <p>Harjoituksen johtajana toimii everstiluutnantti <strong>Markus Rajamäki</strong> Ilmasotakoulusta.<br> Lisätiedot evl Rajamäki 0299 800 (vaihde). <br>  </p> Thu, 22 Oct 2026 10:34:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/lentavan-henkiloston-meripelastautumisharjoitus-upinniemessa-viikolla-44 2026-10-22T10:34:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/raskas-panssarihaupitsikoulutus-laajenee-maasotakoulussa <p>Maavoimat on hankkinut vuosina 2017, 2021 ja 2022 sekä 2026 K9 "Moukari" raskaita panssarihaupitseja Etelä-Koreasta. Varusmies- ja reserviläiskoulutus on ollut käynnissä vuodesta 2019 alkaen Panssariprikaatissa ja Karjalan prikaatissa. Uudet hankinnat ja saadut kokemukset kalustosta ovat tuoneet tarpeen laajentaa koulutusta erityisesti johtaja- ja kouluttajakoulutukseen.</p> <p>Laajennus koskee Maasotakoulun Koulutuskeskukseen kuuluvia Panssarikoulua ja Tykistökoulua. Panssarikoulu käynnistää panssarihaupitsilinjan marraskuussa 2026 alkavalla Panssarireserviupseerikurssi 269:llä.</p> <p>– Jaosjohtajien ja tulitoimintaupseerien koulutus panssarireserviupseerikurssin perustehtävän mukaista. Panssarikoulun tehtävä on huolehtia mekanisoitujen joukkojen iskukyvystä kouluttamalla johtajia ja kouluttajia. Panssarihaupitsikoulutuksen aloittaminen Panssarikoulussa on luontaista, sillä aikanaan panssarireserviupseerikurssi perustettiin vuonna 1972, jotta panssarijoukkojen reserviupseerit voidaan kouluttaa heille kuuluvalla panssarikalustolla, jota Haminassa ei tuolloin ollut koulutuskäytössä. K9-kaluston osalta tilanne on nyt sama, kertoo Panssarikoulun johtaja everstiluutnantti <strong>Mika Mäenpää</strong>.</p> <p>– Myöhemmin panssarireserviupseerikurssi on muotoutunut alkamaan noin kuukauden myöhemmin kun reserviupseerikurssi Haminassa, jotta vaununjohtajille saadaan tarvittavat ajoluvat voimaan. Tämä on tärkeää myös tulevien K9-jaosjohtajien osalta. Koulutus tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä panssarihaupitsiyksiköitä tuottavien Panssariprikaatin ja Karjalan prikaatin kanssa, Mäenpää jatkaa.</p> <p></p> <p>Tykistökoulun osalta Maasotakoulun järjestämään Maavoimien kenttätykistön aliupseerien koulutukseen K9-panssarihaupitsi on sisällytetty syksystä 2026 alkaen. Panssarihaupitsikoulutus toteutetaan Panssariprikaatissa.</p> <p>Uudistuksen myötä tykkimiesten määrä Panssarikoulussa lisääntyy.</p> <p>– Panssarikoulussa on ollut 1990-luvulta alkaen panssaritulenjohtolinja, mutta tykistön tuliasematoimintaa meillä ei ole koskaan aiemmin koulutettu. Aiemmin tuliasematoiminta pelattu kehysharjoitteluna tai taisteluammunnoissa tuen on toteuttanut kranaatinheittimistö. Odotan innolla ensimmäisen panssarihaupitsilinjan koulutuksen alkamista Panssarikoulussa, mikä parantaa tulenkäytön kokonaisuuden harjoittelua merkittävästi. Aivan varmasti oppia tulee puolin ja toisin, toteaa Mäenpää.</p> <div class="overflow-auto portlet-msg-info"> Panssarikoulu ja Tykistökoulu ovat Maasotakouluun kuuluvia aselajikouluja ja aselajin osaamiskeskuksia, jotka vastaavat aselajinsa kehittämisestä sekä johtaja- ja kouluttajakoulutuksesta. </div> Thu, 22 Oct 2026 09:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/raskas-panssarihaupitsikoulutus-laajenee-maasotakoulussa 2026-10-22T09:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-luovuuden-psykologisesta-arvioinnista-ja-luovuudesta-sotilaskontekstissa <p>Nykyhetkessä haasteita aiheuttaa teknologian kehitysvauhti sekä kiristyvä teknologinen, taloudellinen sekä geopoliittinen kilpailu. Sekä yritysten että sotilasorganisaatioiden on kyettävä vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin sekä uhkatilanteisiin entistä nopeammin ja monipuolisemmin. Yksi keskeisistä keinoista tähän on TKI-, eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Puolustusvoimissa tutkimus- ja kehitystyötä on tehty menestyksekkäästi jo pitkään, ja yhä edistääkseen innovaatiotoimintayhteistyötä Puolustusvoimat on vuonna 2026 perustanut innovaatioyksikön Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen alaisuuteen.</p> <p>Inhimillinen luovuus muodostaa innovaatiotoiminnan perustan, ja pitkäjänteinen sekä tuloksellinen työskentely innovaatioiden parissa edellyttää työhön soveltuvaa ja sitoutunutta henkilökuntaa. Tämän tutkimuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella, millä tavoin henkilön luovuutta voitaisiin arvioida psykologisessa soveltuvuusarviointiprosessissa. Katsauksen havaintojen perusteella luovuuden arvioinnissa on syytä huomioida luovuuden moniulotteisuus ilmiönä. Luovuus on paitsi persoonallisuuteen, myös kykyihin liittyvä ominaisuus. Psykologisessa soveltuvuusarvioinnissa olisi hyvä ottaa huomioon henkilön kyky divergenttiin ajatteluun, älykkyys, persoonallisuus, asiantuntijuus kyseiseltä alalta sekä kognitiivinen joustavuus.</p> <p>Toisaalta katsauksessa tarkastellaan myös, mitä potentiaalisia riskejä sisältyy erityisen luovien henkilöiden työskentelyyn Puolustusvoimien kaltaisessa sotilasorganisaatiossa. Tutkimuskirjallisuuden perusteella mahdolliset riskit voivat liittyä luoville henkilöille tyypilliseen persoonallisuuteen, jossa korostuvat samaan aikaan korkea avoimuus uusille kokemuksille sekä matala tunnollisuus. Kirjoittajat toteavat kuitenkin, että riskin suuruutta tai merkittävyyttä on tämän katsauksen ja olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikea arvioida.</p> <p>Puolustusvoimilla on käytössään monipuolisesti erilaisia persoonallisuus- ja kykytestejä, joilla pystytään arvioimaan kattavasti yksilön piirreominaisuuksia, yleistä kognitiivista kyvykkyyttä sekä kykyä etenkin konvergenttiin ajatteluun. Katsauksen lähteenä toimivan kirjallisuuden perusteella testipalettia olisi mahdollisesti hyödyllistä laajentaa luovaa potentiaalia mittaaviin divergentin ajattelun testeihin.</p> <p>2026:10 <a data-extension="pdf" data-size="369kB" data-uuid="fb3d788b-6a41-5e46-1ccd-6aa562fc8804" href="https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2815786/2026-10%20Luovuuden%20psykologinen%20arviointi%20ja%20luovuus%20sotilaskontekstissa.pdf/fb3d788b-6a41-5e46-1ccd-6aa562fc8804?t=1792673174739" target="_blank"><strong>Luovuuden psykologinen arviointi ja luovuus sotilaskontekstissa</strong></a></p> <h2>Lisätietoja</h2> <p>Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimusalajohtaja PsT Petteri Simola.</p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a></p> Tue, 20 Oct 2026 12:26:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-luovuuden-psykologisesta-arvioinnista-ja-luovuudesta-sotilaskontekstissa 2026-10-20T12:26:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-alkutalven-harjoituskokonaisuus-vahvistaa-tuhansien-asevelvollisten-ja-liittolaisten-osaamista <p>Marras-joulukuussa järjestettävillä koulutuksen päättävillä harjoituksilla todennetaan reserviin siirtyvien varusmiesten osaaminen omassa tehtävässään, sekä kyky toimia yhtenä joukkoja. Samanaikaisesti vahvistetaan kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten ja henkilökunnan ammattitaitoa.</p> <p>Alkutalven harjoituksiin osallistuu varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa Maavoimien joukko-osastoista sekä Rajavartiolaitoksesta. Asevelvollisten kanssa Suomen puolustamista harjoittelevat eri liittolaismaiden sotilaat useissa harjoituksissa. Harjoituksilla vahvistetaan samalla reservin ja henkilökunnan kykyä yhteiseen operointiin liittolaisten kanssa.</p> <h3>Mighty Hammer 26</h3> <p>Panssariprikaatin johtama Mighty Hammer 26 -harjoitus aloittaa Maavoimien alkutalven harjoitustoiminnan Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella Niinisalossa 23.10.–3.11. Mekanisoitujen joukkojen harjoitukseen osallistuu noin 2 000 henkilöä, joista suurin osa on reserviläisiä. Puolustusvoimien ajoneuvoja harjoituksessa on lähes 400, joista panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja on noin 120.</p> <p>Harjoituksen tavoitteena on kehittää mekanisoitujen joukkojen nopeaa toimeenpanokykyä sekä hyökkäys- ja viivytystaistelua. Suomalaiset mekanisoidut joukot ovat saumaton osa liittokunnan mekanisoituja suorituskykyjä. Harjoituksessa käytetään raskaamman kaluston lisäksi tiedustelulennokkeja, FPV-lennokkeja sekä erilaisia lennokintorjuntasuorituskykyjä.</p> <h3>Northern Spike 26</h3> <p>Maasotakoulun johtama Northern Spike 26 -panssarintorjuntaharjoitus kokoaa yhteen noin 300 varusmiestä, sekä henkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa ja opiskelijaa Rovajärven harjoitusalueelle 30.10.–7.11.2026.</p> <p>Harjoituksessa varusmiehistä koostuvat panssarintorjuntaohjusjoukkueet harjoittelevat omaa poikkeusolojen tehtäväänsä ja opiskelijat harjaantuvat aselajiosaamisessaan eli panssarintorjunnassa. Harjoituksen tavoitteena on, että joukot ymmärtävät suojan merkityksen taistelukentällä, erilaisten aseiden tehon ja aselajien välisen yhteistoiminnan merkityksen taisteluissa.</p> <h3>Lightning Strike 26</h3> <p>Maasotakoulun johtama harjoitustoiminta Rovajärvellä jatkuu Lightning Strike 26 -harjoituksella 30.10.–22.11. Lightning Strike 26 on Puolustusvoimien vaikuttamisen ja Maavoimien tulenkäytön harjoitus, jossa harjoitellaan tulenkäytön johtamista ja tykistöjärjestelmän käyttöä sekä kehittämistä eri tasoilla. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 4 100 henkilöä.</p> <p>Harjoitukseen osallistuu sotilaita seitsemästä Maavoimien joukko-osastosta, Rajavartiolaitokselta sekä liittolaisia Saksasta, Norjasta, Ruotsista, Latviasta ja Alankomaista. Harjoituksen avulla vahvistetaan liittokunnan yhteistä tulenkäyttökykyä sekä syvennetään eri maiden yhteisoperointikykyä.</p> <h3>Mallet Strike 2/26</h3> <p>Ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus, ADEX Mallet Strike 2/26, järjestetään Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 10.–19.11.2026. Harjoitukseen osallistuu noin 1 500 henkilöä, joista suurin osa on varusmiehiä. Liittolaisten ilmatorjuntajoukkoja osallistuu harjoitukseen Norjasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.</p> <p>Harjoituksen päämääränä on edistää ilmatorjunta-aseita käyttävien joukkojen kykyä toimia monipuolisissa maalitilanteissa ja haastavassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on kehittää ilmatorjunnan yhteensopivuutta ja toimintatapoja liittolaisten kanssa.</p> <h3>Lapland Steel 26</h3> <p>Lapland Steel 26 -harjoitus järjestetään Rovajärven harjoitusalueella 29.11.–4.12.2026. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 1860 henkilöä, joista noin puolet on suomalaisia varusmiehiä Jääkäriprikaatista ja Rajavartiolaitokselta.</p> <p>Kotimaisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistuu myös liittolaisia Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Ranskasta. Harjoituksen tavoitteena on kehittää Naton eteentyönnettyjen maajoukkojen (FLF Finland) yhteisoperointikykyä ja syventää eri kansallisuuksien osaamista Keski-Lapin olosuhteissa.</p> <h3>Lively Sentry 26</h3> <p>Kaartin jääkärirykmentin johtamassa Lively Sentry 26 -harjoituksessa harjoittelee noin 3 550 henkilöä 27.11.–4.12.2026 Helsingin ja Vantaan alueella. Mukana on joukkoja Kaartin jääkärirykmentin lisäksi, Panssariprikaatista, Rannikkoprikaatista ja Utin jääkärirykmentistä. Harjoitukseen osallistuu noin 1 500 varusmiestä, 1 200 reserviläistä ja 850 henkilökuntaan kuuluvaa.</p> <p>Harjoituksen pääteemana on vastahyökkäyksen toteuttaminen. Tämän lisäksi siinä testataan ja kehitetään taistelunaikaista haavoittuneiden evakuointia ja hoitoa hyvinvointialueen resursseihin tukeutuen. Harjoitukseen kuuluu keskeisesti myös erilaisten miehittämättömien järjestelmien käyttö taistelutoiminnassa.</p> <h3>Karelian Spear 26</h3> <p>Karelian Spear 26 -harjoitus järjestetään Kymenlaakson alueella 28.11.–4.12 ja sen tarkoituksena on harjoitella joukkojen nopeaa siirtämistä operaatioalueelle, sekä eri aselajien yhteisoperointikykyä. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 4500 varusmiestä, reserviläistä ja henkilökuntaan kuuluvaa.</p> <p>Harjoitukseen osallistuu joukkoja Porin prikaatista, Panssariprikaatista, Maasotakoululta, Maanpuolustuskorkeakoululta ja Rajavartiolaitokselta. Tämän lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja ja henkilöstöä mm. pääesikunnasta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta.</p> <h3>Northern Axe 26</h3> <p>Northern Axe 26 -harjoitus järjestetään Pohjois-Karjalan alueella 30.11.–4.12. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 2 500 henkilöä, joista reserviläisiä on 250. Harjoitukseen osallistuu Kainuun prikaatin, Utin jääkärirykmentin, Rajavartiolaitoksen sekä Logistiikkalaitoksen joukkoja ja henkilöstöä.</p> <p>Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa joukkoja toimimaan Pohjois-Karjalan olosuhteissa. Harjoituksessa hyödynnetään miehittämättömiä järjestelmiä osana normaalia taistelutoimintaa kaikilla tasoilla, sekä harjoitellaan eri esikuntien johtamista.</p> <p>Harjoituskohtaiset tiedotteet julkaistaan lähempänä harjoitusten alkamista.</p> Tue, 20 Oct 2026 07:48:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-alkutalven-harjoituskokonaisuus-vahvistaa-tuhansien-asevelvollisten-ja-liittolaisten-osaamista 2026-10-20T07:48:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/iso-britannian-varakomentaja-vieraili-suomessa <p>Tapaamisen yhteydessä keskusteltiin turvallisuustilanteesta, asevoimien kehittämisestä, Ukrainan tukemisesta sekä maiden kahden- ja monenvälisestä puolustusyhteistyöstä muun muassa Natossa ja JEF:n (Joint Expeditionary Forces) yhteydessä.</p> <p>Vierailun aikana kenraali Nesmith tutustui suomalaiseen asevelvollisuuteen ja varusmieskoulutukseen Karjalan prikaatissa. Kenraali Nesmith tutustui Rajavartiolaitoksen toimintaan Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa ja Puolustusvoimien ja yritysten väliseen yhteistyöhön Destialla. Lisäksi vierailun aikana perehdyttiin suomalaiseen kokonaismaanpuolustukseen, Turvallisuus- komiteaan sekä maanpuolustuskurssitoimintaan.</p> <p></p> <p>– Iso-Britannia on pitkäaikainen kumppanimme ja tärkeä liittolaisemme. Maidemme välinen puolustusyhteistyö on aktiivista ja sitä syvennetään edelleen eri tavoin. Kiitän kollegaani kenraali Nesmithiä avoimista keskusteluista sekä yhteisten tavoitteiden edistämisestä. Yhteistyön syventäminen Iso-Britannian asevoimien kanssa on Suomelle tärkeää, sanoo Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti <strong>Vesa Virtanen</strong>.</p> <p>Kenraali <strong>Nesmithin </strong>mukaan:<br> <span style="font-size: 1rem; text-align: inherit;">– Iso-Britannia ja Suomi tekevät tiivistä yhteistyötä Natossa, Ison-Britannian johtamassa Joint Expeditionary Force (JEF) -maaryhmässä sekä monipuolisessa kahdenvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä alueellisen turvallisuuden ja yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi. Suomella on ratkaisevan tärkeä rooli Naton pohjoisen sivustan turvallisuudessa, ja Iso-Britannia on edelleen sitoutunut tukemaan alueen puolustusta ja pelotetta.</span></p> <p><br>  </p> Thu, 15 Oct 2026 13:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/iso-britannian-varakomentaja-vieraili-suomessa 2026-10-15T13:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/uutta-tutkimusta-kiinan-ja-venajan-arktisesta-yhteistyosta <p>Kiinan arktisiin pyrkimyksiin perehtyneen Katajamäen tutkimus syntyi Maanpuolustuskorkeakoulussa havaitusta tarpeesta syventää nykyistä ymmärrystä Kiinan ja Venäjän kehittyvästä yhteistoiminnasta pohjoisilla maa- ja merialueilla Ukrainan sodan laajentumisen jälkeisenä aikana.</p> <p><strong>Arktisen yhteistyön tausta ja kehitys</strong></p> <p>Kiinan ja Venäjän yhteistyön tiivistyminen on useita vuosikymmeniä jatkuneen kehityksen seurausta. Kiinalais-venäläisten yhteishankkeiden laajentuminen arktiselle alueelle on kuitenkin hieman tuoreempi ilmiö, Katajamäen raportti valaisee. Arktinen yhteistyö on syventynyt ainakin vuodesta 2017 lähtien, jolloin Kiinan presidentti <strong>Xi Jinping</strong> ja Venäjän pääministeri <strong>Dmitri Medvedev</strong> kertoivat julkisuuteen maiden tavoitteesta kehittää yhdessä laivaliikennettä Venäjän hallinnoimalla <em>Pohjoisella merireitillä</em> eli Koillisväylällä. Viime vuosina yhteistyö on kehittynyt entisestään ja osittain pakon edessä, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kurittanut maan taloustilannetta ja karkottanut länsimaiset kumppanit alueelta.</p> <p>”Yleisesti Venäjä ja Kiina kuvaavat suhdettaan kaiken kattavaksi strategiseksi kumppanuudeksi”, Katajamäki johdattelee. ”Arktisella alueella suhde on kehittynyt hieman eri tavalla. Koska alueet ovat Venäjälle hyvin tärkeitä, maa halusi pitkään pitää Kiinan poissa alueelta. Venäjä kuitenkin tarvitsee rahoitusta, ja nyt maan oman toiminnan eli Ukrainan sodan seuraukset ovat puskeneet sitä entistä tiiviimpään yhteistyöhön Kiinan kanssa myös arktisilla alueilla. Näen, että yhteinen polku syvenee, koska Venäjällä ei juuri ole muita kumppaneita näillä alueilla”. </p> <p><strong>Kaksikäyttöperiaate osana strategiaa</strong></p> <p>Arktisen alueen strategisen ymmärryksen päivittämisen ohella tutkimuksen toinen taustavaikuttaja on ollut kaksikäyttöperiaatteen (dual use) jääminen vähälle huomiolle aiemmassa tutkimuksessa. ”Kaksikäyttö on esimerkiksi tavaroiden, teknologioiden, satamien ja muun infrastruktuurin käyttöä sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin”, Katajamäki tiivistää. Kaksikäyttöteknologiaa ovat esimerkiksi satelliitit, joita valtiot voivat hyödyntää siviiliyhteiskunnan palvelemisen ohella sotilaalliseen toimintaan, kuten tiedusteluun. Koska arktisen alueen monitorointi ja alueen tarjoamien resurssien hyödyntäminen kiinnostavat laajasti niin sotilas- kuin siviilitoimijoita, kaksikäyttö on todettu toimivaksi ratkaisuksi molempien ryhmien tarpeisiin vastaamiseen.</p> <p>Vaikka satelliitit ovat kenties helpoin esimerkki kaksikäyttöperiaatteesta käytännössä, ei kaksikäytön yleistyminen arktisen alueen toiminnassa rajoitu ainoastaan yksittäisten laitteiden kehittämiseen. Kaksikäyttöä on yhtä lailla myös sota-alusten ja kaupallisten rahtialusten tukeutuminen samoihin satamiin Venäjän arktisilla alueilla. Venäjän strategiassa kaksikäytön asema on selvästi näkyvillä, kun osa arktisista satamista on eksplisiittisesti suunniteltu palvelemaan sekä sotilaita että siviilejä.</p> <p>Kiinan tapauksessa kaksikäyttöteknologian strategista roolia ei toistaiseksi juuri tunneta. Katajamäen tutkimusraportista ilmenee, että myös kiinalaisessa sotatieteellisessä keskustelussa on halua kaksikäyttöperiaatteen laajentamiseen, joten kyseessä voi olla yksi tulevaisuuden merkittävistä strategisista kehityssuunnista.</p> <p>Huomionarvoista on, että kaksikäytön houkutus ulottuu myös muihin arktisen alueen valtioihin. ”Kaksikäytön korostunut rooli arktisella alueella näkyy sekä länsimaiden että Kiinan ja Venäjän pyrkimyksissä. Alueella oikeastaan kaikki puhuvat kaksikäytöstä”, Katajamäki kuvailee.</p> <p><strong>Kiinalais-venäläisen yhteistoiminnan realiteetit</strong></p> <p>Katajamäen mukaan Venäjän ja Kiinan pyrkimyksissä arktisella alueella on eroavaisuuksia. ”Venäjä haluaa säilyttää asemansa alueen suurimpana valtana. Maa on 2010-luvulta alkaen kehittänyt alueen infrastruktuuria ja asevoimia esimerkiksi perustamalla lakkautettuja joukkoja uudelleen. Pyrkimys on samalla taloudellinen, koska Venäjän pohjoisten alueiden taloudellinen merkitys on kasvamassa erityisesti Ukrainan sodan myötä”, hän selventää. </p> <p>”Kiinan pyrkimykset puolestaan liittyvät maan rooliin nopeasti kasvavana suurvaltana. Kiina on panostanut arktisilla alueilla tieteelliseen toimintaan ja merireittien hyödyntämiseen. Samalla maa on ymmärtänyt olevansa osapuoli arktisen alueen turvallisuudessa ja mahdollisissa konflikteissa”, Katajamäki jatkaa.</p> <p>Katajamäen raportista selviää, että pohjoisen alueen ensisijaiseksi haltijaksi identifioituva Venäjä ei kaikissa tilanteissa katso hyvällä Kiinan kasvavaa halua hyödyntää arktisia resursseja ja infrastruktuuria omiin tarkoituksiinsa. Vaikka Kiinan ja Venäjän suhteet ovat yleisesti syventyneet, juuri arktisella alueella Venäjä suhtautuu Kiinan todellisiin pyrkimyksiin epäilevästi. ”Kitka tulee esiin käytännön hankkeissa ja yhteistyössä”, Katajamäki kuvailee. Esimerkiksi kiinalainen kaksikäyttöteknologia on aiheuttanut jopa niin suurta epäluuloa, että Venäjä on joissakin tilanteissa kieltänyt tieteellisten tutkimusten tekemisen arktisilla merireiteillä liikkuvilla kiinalaisaluksilla.</p> <p>Lisäksi kiinalais-venäläinen yhteistyö on ajoittain kariutunut konkretian puutteeseen. Katajamäki nostaa raportissaan esiin tapauksia, joissa venäläishankkeisiin luvatut ja mainostetut kiinalaiset investoinnit eivät lopulta materialisoituneet lainkaan. </p> <p><strong>Arktisen yhteistyön suunta tulevaisuudessa</strong></p> <p>Vaikka Venäjän ja Kiinan konkreettinen yhteistyö arktisella alueella on onnistunut tähän mennessä vaihtelevasti ja juhlapuheissa kehuttu yhteisymmärrys on kohdannut haasteita käytännössä, vaikuttaa kehityksen yleinen suunta Katajamäen tutkimusraportin valossa selvältä. Ukrainan sotaa seuranneet talousvaikeudet ovat rohkaisseet Venäjää hakeutumaan aiempaa läheisempään yhteistyöhön kiinalaisten toimijoiden kanssa, ja sama suunta jatkunee. Samalla on odotettavissa, että erilaisten kaksikäyttöteknologioiden ja -toimintamallien hyödyntäminen arktisella alueella lisääntyy. </p> <p>Kiinalais-venäläisen arktisen yhteistyön kehitys näkyy ja tulee jatkossakin näkymään myös Suomessa, Katajamäki ennustaa: ”Kun kiinalaisten merikuljetuksien pilotointi aloitettiin vuonna 2013, noin 20 prosenttia kuljetuksista suuntautui Suomeen. Tämä oli enemmän kuin mihinkään muuhun maahan. Pohjoinen merireitti (Northern Sea Route) on lyhyin reitti Euroopan ja Aasian välillä, ja sitä pitkin tulee tulevaisuudessa todennäköisesti kulkemaan suurin osa liikenteestä”, Katajamäki kertoo. Kuljetuksien saapumista Suomeen edistävät hänen mukaansa Suomen ulkomaankaupan kytkeytyminen merireitteihin sekä jäävahvistettujen aluksien hyötykäyttömahdollisuudet Suomen vesillä.</p> <p>”Toinen puoli on sitten tapaus <em>NewNew Polar Bear</em>, jossa Suomenlahdella tapahtuneesta kaapelirikosta epäilty alus jatkoi Venäjän Arkangeliin. Tässä näkyy sekä Kiinan ja Venäjän välisen kaupan lisääntyminen että mahdollinen sabotaasi- tai hybriditoiminta, jota kuitenkaan ei ole voitu yhdistää mihinkään valtiolliseen toimijaan”, Katajamäki huomauttaa.</p> <p>Arktisissa jännitteissä oman mausteensa soppaan tuovat nyt myös Yhdysvaltojen kunnianhimoiset tavoitteet Grönlannin ja Kanadan alueiden suhteen. Katajamäen raportissa ei tarkastella Yhdysvaltojen viimeaikaisen toiminnan vaikutusta Kiinan ja Venäjän väliseen dynamiikkaan, sillä tutkimuksen aikarajaus kattaa vuodet 2022–2025. Arktisen alueen strategisen tilanteen nopeat muutokset korostavat kuitenkin alueen kehityksen tuntemisen tärkeyttä. Uudelle tutkimukselle on jatkuva tarve.</p> <p> </p> <p>Sasu Katajamäen tutkimusraportti <em>China–Russia Alignment in the Arctic: Assessing the Potential ‘Dual-Use’ Economic and Technological Cooperation in the Russian Arctic since 2022</em> on luettavissa Doria-julkaisuarkistossa <a href="https://www.doria.fi/handle/10024/195257">tästä linkistä</a>.</p> Thu, 15 Oct 2026 09:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/uutta-tutkimusta-kiinan-ja-venajan-arktisesta-yhteistyosta 2026-10-15T09:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/naton-komentopaikkaharjoitus-vahvisti-maavoimien-valmiutta-ja-yhteistyota-liittolaisten-kanssa <p>Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 8 000 sotilas- ja siviilihenkilöä kaikista Naton 32 jäsenmaasta ja toimipaikkoja on koko liittokunnan alueella. Harjoituksesta saatavilla kokemuksilla kehitetään edelleen liittokunnan komentorakenteen toimintaa, esikuntaprosesseja ja yhteistoimintakykyä sekä parannetaan johtamisvalmiutta ja alueellisten suunnitelmien toimeenpanokykyä.</p> <p>Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporrasta on rakennettu johdonmukaisesti osana liittokunnan johtamisrakenteen kehittämistä. Tämä on edellyttänyt Maavoimien esikunnalta uusien toimintatapojen ja vakiintuneiden kansallisten toimintatapojen yhteensovittamista sekä uuden oppimista lyhyessä ajassa.</p> <p>-    Harjoittelun ja yhteisen tekemisen kautta tunnemme toisemme, rakennamme luottamusta ja opimme toisiltamme. Jokainen harjoitus kehittää valmiuttamme ja yhteensopivuutta osana liittokuntaa, Maavoimien ja MCLCC NW:n komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki toteaa.</p> <p>Osana harjoitusta tasavallan presidentti Alexander Stubb tarkasti esikunnan toiminnan tiistaina 13. lokakuuta 2026. Käytyään aikaisemmin useassa harjoituksessa maastossa tasavallan presidenttiä kiinnosti yhteistyö liittolaisten kanssa nimenomaan komentopaikkaharjoituksessa. Hän tutustui MCLCC NW:n työskentelyyn ja keskusteli harjoitukseen osallistuvien suomalaisten ja liittolaisten sotilaiden, siviilien ja reserviläisten kanssa. Lopuksi hän seurasi MCLCC NW:n komentajiston operatiivista kokousta. </p> Thu, 15 Oct 2026 08:57:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/naton-komentopaikkaharjoitus-vahvisti-maavoimien-valmiutta-ja-yhteistyota-liittolaisten-kanssa 2026-10-15T08:57:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/ukrainan-sodassa-kaytetty-venalainen-drooni-esilla-sotamuseossa <p>Helsingin Suomenlinnassa sijaitsevan Sotamuseon näyttelyyn on tuotu esille venäläisvalmisteinen Geran-2-räjähdedrooni, joita Venäjä on käyttänyt iskuissa siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin Ukrainassa. </p> <p>Geran-2 on kehitetty iranilaisen Shahed-136-droonin pohjalta. Drooni painaa noin 200 kiloa. Droonin kokonaispituus on noin 3,5 metriä ja siipien kärkiväli 2,5 metriä. </p> <p>Sotamuseossa esiteltävä drooni on valmistettu vuonna 2025, ja se on saatu Suomeen Ukrainan suurlähetystön kautta. Droonin alkuperästä ja sen löytymiseen liittyvistä olosuhteista ei ole tarkempaa tietoa. Ei ole myöskään tiedossa, onko drooni ammuttu alas vai päätynyt haltuun muulla tavoin. Ennen siirtoa Suomenlinnaan drooni oli aiemmin tänä vuonna esillä Oulun Rotuaarilla. </p> <p>Drooni tekee näkyväksi Ukrainan sodan vaikutukset siviilien arkeen. Se muistuttaa uhasta, jonka alla ukrainalaiset elävät päivittäin drooni- ja ohjusiskujen kohdistuessa koteihin, elintärkeisiin palveluihin ja muuhun siviiliyhteiskunnan infrastruktuuriin. Venäjä käyttää hyökkäyksissään usein samanaikaisesti satoja drooneja. </p> <p>Drooni on vapaasti nähtävissä Sotamuseon Tykistömaneesin aulassa Suomenlinnassa 30.11. asti. Muihin museon näyttelyihin pääsee tutustumaan pääsylipun hinnalla.  </p> <p>Sotamuseo on avoinna keskiviikosta maanantaihin kello 11.00–16.30.  </p> <p> </p> <p><strong>Drooni osana isompaa näyttelykokonaisuutta </strong></p> <figure class="image" style="float:left"> <figcaption> © Sotamuseo </figcaption> </figure> <p>Ilmatorjuntamuseossa on marraskuun loppuun asti esillä Eurooppaa kiertänyt näyttely "UNBREAKABLE CODE – Код Незламності", joka kertoo Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja sen vaikutuksista ihmisiin ja yhteiskuntaan. </p> <p>Näyttelyn esineistö on kerätty Ukrainasta sotarintamalta ja sotatoimialueiden läheisyydestä. Esillä on muun muassa sotasaalisesineitä, taisteluvälineitä ja niiden osia sekä muuta sodan todellisuudesta kertovaa materiaalia. </p> <p>Esineillä on omat tarinansa. Ne kertovat taisteluista, tuhosta ja ihmisten traagisista sotakokemuksista. Samalla ne kertovat ukrainalaisten sitkeydestä ja halusta puolustaa omaa maataan, kotejaan ja vapauttaan. Näyttely muistuttaa myös siitä, että sota Ukrainassa ei kosketa vain Ukrainaa. Sillä on vaikutuksia koko Eurooppaan ja laajemmin kansainväliseen turvallisuuteen. </p> <p> Näyttely on kiertänyt Eurooppaa vuodesta 2024 lähtien. Ennen saapumistaan Suomeen näyttely on ollut esillä kymmenessä Euroopan kaupungissa: Brysselissä, Budapestissa, Berliinissä, Wienissä, Wrocławissa, Pariisissa, Kaunasissa, Tallinnassa, Lontoossa ja Groenlossa. Suomessa näyttely nähdään nyt ensimmäistä kertaa. </p> <p>Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn Ilmatorjuntamuseoon Tuusulaan 30.9.–29.11.2026! Näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17 osoitteessa Klaavolantie 2, Tuusula. </p> <p> </p> <p><strong>Sotamuseon ja Ilmatorjuntamuseon yhteyshenkilöt</strong></p> <p>Sotamuseon johtaja Harri Huusko</p> <p>0299 530 240 harri.huusko@mil.fi</p> <p> </p> <p>Ilmatorjuntamuseon johtaja Esa Kelloniemi </p> <p>040 586 2580 esa.kelloniemi@ilmatorjuntamuseo.fi</p> Wed, 14 Oct 2026 13:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/ukrainan-sodassa-kaytetty-venalainen-drooni-esilla-sotamuseossa 2026-10-14T13:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/tyrsky26-vesisto-ja-maastoetsintaharjoitus-19.-23.10.2026-pohjois-pirkanmaalla <p>Satakunnan lennosto järjestää Tyrsky 26 -vesistö- ja maastoetsintäharjoituksen Pohjois-Pirkanmaalla 19.–23.10.2026. Harjoitusalue sijoittuu Ruoveden ja Virtain pohjoisille maa- ja vesistöalueille.</p> <p>Harjoitukseen osallistuu Satakunnan lennoston lisäksi Ilmasotakoulu ja 3. logistiikkarykmentti, Poliisi, Pelastuslaitos, järvipelastajat ja Fintraffic ARCC. Rajavartiolaitos osallistuu harjoitukseen useilla koirapartioilla, jotka tukevat maastoetsintätehtävien toteuttamista.</p> <p>Harjoituksessa kehitetään valmiuksia toimia lentotukikohtien ulkopuolella tapahtuvissa sotilasilmailun onnettomuustilanteissa. Erityisenä painopisteenä on F-35-hävittäjäkalustoon liittyvien pelastustoimen erityispiirteiden huomioiminen sekä eri viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen vaativissa lentopelastustehtävissä.</p> <p>Harjoituksen tavoitteena on myös parantaa henkilöstön osaamista ja vahvistaa eri viranomaisten yhteistoimintavalmiuksia. Harjoituksessa käytetään maalilaitteita, jotka voivat näkyä lauttoina, laskuvarjoina sekä vilkkuvaloina maastossa.</p> <p>Lisätiedot: harjoituksen johtaja, kapteeni <strong>Jori-Pekka Wiklund</strong>, puh. 0299 800 (vaihde)</p> Mon, 12 Oct 2026 11:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/tyrsky26-vesisto-ja-maastoetsintaharjoitus-19.-23.10.2026-pohjois-pirkanmaalla 2026-10-12T11:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulun-vaitoskirjatutkijalle-merkittava-apuraha <p>Mäkisen tutkimuksessa tarkastellaan logistiikan infrastruktuuriin kohdistuvia hybridiuhkia strategisesti keskeisellä pohjoisella operaatioalueella, erityisesti Norjan, Ruotsin ja Suomen muodostamilla arktisilla alueilla. Tutkimuksessa analysoidaan alueen viranomaisten sekä EU:n, Naton ja NORDEFCO:n asiakirjoissa kuvattua turvallisuustilannetta ja uhkakuvia sekä kehitetään haavoittuvuuksiin perustuvaa metodiikkaa hybridiuhkien tarkasteluun. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muuttuvaa sodan kuvaa suhteessa Venäjän strategiseen suunnitteluun.</p> <p>Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa infrastruktuurin haavoittuvuuksista ja muuttuvasta uhkaympäristöstä sekä tukea kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden, kriisinsietokyvyn ja sotilaallisen toiminnan kehittämistä. Mäkinen aikoo jatkaa aihepiirin tutkimusta myös väitöskirjan valmistumisen jälkeen.</p> <p>Mäkisen tutkimukselle myönnetty apuraha on selkeä osoitus Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellisen tutkimuksen arvostuksesta yhteiskunnassa. Apurahan myöntäminen sotatieteellistä tutkimusta tekevälle siviilitutkijalle korostaa myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiivistä ja jatkuvasti syventyvää kytköstä laajempaan suomalaiseen tiedeyhteisöön.</p> <p>Maanpuolustuskorkeakoulu onnittelee Janne Mäkistä merkittävän apurahan myöntämisen johdosta!</p> <p><a href="https://wihurinrahasto.fi/ajankohtaista/wihurin-rahaston-vuoden-2026-rahoitusmyonnot/">Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuoden 2026 rahoitusmyönnöt</a></p> Mon, 12 Oct 2026 09:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulun-vaitoskirjatutkijalle-merkittava-apuraha 2026-10-12T09:50:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-puolustusvoimat-tilaa-jalkavakimiinat-suomesta <p style="margin-bottom:16px">Lokakuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että tekoälylaboratorio Nest AI:n perustaja <strong>Peter Sarlin</strong> pitää erittäin tärkeänä, että tekoälypohjaisia järjestelmiä kehitetään myös Suomessa ja Euroopassa. – Näen aivan kriittisenä, että Eurooppa säilyttää suvereniteetin, ja täällä omistetaan ja kontrolloidaan oikeasti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, hän sanoo.</p> <p style="margin-bottom:16px">Asepalvelus voi vahvistaa maahanmuuttajataustaisen nuoren kokemusta suomalaisuudesta. Lapsena Bangladeshista Suomeen muuttanut <strong>Anu-Rohima Mylläri</strong> sanoo, että hänelle palveluksesta jäi tukku hyviä muistoja. – Siellä naurettiin paljon ja tehtiin yhdessä. Ei ollut meitä ja heitä, vaan oltiin kaikki samassa tilanteessa.</p> <p style="margin-bottom:16px">Venäjä iskee Ukrainaan ballistisilla ohjuksilla kovemmin kuin koskaan. Sotatieteiden dosentti <strong>Ilmari Käihkö</strong> sanoo, että Venäjä hakee ratkaisua ilmasta, koska sota rintamalla on pysähtynyt. Myös Venäjän kyky tuottaa ohjuksia on vahvistunut. – Jos luvut pitävät paikkansa, Venäjällä on vuosittain yli 1 400 ohjusta, joita Ukraina ei pysty torjumaan.</p> <p style="margin-bottom:16px">Nopea alumiinirunkoinen Jurmo-luokan vene käy kaupaksi paremmin kuin koskaan, mutta Marine Alutech kehittää aluksesta myös miehittämätöntä versiota. Watercat M12 USVA -alusta voi jo nyt ohjata etänä hyvinkin kaukaa, mutta yhtiön tavoitteena on, että alus voisi tulevaisuudessa suorittaa erilaisia tehtäviä myös täysin itsenäisesti.</p> <p style="margin-bottom:16px">Lue näköislehti täältä: <a href="https://ruotuvaki.fi/-/rv-10-26">ruotuvaki.fi</a></p> Mon, 12 Oct 2026 06:35:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-puolustusvoimat-tilaa-jalkavakimiinat-suomesta 2026-10-12T06:35:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikot-koolla-norjassa <p style="margin-bottom:11px"> </p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kokousta johti Norjan pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ingrid Gjerde. Suomea edusti Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. Virtanen korostaa sekä yhteistyön jatkuvuutta että sen uudistamista.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px; margin-left:48px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i>”Pohjoismaisella sotilaallisella yhteistyöllä on pitkä historia, joka on saanut kiinteät muotonsa Nordefcon kautta (Nordic Defence Cooperation). Yhteistyö on jo kauan rakentunut keskinäiselle luottamukselle. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä yhteistyön luonne on muuttunut ja sen merkitys on kasvanut entisestään. Nyt Pohjoismaat muodostavat yhdessä suuren osan koko Naton pohjoisesta ulottuvuudesta. Maidemme sotilaallisen yhteistyön syventäminen vahvistaa turvallisuutta ja koko puolustusliiton iskukykyä.”</i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Pohjoismaisen sotilasyhteistyön ja Naton pohjoisen ulottuvuuden lisäksi kokouksessa käsiteltiin myös muun muassa teknologiakehityksen merkitystä puolustukselle sekä laaja-alaista vaikuttamista. Siinä yhteinen tilannekuva ja valmistautuminen ovat tärkeitä</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Norjan pääesikunnan lisäksi Pääesikunnan päällikkö vieraili myös Norjan tiedustelulaitoksessa NIS (Etterretningstjenesten, Norwegian Intelligence Service) sekä Norjan pysyvässä yhteisoperaatioiden logistisen tuen johtoportaassa NOR JLSG (Norwegian Joint Logistics Support Group).</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kenraaliluutnantti Vesa Virtanen arvostaa, että hän ja hänen kollegansa tapaavat säännöllisesti toisiaan kasvokkain:</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px; margin-left:48px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><i>”Keskeisten liittolaisten kollegojen henkilökohtainen tunteminen vahvistaa kykyämme toimia saumattomasti myös mahdollisissa kriisitilanteissa.”</i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kenraaliluutnantti Vesa Virtasen johdolla Suomi isännöi edellistä vastaavaa kokousta syyskuussa 2025 Suomessa. Linkki tiedotteeseen 19.9.2025: <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikoiden-vuosittainen-kokous-suomessa?languageId=fi_FI" style="color:#467886; text-decoration:underline">https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikoiden-vuosittainen-kokous-suomessa?languageId=fi_FI</a> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"> </p> Thu, 08 Oct 2026 11:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/pohjoismaiden-paaesikuntien-paallikot-koolla-norjassa 2026-10-08T11:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/hornet-ylilento_simossa_9.10.2026 <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Laivue laskee seppeleen ja suorittaa ylilennon yhdellä F/A-18 Hornet -hävittäjällä juhlapäivänä kello 10.30 Lapin sodassa alas ammutun Junkers Ju 88 A-4 pommikoneen (JK-256) muistomerkillä, Sarkakankaalla Simossa.</span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Hävittäjälentolaivue 11 on ollut olemassa 1.5.1962 alkaen, ja sen perinteet ylettyvät aina Suomen ilmavoimien syntyhetkiin asti osana Lento-osasto IV:n, Lentorykmentti 4:n, Hämeen lennoston ja Lapin lennoston perintöä. </span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Hävittäjälentolaivue 11:n virallinen perinnepäivä on 10. lokakuuta, ja sitä on vietetty vuodesta 1973 lähtien.</span></span></span></span></p> Thu, 08 Oct 2026 10:42:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/hornet-ylilento_simossa_9.10.2026 2026-10-08T10:42:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-suunnittelupaallikko-vaihtuu <p>Eversti <strong>Inka Niskanen </strong>palvelee tällä hetkellä Puolustusvoimain komentajan erityisavustajana. Hän on aiemmin palvellut muun muassa Karjalan lennostossa Hävittäjälentolaivue 31:n komentajana sekä ilmasotaopin opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Niskanen on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2017 ja hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2025.</p> Thu, 08 Oct 2026 07:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-suunnittelupaallikko-vaihtuu 2026-10-08T07:36:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella-1 <p>Ilmamaalilentotoiminta on osa Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiesten koulutusta. Ilmamaalilentoja lennetään seuraavasti: </p> <ul> <li>Keskiviikkona 14.10. klo 10-11</li> <li>Torstaina 15.10. klo 10-11 ja 13-14</li> </ul> Thu, 08 Oct 2026 07:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella-1 2026-10-08T07:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-21 <p>Eversti Inka Niskanen on määrätty ilmavoimien suunnittelupäälliköksi. Hän palvelee tällä hetkellä Puolustusvoimain komentajan erityisavustajana. Hän on aiemmin palvellut muun muassa Hävittäjälentolaivue 31. komentajana sekä ilmasotaopin opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2017 ja hänet ylennettiin everstiksi vuonna 2025.</p> <p><br> Komentaja Lari Pietiläinen on määrätty Puolustusvoimain komentajan erityisavustajaksi. Hän palvelee tällä hetkellä suunnittelusektorin johtajana Pääesikunnan henkilöstöosastolla.</p> <p><br> Komentaja Kari Tarvainen on määrätty merivoimien komentajan edustajaksi Pääesikunnan suunnitteluosastolle. Hän palvelee tällä hetkellä 6. Pintatorjuntalaivueen komentajana Rannikkolaivastossa.</p> <p><br> Komentaja Markus Mattila on määrätty 6. Pintatorjuntalaivueen komentajaksi Rannikkolaivastoon. Hän palvelee tällä hetkellä sektorin johtajana henkilöstöosastolla Merivoimien esikunnassa.                                                                                                                              <br>  </p> Thu, 08 Oct 2026 06:44:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-21 2026-10-08T06:44:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-laivaston-ohjushavittaja-uss-paul-ignatius-vierailee-helsingissa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Kuluvan viikon aikana alus on vieraillut ja harjoitellut Puolustusvoimien ja Ruotsin puolustusvoimien kanssa Pohjanlahdella.  Edellisenä viikonloppuna alus vieraili Tukholmassa. Aluksella oli Pohjanlahden purjehduksella mukanaan myös henkilöstöä Ruotsin ja Suomen merivoimista.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen korostaa yhteisen harjoittelun tärkeyttä kaikissa Itämeren osissa, myös Pohjanlahdella.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Yhdessä liittolaistemme kanssa turvaamme Suomen ja Ruotsin meriyhteydet. Näin mahdollistamme liittokunnan operaatiot ja turvaamme yhteiskuntiemme huoltovarmuuden. Nämä kolmenkeskiset harjoitukset tukevat Itämeren puolustusjärjestelyjä, sillä kaikki osapuolet hyötyvät toistensa osaamisesta ja suorituskyvyistä, kontra-amiraali Tiilikainen sanoo.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- USS Paul Ignatius tuo ainutlaatuisia ja erittäin tehokkaita suorituskykyjä alueen meri- ja ilmapuolustukseen. Toivotamme Yhdysvaltain laivaston jatkossakin tervetulleeksi alueellemme, Tiilikainen jatkaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Alukselle ei järjestetä yleisöesittelyitä vierailun aikana.</span></span></span></p> Thu, 08 Oct 2026 05:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-laivaston-ohjushavittaja-uss-paul-ignatius-vierailee-helsingissa 2026-10-08T05:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/eversti-j.-o.-hannulan-1900-1944-sotahistoriallisia-teoksia-digitoitu <p>Hannula loi Sotakorkeakoulussa suomalaisen sotahistorian ja strategian opetuksen perinteen. Talvisodan aikana hän työskenteli Päämajan ulkomaantoimiston päällikkönä ja auttoi osaltaan talvisodan hengen rakentamisessa. Jatkosodan aikana hän toimi ensin JR 52:n ja myöhemmin 3. prikaatin komentajana. Hannula kaatui ilmahyökkäyksessä kesäkuussa 1944.</p> <p><strong>Hannulan teoksilla on historiallista ja opetuksellista arvoa</strong></p> <p>Uransa aikana Hannula ehti kirjoittaa muun muassa varhaisen analyysin <strong>Clausewitzista</strong> sotateoreetikkona, kaksiosaisen ensimmäisen maailmansodan historian sekä pitkään oppimateriaalina käytetyn kolmeosaisen <em>Sotataidon historia</em> -teossarjan. Hannula oli myös ajan hermolla. Hän kirjoitti laajoja analyyttisia katsauksia oman aikansa konflikteista, kuten Espanjan sisällissodasta, Italian–Etiopian sodasta sekä Saksan sotatoimista Puolassa vuonna 1939.</p> <p>”Hannulan teokset ovat toki ajallisesti hieman vanhoja, mutta sisällöltään kuitenkin mielenkiintoisia”, kuvailee Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian opettaja <strong>Otto Aura</strong>. Hänen mukaansa teoksiin kohdistuvaa mielenkiintoa lisää Hannulan työtehtävä Sotakorkeakoulun sotahistorian opettajana. ”Hannula pyrki usein tutkimaan sitä, miksi ja miten sotataito on muuttunut historian saatossa. Sotahistorian opettajan rooli näkyy teoksissa”, hän kertoo.</p> <p>Auran mukaan Hannulan tuotannolla on edelleen arvoa sotataidon opetuksessa erityisesti vertailuvälineenä: ”Hannulan teoksia luettaessa on otettava huomioon kirjoittamisaika. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden peilata sotataidon kehittymistä ja opettamista omassa ajassaan. Voidaan esimerkiksi pohtia sitä, millaisiin sotataidollisiin tekijöihin kiinnitettiin huomiota 1920- ja 1930-lukujen Suomessa”, Aura havainnollistaa.</p> <p><strong>Digitointi edistää aineiston saavutettavuutta</strong></p> <p>Hannulan kirjallisesta tuotannosta on nyt digitoitu ja julkaistu pääosa. Hannulan teosten ohella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on digitoinut runsaasti muutakin ajan suomalaista sotilaskirjallisuutta.</p> <p>Sotahistorian opettaja Aura kuvailee painetun aineiston digitointia loistavaksi teoksi. ”Nyt kun teokset ovat avoimesti kaikkien saatavilla, toivon niiden löytävän kiinnostuneita lukijoita niin opiskelijoista, tutkijoista kuin muutenkin sotahistoriasta kiinnostuneista”, hän toteaa.</p> <p>Kaikki Maanpuolustuskorkeakoulun digitoimat teokset ovat saatavilla <a href="https://doria.fi/handle/10024/72633">Doria-julkaisuarkistossa</a>. Lisäksi Hannulan kirjoituksiin voi tutustua <a href="https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu">Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen palvelussa</a>, josta löytyvät hänen <em>Sotilasaikakauslehteen</em> kirjoittamansa artikkelit 1930-luvulta.</p> Wed, 07 Oct 2026 11:54:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/eversti-j.-o.-hannulan-1900-1944-sotahistoriallisia-teoksia-digitoitu 2026-10-07T11:54:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/tykistojarjestelman-suorituskykya-vahvistetaan-southern-strike-2-26-harjoituksessa <p>Harjoitus tukee kenttätykistön henkilökunnan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa tapahtuvaa käytännön oppimista. Kokoonpano ja läpivienti tarjoavat vaativan kehyksen asioiden oppimiseen ja tykistöjärjestelmän suorituskyvyn kehittämiseen. Ampumateknisen osaamisen lisäksi harjoitellaan taistelutekniikkaa.</p> <p><br> Keskeisiä elementtejä ovat suojan parantaminen läpinäkyvällä taistelukentällä, miehittämättömien järjestelmien hyödyntäminen tulenkäytön johtamisessa, tulen teho ja nopeus, elektroniselta vaikuttamiselta suojautuminen sekä aselajien toiminnan yhteensovittaminen.</p> <p><br> Harjoitukseen osallistuu noin 1500 henkilöä, jotka ovat palkattua henkilökuntaa ja varusmiehiä Maasotakoulusta, Porin prikaatista, Panssariprikaatista ja Kaartin jääkärirykmentistä. Harjoituksen johtaa everstiluutnantti <strong>Markus Vertanen</strong>.</p> <p><br> Harjoituksessa ammutaan kovapanosammuntoja tykeillä, kranaatinheittimillä ja kevyillä aseilla. Vaarallinen alue on koko Pohjankankaan ampuma-alue. Ampuma-ajat ampumaharjoituksessa ovat:</p> <ul> <li>maanantai 19.10. kello 12:00–20:00</li> <li>tiistai–torstai 20.–22.10. kello 08:00–20:00</li> <li>perjantai 23.10. kello 08:00–15:00.</li> </ul> <p><br> Harjoitukseen osallistuu lisäksi noin 250 ajoneuvoa, joiden meno- ja paluumarssit saattavat vaikuttaa liikenteeseen seuraavilla tieosuuksilla:</p> <p>Maanantai 19.10.<br> Säkylä – Huittinen – Kiikoinen – Lavia – Niinisalo klo 08:00–14:00<br> Parola –Tampere – Ikaalinen – Jämijärvi – Niinisalo klo 08:00–16:00<br> Parola – Tampere – tie 12 – Sastamala – Tie 44 Lavian kautta Kankaanpää – Niinisalo klo 08:00–16:00.</p> <p>Perjantaina 23.10. <br> Niinisalo – Lavia – Kiikoinen – Huittinen – Säkylä klo 10:00–16:00<br> Niinisalo – Jämijärvi – Ikaalinen – Tampere – Parola klo 12:00–18:00<br> Niinisalo – Kankaanpää – Lavia – Sastamala – Tampere – Parola klo 12:00–18:00.</p> <p>Harjoitusta voi seurata Maasotakoulun sosiaalisen median kanavilla <a href="https://www.facebook.com/MaasotaK">Facebookissa</a> ja <a href="https://x.com/MaasotaK">X:ssä</a> aihetunnisteella #SouthernStrike226 .</p> Wed, 07 Oct 2026 09:55:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/tykistojarjestelman-suorituskykya-vahvistetaan-southern-strike-2-26-harjoituksessa 2026-10-07T09:55:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatin-varusmies-loukkaantui-harjoituksessa-santahaminassa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Varusmiehelle annettiin paikan päällä Puolustusvoimien lääkintähenkilöstön toimesta ensiapua ja hänet toimitettiin Puolustusvoimien ajoneuvolla sairaalaan jatkotutkimuksia ja -hoitoa varten. Varusmiehellä ei ole hengenvaaraa. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Varusmies on ollut itse yhteydessä läheisiinsä tapahtuneesta.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa muille.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Karjalan prikaati tutkii tapahtunutta ja siihen johtaneita syitä.</span></span></span></p> Mon, 05 Oct 2026 17:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatin-varusmies-loukkaantui-harjoituksessa-santahaminassa 2026-10-05T17:33:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/rauhanturvaaja-loukkaantui-vahingonlaukauksessa-libanonissa-ei-hengenvaaraa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Suomalaisen jääkärikomppanian osasto oli suorittamassa suunnitelman mukaisia perusammuntoja Naqouran ampumaradalla. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä rauhanturvaajan pistooli laukesi koteloinnin yhteydessä ja luoti osui rauhanturvaajaa pohkeeseen. </span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Rauhanturvaaja sai paikan päällä välittömän ensiavun ja hänet on kuljetettu jatkohoitoon Naquran sairaalaan. Rauhanturvaajalla ei ole hengenvaaraa. Rauhanturvaajan läheiset ovat saaneet tiedon tapahtuneesta. </span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Tapahtumasta ei aiheutunut vaaraa muille ampumaradalla olleille.</span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:115%">Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa käynnistää tutkinnan tapahtuneesta.</span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px">Kaikille operaatiossa palveleville rauhaturvaajille tarjotaan keskusteluapua tapahtuman johdosta.</p> Fri, 02 Oct 2026 10:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/rauhanturvaaja-loukkaantui-vahingonlaukauksessa-libanonissa-ei-hengenvaaraa 2026-10-02T10:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaati-viettaa-47.-vuosipaivaa <p style="margin-top:16px; margin-bottom:16px">Vuosipäivän juhlallisuudet alkoivat juhlallisella lipunnostolla Sodankylän ja Rovaniemen varuskunnissa. Sankarivainajien muistoa kunnioitetaan laskemalla seppeleet Sodankylässä Joutselän taistelun muistomerkille ja Jänkäjääkäreiden muistomerkille sekä Rovaniemellä Ilmapuolustusmuistomerkille. Vuosipäivänä Jääkäriprikaatin henkilöstölle ja kutsuvieraille järjestetään lisäksi päiväjuhla.</p> <p>Jääkäriprikaatin vuosipäivä on 1. lokakuuta. Päivämäärä ja vuosi pohjautuvat presidentti <strong>Urho Kekkosen</strong> määräykseen 29.8.1979, jolloin presidentti hyväksyi Jääkäriprikaatin perustamisen Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Puolustusvoimain komentaja kenraali <strong>Lauri Sutela</strong> ja Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraaliluutnantti <strong>Magnus Haaksalo</strong> suorittivat prikaatin juhlallisen vihkimisen 1.10.1979.</p> Fri, 02 Oct 2026 08:48:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaati-viettaa-47.-vuosipaivaa 2026-10-02T08:48:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaisia-f-35-havittajia-esiteltiin-vastaanottotilaisuudessa-rovaniemella <p>Puolustusvoimissa alkoi uusi aikakausi, kun koneyksilöt JF-510 ja JF-512 laskeutuivat Rovaniemen tukikohtaan 18.9.2026 kello 17:45. Uusi hävittäjäkalusto on olennainen osa Suomen ilmapuolustusta aina 2060-luvulle asti. Kutsuvierailla ja median edustajilla oli tilaisuus tutustua Suomen ensimmäisiin F-35-hävittäjiin Rovaniemellä lokakuun alussa järjestetyssä seremoniallisessa vastaanottotilaisuudessa. </p> <p>Tilaisuuteen kutsuvieraina osallistuivat muun muassa tasavallan presidentti <strong>Alexander Stubb</strong>, puolustusministeri <strong>Antti Häkkänen</strong>, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Timo Herranen</strong>, Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs <strong>Howard W. Brodie</strong>, F-35 Lightning II Joint Program Office -hanketoimiston johtaja kenraaliluutnantti <strong>Gregory Masiello</strong> ja Lockheed Martin Aeronauticsin johtaja <strong>Orlando Sanchez Jr.</strong> Lapin lennoston isännöimään tilaisuuteen osallistui kaikkiaan noin 400 kutsuvierasta ja median edustajaa. Lisäksi läsnä oli Lapin lennoston oma henkilökunta. </p> <figure class="image"> <figcaption> Tasavallan presidentti Alexander Stubb. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <p>Tilaisuuden ohjelmaan sisältyi F/A-18 Hornet -esityslento ja suomalaisen ohjaajan ensimmäinen F-35-lento Suomessa. Ilmavoimien ensimmäisen kotimaassa toteutetun F-35-lennon ohjaajana toimi everstiluutnantti <strong>Jaakko Sointu</strong>. Tilaisuudessa esitettiin Puolustusvoimien taistelukameran video <a href="https://youtu.be/3eOJDaCQxAo?si=bKxyuHMnomLIf3bZ">F-35 ‒ Suomen turvana</a> ja musiikista vastasi Ilmavoimien Big Band solisteinaan <strong>Linda Lampenius</strong> ja <strong>Pete Parkkonen</strong>. </p> <p><iframe allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen frameborder="0" height="315" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" src="https://www.youtube.com/embed/3eOJDaCQxAo?si=bKxyuHMnomLIf3bZ" title="YouTube video player" width="560"></iframe></p> <p>Tasavallan presidentti <strong>Alexander Stubb</strong> painotti puheessaan transatlanttista kumppanuutta ja arktisen alueen turvaamista. </p> <p>‒ Suomen F-35-hankinta vahvistaa transatlanttista kumppanuutta. Meille F-35-hävittäjissä on kyse voiman projisoinnista, turvallisuudesta ja tilannetietoisuudesta arktisella alueella. Kyse on Euroopan koillisosien turvaamisesta. </p> <p>Puolustusministeri <strong>Antti Häkkänen</strong> korosti puheessaan F-35-hävittäjien merkitystä Suomen ja liittokunnan puolustukselle. </p> <p>‒ F-35-hävittäjien toimitukset ja niiden integrointi Suomen puolustusjärjestelmään vahvistavat sekä Suomen että koko liittokunnan pelotetta ja puolustusta. Tällä suorituskyvyllä tulee olemaan keskeinen rooli Euroopan, Pohjoismaiden ja erityisesti Suomen turvallisuudessa. Euroopassa on pian yli 700 viidennen sukupolven hävittäjää. Tämä muodostaa merkittävän ilmavoiman ja voiman moninkertaistajan yhteisoperaatioiden suorituskyvylle. Samalla se osoittaa, että Eurooppa kantaa yhä suurempaa vastuuta ja että erityisesti Pohjoismaat syventävät ilmavoimiensa yhteistyötä.</p> <h3>Uusi aikakausi koko Puolustusvoimille</h3> <p>Ensimmäisten koneyksilöiden saapumisen myötä Puolustusvoimissa alkoi kaluston elinkaaren mukaisesti yli 30 vuotta kestävä F-35-aikakausi. Uudet F-35-hävittäjät ovat keskeinen osa Suomen puolustusta aina 2060-luvulle asti. F-35-kaluston monipuolisten sensorien ja asejärjestelmien ansiosta Ilmavoimat kykenee tukemaan muiden puolustushaarojen taistelua ja suojaamaan yhteiskunnan tärkeitä toimintoja aiempaa tehokkaammin. F-35 tuo konkreettista lisäarvoa koko Puolustusvoimien suorituskyvylle, kuten kaluston tyyppitunnus JF – Joint Fighter – korostaa. </p> <p>‒ Tästä alkaa viidennen sukupolven järjestelmän käyttöönotto – järjestelmän, joka on suunniteltu vastaamaan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. F-35 valittiin, koska se on suunniteltu toimimaan Suomen kaltaisessa vaativassa toimintaympäristössä. F-35:n suorituskyky mahdollistaa sen, että ohjaajamme voivat toteuttaa tehtävänsä, palata turvallisesti tukikohtaan ja olla valmiina seuraavaan tehtävään. Viidennen sukupolven hävittäjän kyvyt havaita viholliset kauempaa ja samalla pysyä vaikeasti havaittavana, jakaa tietoa nopeasti, vaikuttaa tarkasti ja selviytyä vaativassa toimintaympäristössä eivät ole meille ylimääräisiä ominaisuuksia. Ne ovat välttämätön osa suorituskykyä, totesi Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Timo Herranen</strong>. </p> <p>‒ Nämä koneet ovat täällä turvaamassa Suomen ilmatilan koskemattomuutta, vahvistamassa uskottavaa pelotetta ja varmistamassa kykymme toimia tarvittaessa osana Naton integroitua ilma- ja ohjuspuolustusta. Koneiden saapuminen ei vielä tarkoita operatiivista valmiutta. Se merkitsee uuden vaiheen alkua ja työn käynnistymistä kohti täyttä suorituskykyä, kenraalimajuri Herranen korosti vastaanottotilaisuudessa pitämässään puheessa. </p> <figure class="image"> <figcaption> Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen ja Lockheed Martin Aeronauticsin johtaja Orlando Sanchez Jr. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <h3>Kasvava eurooppalainen F-35-käyttäjäyhteisö vahvistaa Naton yhteistä puolustusta</h3> <p>F-35 on tulevaisuudessa tärkeässä roolissa sekä Suomen kansallisessa että Naton yhteisessä puolustuksessa. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien Suomi on ollut Naton jäsenenä mukana vahvistamassa liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta. Kasvava eurooppalainen F-35-käyttäjäyhteisö avaa uusia mahdollisuuksia resurssien yhteiskäyttöön ja jakamiseen liittolaisten kesken. </p> <p>Euroopassa on 2030-luvulla arviolta yli 700 F-35-hävittäjää. Tämä tukee merkittävällä tavalla Suomen puolustusta ja Naton ilmavoimien yhteisoperointikykyä, sillä kaikki nykyiset ja tulevat eurooppalaiset F-35-käyttäjät, Sveitsiä lukuun ottamatta, ovat Naton jäseniä ja Suomen liittolaisia. Yhtenä Ilmavoimien keskeisenä tavoitteena on syventää yhteistyötä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa. </p> <p>Suomi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Belgia allekirjoittivat vuonna 2025 ”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan, joka luo edellytykset F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien yhteiskäytölle ja jakamiselle maiden ilmavoimien kesken. Yhdysvaltain ilmavoimien Euroopassa toimivat yksiköt osallistuvat yhteistyöhön erillisen sopimusjärjestelyn kautta. </p> <p>Yhteistyössä otettiin konkreettinen askel Ørlandin tukikohdassa Norjassa 17.9.2026, kun suomalainen F-35-ohjaaja lensi Norjan kuninkaallisten ilmavoimien F-35-hävittäjällä. Kyseessä oli Ilmavoimien ensimmäinen F-35-lento Euroopassa. Suomen osalta ”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan mahdollistama yhteistyö etenee ja arkipäiväistyy vaiheittain uusien F-35-hävittäjien käyttöönoton myötä.</p> <p>Tulevaisuudessa F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien yhteiskäyttö ja jakaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suomalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset F-35-ohjaajat ja -mekaanikot ovat valmiita työskentelemään, ja tarvittaessa taistelemaan, yhtenä yhtenäisenä joukkona. Lisäksi valmius yhteensopivien asejärjestelmien jakamiseen eurooppalaisten F-35-käyttäjien kesken vahvistaa osaltaan Suomen ilmapuolustuksen logistiikkaa ja huoltovarmuutta. </p> <figure class="image"> <figcaption> JF-510 Rovaniemen tukikohdassa 1.10.2026. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <h3>F-35-hävittäjien toimitukset jatkuvat vuoden 2030 loppuun saakka</h3> <p>F-35-järjestelmän suorituskyky rakentuu vaiheittain tuotantolinjalta saapuvien koneiden vastaanottojen myötä ja koneiden toimitukset jatkuvat vuoden 2030 loppuun saakka. Ensimmäiset kahdeksan Suomelle valmistettua konetta ovat suomalaisten ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön käytössä Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa F-35-alkukoulutuksessa. Ensimmäiset ryhmät ovat jo valmistuneet, suomalaisten koulutus jatkuu Yhdysvalloissa vuoden 2028 alkuun saakka. </p> <p>F-35-koulutus käynnistyy nopeassa aikataulussa myös kotimaassa. Lentotekniikan koulutus alkaa Rovaniemellä jo loppuvuodesta ja ohjaajien koulutus tammikuussa 2027. Opettajina toimivat alkukoulutuksen Yhdysvalloissa saaneet suomalaiset tiiviissä yhteistyössä yhdysvaltalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten lennonopettajien ja asiantuntijoiden kanssa. </p> <p>Seuraavat koneyksilöt toimitetaan Suomeen syksyn kuluessa. F-35-järjestelmän alustava operatiivinen suorituskyky (<em>initial operational capability, IOC</em>) saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Karjalan lennoston on määrä ottaa vastaan ensimmäiset F-35-hävittäjät vuoden 2028 aikana. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky (<em>full operational capability, FOC</em>) saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18 Hornet- ja F-35A Lightning II -kalustolla.</p> <figure class="image"> <figcaption> Kielekkeinen valtiolippu F-35-vastaanottotilaisuudessa 1.10.2026. Kuva: Ilmavoimat </figcaption> </figure> <p><strong>Lue lisää:</strong><br> <a href="https://puolustusvoimat.fi/hx-hanke">F-35-hanke – Suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle</a></p> <p>18.9.2026 <br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/suomen-ensimmaiset-f-35-havittajat-ovat-saapuneet-suomeen">Suomen ensimmäiset F-35-hävittäjät ovat saapuneet Suomeen</a></p> <p>17.9.2026<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimat-syventaa-yhteistyota-eurooppalaisten-f-35-kayttajien-kanssa">Ilmavoimat syventää yhteistyötä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa</a><br>  </p> Thu, 01 Oct 2026 12:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaisia-f-35-havittajia-esiteltiin-vastaanottotilaisuudessa-rovaniemella 2026-10-01T12:50:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-merijalkavaki-mukana-valvomassa-itamerta <p>Merijalkaväen joukko toimii Saaristomeren alueella ja toteuttaa Naton eVA (enhanced Vigilance Activity) Baltic Sentry -aktiviteettiin liittyviä tehtäviä. Joukko käyttää Itämeren alueella toiminnassaan myös miehittämättömiä pinta- ja ilma-aluksia.</p> <p>Osasto saapuu Suomeen lokakuun alussa ja tukeutuu Merivoimien tukikohtiin ja alueisiin Lounais-Suomessa ja Saaristomeren alueella.</p> <p>Baltic Sentry on Naton tammikuussa 2025 käynnistämä laaja-alainen valvontatehtävä. Se on tärkeä osa liittouman yhteistä puolustusta ja sen päätavoitteena on suojata Itämeren kriittistä vedenalaista infrastruktuuria. Merijalkaväki osallistui tehtävään ensimmäisen kerran helmikuussa 2025.</p> <p>- Naton Baltic Sentry -aktiviteetti jatkuu edelleen ja liittouma on sitoutunut Itämeren turvaamiseen. Merijalkaväen kokemus, osaaminen ja uudet järjestelmät soveltuvat tilannekuvamme täydentämiseen ja valvonnan tukemiseen erinomaisesti, toteaa Merivoimien operaatipäällikkö, kommodori <strong>Johan Tillander</strong>.</p> <p>Yhdysvaltain merijalkaväen Euroopan ja Afrikan joukkojen komentaja, kenraalimajuri <strong>Daniel Shipley</strong> kuvasi yhteistyön operatiivista suunnittelua malliesimerkiksi, jossa euroopalaiset liittolaiset johtavat alueellista meriturvallisuutta ja Yhdysvallat tukee toimintaa erikoistuneilla ja ketterillä joukoilla, jotka tehostavat liittolaisten kykyjä.</p> <p>- Osallistumisemme Baltic Sentryyn osoittaa merijalkaväen ketteryyttä osoittaa nopeasti suorituskykyjä sinne, missä ne ovat tehokkaimpia, Shipley sanoo. </p> <p>- Suomalaisten liittolaisten kanssa yhdessä työskentely vahvistaa yhteistä valmiuttamme varmistaen, että kykenemme operoimaan saumattomasti yhtenäisenä ja tehokkaana yksikkönä estääksemme hybriditoimet Itämeren rannikolla. </p> <p>Myöhemmin marraskuun lopulla merijalkaväen joukkoja osallistuu myös Merivoimien syksyn Narrow Waters -pääsotaharjoitukseen.</p> Thu, 01 Oct 2026 12:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/yhdysvaltain-merijalkavaki-mukana-valvomassa-itamerta 2026-10-01T12:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/kommodori-petteri-kuosmanen-on-puolustusvoimien-tutkimuslaitoksen-uusi-johtaja <p>Kommodori<strong> Petteri Kuosmanen</strong> on määrätty Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajan tehtävään 1.10.2026 lukien.</p> <p>Komdri Kuosmanen tuli tehtävään Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkön tehtävästä. Aiemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä ja Sotatekniikan laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2004 sekä diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 2002. Kuosmanen ylennettiin kommodoriksi vuonna 2019.</p> <p> </p> Thu, 01 Oct 2026 06:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/kommodori-petteri-kuosmanen-on-puolustusvoimien-tutkimuslaitoksen-uusi-johtaja 2026-10-01T06:23:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-7 <p style="margin-top:16px; margin-bottom:4px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:16.8pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:#2b2e31">Melualtistuminen tapahtui harjoitukseen lähtiessä yhden rynnäkkökiväärin lauettua vahingossa. </span></span></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-top:16px; margin-bottom:4px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:16.8pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><span style="font-size:12.0pt"><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:#2b2e31"><br> Melulle altistuneiden varusmiesten kuulo tutkittiin terveysasemalla.</span></span></span></span></span></span></span></p> Tue, 29 Sep 2026 17:25:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-7 2026-09-29T17:25:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-3.-lokakuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kuopiossa <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä. Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Ilmavoimat lentää lauantaina 3.10.2026 kello 12 F/A-18 Hornet -ylilennon Kainuun Prikaatin maanpuolustuspäivän yhteydessä Kuopiossa. Karjalan lennosto lentää ylilennon Kuopion torin yli Puijonkadun suuntaisesti etelästä kohti pohjoista. Lennolla on säävaraus.</span></span></p> Tue, 29 Sep 2026 09:22:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-3.-lokakuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kuopiossa 2026-09-29T09:22:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/polttoainetta-valui-maahan-mikkelin-varuskunta-alueella <p>Polttoaineen tankkauskontista valui dieseliä maahan tämänhetkisen arvion mukaan joitakin kymmeniä litroja. Karjalan prikaati ja Etelä-Savon pelastuslaitos aloittivat toimenpiteet vahingon torjumiseksi varuskunta-alueella välittömästi vuodon havaitsemisen jälkeen.</p> <p>Karjalan prikaati tutkii polttoainevuodon aiheutumiseen johtaneita syitä.</p> Mon, 28 Sep 2026 14:04:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/polttoainetta-valui-maahan-mikkelin-varuskunta-alueella 2026-09-28T14:04:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ruotsalaisalus-mukaan-suomen-merialueiden-valvontaan <p>Ruotsalainen Visby-luokan korvetti HSwMS Helsingborg osallistuu Suomen Merivoimien johdossa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen viikolla 40.</p> <p>Tiivis yhteistyö liittolaisemme kanssa vahvistaa Pohjolan ja koko liittokunnan itäisen sivustan turvallisuutta sekä lisää Suomen ja Ruotsin kykyä operoida yhdessä kaikissa tilanteissa, niin rauhan aikana, häiriötilanteissa kuin myös poikkeusoloissa.</p> <p>Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Nyt toteutettava yhteistoiminta Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa on uusi askel kohti entisestään syvenevää yhteistyötä.</p> <p>Yhteistoiminnalla Ruotsin merivoimien kanssa laajennetaan käytännön yhteistoimintamalleja meritilannekuvan muodostamiseksi ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi.</p> <p>- Luomme nyt toimivia käytänteitä yhteisestä toiminnasta. Madallamme näin kynnystä toteuttaa vastaavia ja muita vaativia tehtäviä tulevaisuudessa aina tarpeen vaatiessa, Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori<strong> Johan Tillande</strong>r sanoo.</p> <p>Ruotsin merellinen osallistuminen mahdollistaa Merivoimien omien alusten suuntaamiseen muihin tehtäviin. Kaiken toiminnan perustana Ruotsin kanssa on jaettu meritilannekuva.</p> <p>- Suomen ja Ruotsin merivoimien operaatiokeskukset vaihtavat tietoa jatkuvasti päivittäin. Suomen alueen valvontayhteistyössä ruotsalaisaluksilla on samanlaiset normaaliolojen toimivaltuudet kuin suomalaisilla, mukaan lukien sotilaallisten voimakeinojen käyttö. Kaikissa tilanteissa yhteistoimintaa johtaa suomalainen kantahenkilökuntaan kuuluva sotilas kansallisilla normaaliolojen toimivaltuuksilla, Tillander lisää.</p> Mon, 28 Sep 2026 11:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/ruotsalaisalus-mukaan-suomen-merialueiden-valvontaan 2026-09-28T11:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tyovierailulla-ukrainassa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti <strong>Pasi Välimäki</strong> teki työvierailun Ukrainaan. Vierailu oli jatkoa pitkään jatkuneelle ja tiivistyneelle yhteistyölle Ukrainan asevoimien kanssa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Vierailu alkoi Ukrainan maavoimien komentajan ja esikunnan tapaamisella Kiovassa. Keskusteluissa esillä olivat operatiivinen tilanne, taistelukentän muutostekijät, joukkojen koulutus ja varustaminen sekä kahdenvälinen maavoimayhteistyö. Vierailun aikana käytiin tapaamassa Ukrainan maavoimien 3. Armeijakunnan komentajaa ja hänen alaisiaan. Tässä yhteydessä perehdyttiin myös OP VIVALDI:n rakenteeseen ja tilanteeseen sekä keskusteltiin tiedonvaihdosta ja yhteydenpidosta. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">– Minulle on ollut tärkeää käydä tapaamassa ukrainalaisia rintamakomentajia ja keskustella heidän kanssaan taistelukentän muutoksesta, menestystekijöistä ja haasteista, jotta oma tekemisemme kytkeytyy oikealla tavalla meneillään olevaan muutokseen. Armeijakunnan komentaja avasi näitä tekijöitä erittäin konkreettisesti, kun keskustelimme joukkojen koulutuksesta sekä niiden käytöstä meneillään olevassa operaatiossa. Keskustelimme myös mekanisoitujen joukkojen menestykselliseen käyttöön tarvittavien edellytysten luomisesta. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää ja koulutuksen sisältöjä on kehitetty Ukrainaista saatuja kokemuksia ja havaintoja huomioon ottaen. Tiedonvaihto ja ristiin oppiminen ovat oleellinen osa kahdenvälistä yhteistyötä Ukrainan kanssa, etenkin miehittämättömien järjestelmien käyttöönotossa maavoimissa. Tämän yhteistyön tiivistäminen ja vaikutusten jalkauttaminen arkipäivän tekemiseen on vielä systematisoitava. Yhtenä ajatuksena on kouluttajavaihto kursseihin liittyen. </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><br> – Vieraillessani 233. koulutuskeskuksessa saatoin nähdä miten koulutuksen järjestelyt ja toteutus ovat kehittyneet ja osin muuttuneet viime vuosien aikana. Yhteistyömme keskuksen kanssa on ollut meille tärkeää, kun olemme käynnistäneet aseistettavien lennokkien koulutuksen maavoimissa ja kehittäneet taistelijan rataa vastaamaan nykyaikaisen taistelukentän vaatimuksia, Maavoimien komentaja toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Delegaatio tutustui myös Ukrainan miehittämättömien järjestelmien johtoportaan <i>(Unmanned Systems Command)</i> toimintaan ja tapasi sen komentajan. Tapaamisessa keskusteltiin miehittämättömien järjestelmien organisoinnista, käyttöperiaatteista, koulutuksesta sekä käytössä olevista järjestelmistä ja niiden kehitysnäkymistä.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">– Keskustelimme etenkin torjuntalennokkien monikerroksisesta käytöstä sekä niiden jatkuvasta kehittämisestä, jotta ne vastaavat uhkajärjestelmien kehitykseen. Tapaamisen yhteydessä saatoimme todeta varsin konkreettisesti minkälaisia vaatimuksia miehittämättömien järjestelmien käyttö ja johtaminen asettaa tiedonsiirtoratkaisuille ja tietointegraatiolle sekä elektronisen sodankäynnin eri toiminnallisuuksille. Keskustelimme myös vasta solmitusta kahdenvälisestä ”dronediilistä” sekä koulutusyhteistyön mahdollisuuksista, Välimäki kertoo.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><br> Ukrainan kokemusten hyödyntäminen näkyy myös Naton kehittämisessä, mm. liittokunnan Eastern Flank Deterrence Initiative -aloitteen (EFDI) muodossa. Huomattava osa EFDI:n teknologiaratkaisuista ja järjestelmistä on testattu tai käytössä Ukrainassa. Suomessa loppuvuodesta järjestettävä Arctic Strike 26 -kokeiluharjoitus on osa EFDI-kehittämistä ja Ukraina-yhteistyöllä on siihenkin liittyen merkitystä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Maavoimien komentaja tapasi myös Ukrainan asevoimien komentajan kenraalimajuri <strong>Mykhailo Drapatyin</strong>, joka tapaamisen lopuksi luovutti Maavoimien komentajalle myönnetyn Ukrainan ansioritarikunnan 2 lk:n kunniamerkin.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><i>Photos: (c) The Armed Forces of Ukraine.</i></span></span></span></p> Mon, 28 Sep 2026 08:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tyovierailulla-ukrainassa 2026-09-28T08:01:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-19.-23.10.2026 <figure class="image" style="float:right"> <figcaption>                   Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p style="margin-bottom:11px">Karjalan lennoston Suojausyksikkö järjestää suojausharjoituksen ja siihen liittyvät kertausharjoitukset 19.‒23. lokakuuta Rissala-Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen-alueella. Samalla alueella toteutuu marraskuun lopussa 22.-27.11.2026 Ilmavoimien joulukuussa kotiutuvien varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoitus.</p> <p>19.‒23.10.2026 pidettävään suojausharjoitukseen osallistuu Karjalan lennoston henkilöstöä, saapumiserien 1/26 ja 2/26 saapumiserien varusmiehiä sekä reserviläisiä. Harjoituksen johtaa Suojausyksikön päällikkö majuri Lauri Keinänen.</p> <p>Tukikohdan ulkopuolisilla harjoitusalueilla Rissala-Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen Puolustusvoimat voi sulkea tilapäisesti pieniä teitä, jotta ulkopuoliset eivät altistu paukkupatruunoiden aiheuttamalle melulle. Lisäksi huomioitavaa on, että alueilla liikkuu sotilasajoneuvoja ja harjoitusjoukkoja. Harjoitusalueen asukkaiden liikennöinti kiinteistöilleen mahdollistuu koko harjoituksen ajan. Alueella asuvien henkilöiden tulee valmistautua esittämään voimassa olevan henkilöllisyystodistus.</p> <p>Karjalan lennosto pitää harjoitusalueen asukkaille ja median edustajille suojausharjoituksen ja Ilmavoimien Protective Fence 26 -lentotoimintaharjoituksen sekä joukkokoulutuskauden päättöharjoitusta koskevan infotilaisuuden keskiviikkona 7. lokakuuta kello 17 alkaen Kunnonpaikassa, Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela.</p> <p>Lisätiedot: Karjalan lennosto, kapteeni Teemu Teppola puh. 0299 800 (PV vaihde)</p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif"><b><span style="background:white"><span style="font-family:"Arial",sans-serif"><span style="color:black">Yleistiedoksianto Kuopion ja Siilinjärven alueilla sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä Puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja liikkumisen rajoittamisesta harjoitusalueilla 19.‒23.10.2026.</span></span></span></b> <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yleistiedoksianto-karjalan-lennoston-paatos-11.9.2026" style="color:blue; text-decoration:underline"><span style="font-family:"Arial",sans-serif">Yleistiedoksianto - Karjalan lennoston päätös 11.9.2026 - Puolustusvoimat</span></a><span style="font-family:"Arial",sans-serif"></span></span></span></span></p> Mon, 28 Sep 2026 05:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-19.-23.10.2026 2026-09-28T05:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-monin-paikoin-suomea-mukana-helikoptereita- <p>Rykmentin harjoitustoimintaa on </p> <ul> <li>28.9. – 2.10. Kymenlaaksossa, Pyhtään ja Haminan välinen rannikko- ja merialue mukaan lukien</li> <li>28.9. – 7.10. Länsi-Suomessa Ulvilan, Pirkkalan, Someron ja Raision välisellä alueella</li> <li>29.9. – 1.10. Kymenlaaksossa Kouvolan alueella</li> <li>2. – 16.10. Pohjois-Savossa Rautavaaran kunnan alueella sekä Pohjois-Karjalassa Nurmeksen ja Juuan alueilla</li> <li>5. – 9.10. Kymenlaaksossa Kouvolan alueella ja Etelä-Karjalassa Luumäen kunnan alueella</li> <li>6. – 8.10. Länsi-Suomessa Hangon ja Uudenkaupungin välisellä rannikko- ja merialueella.</li> </ul> <p>Pienissä partiokokoonpanoissa liikkuvat harjoitusosastot ovat pukeutuneet taisteluvarustukseen. Osaan harjoitustilanteista liittyy ampumatarvikkeiden ja pienten räjähteiden käyttöä, sekä helikoptereiden lentotoimintaa. Helikopteritoimintaa on sekä valoisan että pimeän aikana ja lennot tapahtuvat osittain matalia lentokorkeuksia käyttäen, mistä voi aiheutua äänihaittaa.</p> <h3>Myös helikopterimiehistöjen pimeälentokoulutus jatkuu </h3> <p>Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan syyskauden pimeälentokoulutukseen liittyviä koulutuslentoja on vielä viikoilla 40, 44, 46 ja 50. Lennot keskittyvät pääsääntöisesti noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä.</p> <p>Aiemmin julkaistu tiedote syyskauden pimeälentokoulutuksesta</p> <ul> <li><a href="https://maavoimat.fi/-/helikopteripataljoonan-syyskauden-pimealentokoulutus-alkaa-2">Helikopteripataljoonan syyskauden 2026 pimeälentokoulutus alkaa</a></li> </ul> <p>Puolustusvoimien helikopterikalusto</p> <ul> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/236">NH90-kuljetushelikopteri</a></li> <li><a href="https://puolustusvoimat.fi/kalusto/-/cat/asset/view/id/235">MD500-kevythelikopteri</a><br>  </li> </ul> <p>Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai Utin jääkärirykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>.</p> <p> </p> Fri, 25 Sep 2026 10:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-monin-paikoin-suomea-mukana-helikoptereita- 2026-09-25T10:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ja-ruotsin-ilmavoimat-toteuttivat-ensimmaisen-yhteisen-operatiivisen-tunnistuslennon <p>Operatiivinen tunnistuslento toteutettiin osana Suomen ja Ruotsin yhteistoimintaa alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Suomen ilmavoimien Ilmaoperaatiokeskuksen johtamaan tehtävään osallistui suomalaisia F/A-18 Hornet- ja ruotsalaisia JAS 39 Gripen -hävittäjiä, jotka tunnistivat Tu-134-kuljetuskoneesta (Nato-raportointinimi ”Crusty”) sekä MiG-31-hävittäjistä (”Foxhound”) ja Su-30-hävittäjistä (”Flanker-H”) koostuneen venäläisen lento-osaston kansainvälisessä ilmatilassa Suomenlahden yllä. </p> <p>‒ Suomen ja Ruotsin ilmavoimat vastaavat oman ilmatilansa alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta. Tänä syksynä alkanut aiempaa syvempi yhteistyö mahdollistaa yhteiset operatiiviset tunnistuslennot ja päivystyshävittäjien tukeutumisen toisen maan tukikohtiin, kertoo Ilmavomien operaatiopäällikkö eversti <strong>Vesa Mäntylä</strong>.</p> <p>‒ Tältä tiivis yhteistyö näyttää käytännössä. Vuosien varrella luottamuksen ja vahvojen henkilökohtaisten suhteiden pohjalle rakentuneen yhteistyön ansiosta voimme nyt toimia saumattomasti yhdessä – ilmavoimina, kansakuntina ja liittolaisina, toteaa Ruotsin ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Jonas Wikman</strong>. </p> <h3>Suomen ja Ruotsin päivystyshävittäjät tukevat toisiaan</h3> <p>Operatiivisessa päivystyksessä olevien aseistettujen hävittäjien päivystyspaikkaa ja lentoonlähtövalmiutta säädetään Ilmaoperaatiokeskuksen johdolla tarpeen ja tilanteen mukaan. Suomalaiset ja ruotsalaiset hävittäjät päivystävät lähtökohtaisesti kansallisissa tukikohdissaan, mutta voivat tarvittaessa tukeutua toisen maan tukikohtiin osana operatiivista toimintaa.</p> <p>Suomen ja Ruotsin ilmavoimien yhteistyö on aktiivista ja vakiintunutta. Rajat ylittävää Cross Border Training -harjoitustoimintaa on lennetty lähes viikoittain jo vuosien ajan. Viime vuosina kumppanuutta on syvennetty edelleen osana Nordic Air Power -yhteistyötä, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmavoimat kehittävät pohjoismaista suorituskykyä osana Naton yhteistä puolustusta. Suomi ja Ruotsi tekevät Itämeren alueella yhteistyötä ja koordinoivat toimintaansa myös Naton Baltic Air Policing -päivystysosastojen kanssa. </p> <p>Suomen ja Ruotsin tiivis yhteistyö vahvistaa Pohjolan ja koko Naton itäisen sivustan turvallisuutta sekä lisää maiden kykyä operoida yhdessä kaikissa tilanteissa, niin rauhan aikana, häiriötilanteissa kuin myös poikkeusoloissa.</p> <figure class="image"> <figcaption> Venäläinen MiG-31-hävittäjä ("Foxhound"). Kuva: Ruotsin ilmavoimat </figcaption> </figure> <p> </p> <figure class="image"> <figcaption> Venäläisiä Su-30-hävittäjiä ("Flanker-H"). Kuva: Ruotsin ilmavoimat </figcaption> </figure> <p><br>  </p> <p><strong>Lue lisää: </strong></p> <p><a href="https://ilmavoimat.fi/akv/akt-toiminta">Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen (AKV / AKT)</a></p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yhteistyo-ruotsin-kanssa-tiivistyy-alueellisen-koskemattomuuden-valvonnassa-ja-turvaamisessa">Yhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa</a></p> Fri, 25 Sep 2026 06:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ja-ruotsin-ilmavoimat-toteuttivat-ensimmaisen-yhteisen-operatiivisen-tunnistuslennon 2026-09-25T06:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sotiemme-veteraanit-sotiemme-naiset-2026-kerays-tampeeella-ja-pirkkalassa <p>Keräyksellä on Poliisihallituksen keräyslupa RA/2026/152, joka on jatkuvasti voimassa oleva keräyslupa.</p> <p>Satakunnan lennoston varusmiehet suorittavat lipaskeräystä Tampereen ja Pirkkalan alueen suurissa ostoskeskuksissa 28. - 30.9.2026 klo 15.30 - 20.30.</p> <p>PRISMAT:</p> <ul> <li>Linnainmaa</li> <li>Koivistonkylä</li> <li>Lielahti</li> <li>Pirkkala</li> </ul> <p>CITYMARKETIT:</p> <ul> <li>Linnainmaa</li> <li>Turtola</li> <li>Lielahti</li> <li>Pirkkala</li> </ul> <p> </p> Fri, 25 Sep 2026 05:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sotiemme-veteraanit-sotiemme-naiset-2026-kerays-tampeeella-ja-pirkkalassa 2026-09-25T05:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/sata-vuotta-suomalaista-logistiikkaupseerikoulutusta <p style="margin-bottom:11px">Huollon – ja sen kattokäsitteenä logistiikan – onnistunut järjestäminen, oli sitten kyse kuljetuksista, ruoasta, vaatteista, varusteista, lääkinnästä, ase- ja ampumatarvikehuollosta tai vaikkapa vikaantuneen materiaalin korjaamisesta, on ollut aina menestyksekkäiden sotilaallisten operaatioiden perusedellytys.</p> <p>Myös vuonna 1918 perustetuissa Suomen Puolustusvoimissa huolto-osaamisen merkitys ymmärrettiin varhain.</p> <p>Itsenäisen Suomen huoltoupseerikoulutuksen katsotaan alkaneen vuosisata sitten, lokakuussa 1926, jolloin Helsingin Kampin kasarmeilla nykyisen Lasipalatsin läheisyydessä järjestettiin talousupseereille suunnattu neljän kuukauden mittainen Sotilashallinnollinen kurssi I.</p> <p>Logistiikan huoltolajit olivat uuden aselajin alkutaipaleella intendentuuri  – eli nykytermein talousmateriaalihuolto – lääkintä-, eläinlääkintä-, ja ampumatarvikehuolto sekä pioneeri-, suojelu- ja viestihuolto. Lisäksi huoltoupseerien vastuulle kuului jo tuolloin joukkojen ja materiaalin kuljetusten järjestäminen.</p> <p>Vuosisadan kuluessa sotilaallinen huolto mukautui ensin pelkästä rauhanajan koulutustoiminnan tukemisesta talvi- ja jatkosodan asettamiin suuren kenttäarmeijan asettamiin vaatimuksiin ja teknistyi ja motorisoitui muiden aselajien mukana.</p> <p>Kylmän sodan aikana huollon ja myös sen rinnalla aina kulkeneen sotataloudellisen varautumisen punaiseksi langaksi muodostui omavaraisuus, mikä näkyi esimerkiksi kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden Puolustusvoimien käyttöön kehittämissä aseissa ja ajoneuvoissa.</p> <p>Samalla vahvistettiin myös Puolustusvoimien materiaalisen ja huollollisen valmiuden kulmakiviin nykyisinkin kuuluvaa suomalaisen yhteiskunnan sotilas- ja siviilitoimijoiden tiivistä yhteistyötä normaali- ja poikkeusolojen logistiikassa.</p> <p> </p> <h2>Huolto laajeni logistiikaksi</h2> <p>Viimeisten vuosikymmenten aikana sotilaallinen huolto on saanut Puolustusvoimissa kattokäsitteekseen logistiikan, johon kuuluvat perinteisten huoltolajien lisäksi muun muassa sotatalouden, sotilaallisen infrastruktuurin ja väylien, sotamateriaalin ja sotatalouden kehittämisen kokonaisuudet.</p> <p>Samalla aiemmin kotimaakeskeisestä logistiikasta on 1990-luvulta alkaneen kansainvälisen toiminnan vilkastumisen ja lopulta Nato-jäsenyyden myötä tullut toimintaa, joka liittää Puolustusvoimat osaksi globaaleja verkostoja. Kotimaisten ja liittolaisjoukkojen liikkuvuuden, materiaalisen valmiuden ja logistisen tuen takaaminen onkin elimellinen osa tämän päivän logistiikkaupseerin tehtäviä ja ammattiosaamista.</p> <p>Kampin kasarmeilta alkaneesta sotilaallisen logistiikan toimialakoulutuksesta Puolustusvoimissa vastaa tänä päivänä vuonna 2015 Riihimäellä toimintansa aloittanut Logistiikkakoulu.</p> <p>Logistiikkakoulu perustettiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun Hämeen Rykmentin alainen Huoltokoulu toimintoineen siirrettiin Panssariprikaatin alaisuudessa toimivaan Hattula-Riihimäen varuskuntaan Riihimäelle. Samassa varuskunnassa toimii myös Puolustusvoimien terveydenhuollosta vastaavan Sotilaslääketieteen keskuksen esikunta.</p> <p>Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan alainen Logistiikkakoulu antaa upseerikoulutuksen osalta tutkintoon tähtäävää logistiikan koulutusta muun muassa sotatieteiden kandidaatin sekä maisterin koulutusohjelmissa. Lisäksi se toteuttaa toimialapäällikön opintokokonaisuuteen tähtäävää upseereille suunnattua täydennyskoulutusta sekä aliupseereiden täydennyskoulutusta.</p> <p>Koululla on merkittävä rooli myös Puolustusvoimien vaativimpien ajoneuvo, kuljetus- sekä ase- ja räjähdealan eri tehtäviin täydennyskoulutuksen järjestämisessä sekä logistiikan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.</p> <p>Logistiikkakoulu juhlisti logistiikkaupseerikoulutusta keskiviikkona 23. syyskuuta Riihimäellä, jossa koulun päärakennuksen edustalla paljastettiin Logistiikan kivi -muistomerkki. Muistomerkki koostuu koulun lipun kuva-aiheen esittävästä kilvestä, joka on valettu hylsyissä ja ajoneuvoissa käytetyistä metalleista tehdystä seoksesta. Muistomerkin kivipaasi on peräisen Uudenkylän asevarikon alueelta, jossa elokuussa 1965 tapahtunut mittava räjähdeonnettomuus oli irrottanut sen kallioperästä.</p> <figure class="image"> <figcaption> Logistiikan kivi -muistomerkin paljastivat Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Jari Mikkonen ja Logistiikkakoulun johtaja Juha Urpelainen Riihimäellä. </figcaption> </figure> <p><br>  </p> Thu, 24 Sep 2026 12:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/sata-vuotta-suomalaista-logistiikkaupseerikoulutusta 2026-09-24T12:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-nuorten-maanpuolustustahto-osana-kognitiivista-resilienssia <p>Suomessa kansalaisten maanpuolustustahdon taso on keskeinen mittari yhteiskunnan asenneilmapiirille maanpuolustusasioissa. Maanpuolustustahdolla on konkreettinen merkitys maanpuolustuksen toimintaedellytyksille, sillä asevelvollisuuden varaan rakentuvan mallin toimivuus edellyttää kansalaisten tahtoa sitoutua sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin sekä heidän tukeaan puolustusjärjestelmälle ja sen kehittämiselle.  Kansalaisten korkea maanpuolustustahto on ollut perinteinen osa maanpuolustuksen pelotteen rakentumista Suomessa.</p> <p>Tässä katsauksessa pohditaan, millaiseksi nuorten suhde maanpuolustukseen ja sen myötä maanpuolustustahto muodostuvat tulevaisuudessa, jos useat yhteiskuntaan ja turvallisuusympäristöön vaikuttavat ilmiöt vaikeuttavat nuorten sitoutumista osaksi yhteiskuntaa. Katsauksessa esitellään 12 muutosilmiötä, joiden ennakoidaan vaikuttavan nuorten maanpuolustussuhteen muodostumiseen nykyhetkestä aina 2040-luvulle saakka. Maanpuolustussuhteen malli toimii analyyttisena kehikkona, jonka kautta voidaan eritellä nuorten maanpuolustustahdon muodostumisen kannalta olennaisia yhteiskunnallisia muutosilmiöitä.</p> <p>Muutosilmiöiden merkitystä eritellään yhteenkuuluvuuden tunteen, puolustamisen arvoisuutta koskevien käsitysten ja uhkakäsitysten näkökulmista. Katsaus esittää, että nuorten maanpuolustussuhteen kehityssuuntien tarkastelu tukee yhteiskunnan kognitiivisen resilienssin vahvistamista, koska se auttaa havaitsemaan ennakolta mahdollisia haavoittuvuuksia nuorten tahdossa osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen ja tukea sitä.</p> <p>2026:9 <a data-extension="pdf" data-size="401kB" data-uuid="3cf04730-ffe6-799c-b7d2-3b705d01bf64" href="https://puolustusvoimat.fi:8443/documents/1951253/2815786/2026-9%20Nuorten%20maanpuolustustahto%20osana%20kognitiivista%20resilienssi%C3%A4.pdf/3cf04730-ffe6-799c-b7d2-3b705d01bf64?t=1787912091272" target="_blank"><strong>Nuorten maanpuolustustahto osana kognitiivista resilienssiä</strong></a></p> <h2>Lisätietoja</h2> <p>Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija FT, dosentti Miina Kaarkoski.</p> <p><a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a></p> Thu, 24 Sep 2026 07:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-nuorten-maanpuolustustahto-osana-kognitiivista-resilienssia 2026-09-24T07:02:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella <p>Ilmamaalilento on osa Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiesten koulutusta. </p> Wed, 23 Sep 2026 09:55:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/lentotoimintaa-parolannummella 2026-09-23T09:55:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026-kulkulupien-hakuohje-ajalle-18.11.-25.11.2026 <figure class="image"> <figcaption> Ilmavoimien Hornet-hävittäjä maantietukikohdassa. Kuva: Karjalan lennosto </figcaption> </figure> <p style="margin-bottom:13px">Ilmavoimien Protective Fence 26 -harjoitus aiheuttaa liikennejärjestelyjä ja liikkumisrajoituksia Karjalan lennoston Rissalan tukikohdan ympäristössä 18.11.‒25.11.2026. Harjoituskäyttöön otetaan valtatiellä 9 sijaitseva Jännevirran varalaskupaikka ja tukikohdan lähialueet. <strong>Varalaskupaikka suljetaan liikenteeltä 18.11. kello 08:00 ja avataan liikenteelle 25.11. kello 12:00 mennessä. </strong></p> <p style="margin-bottom:13px">Valtatie 9 Toivalantien ja Joensuuntien risteyksen ja Jännevirran sillan itäpuolen väliltä sekä maantie 562 (Lentokentäntie) Vt 9:n ja Lentokentäntien ja Rantatien risteyksen välillä suljetaan liikenteeltä harjoituksen ajaksi. Valtatien 9 liikenne opastetaan harjoituksen ajaksi kiertoreitille Riistavedeltä Juankosken ja Nilsiän suuntaan maanteiden 567 ja 569 sekä kantatien 75 kautta. Kulku Kuopion lentoasemalle ohjataan maantien 559 (vanha viitonen) ja maantien 16330 (Jäläntie) kautta. Kuopion ja Joensuun välin kulkeminen onnistuu normaalisti myös eteläistä reittiä valtatien 23 ja Leppävirran kautta.</p> <p style="margin-bottom:13px">Maanteiden 16339 (Ranta-Toivalantie) ja 16340 (Uuhilahdentie) käyttö rajoitetaan ainoastaan Puolustusvoimien, harjoitusalueen sekä Jännevirran ja Riistaveden välisen alueen kiinteistöjen sekä pelastusviranomaisten ja muuten perustelluista syistä erillisen luvan saaneiden liikenteelle ajalla 18.‒25.11.2026.</p> <figure class="image"> <figcaption> Kiertotiejärjestelyt Ilmavoimien Protective Fence 26 -harjoituksessa 18.-25.11.2026. </figcaption> </figure> <p><br> Protective Fence 26 -harjoituksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää Suomen ilmapuolustuksen valmiutta. Harjoituksessa käytetään useita tukikohtia eri puolilla maata Ilmavoimien liikkuvan ja hajautetun taistelutavan mukaisesti. F/A-18 Hornet -hävittäjät ja muut lentokoneet käyttävät Jännevirran varalaskupaikkaa osana harjoitusta.</p> <p>Lisäksi Karjalan lennosto järjestää Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 2/26) Rissalan tukikohdassa ja Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen -alueella 22.‒27.11.2026. Rissalan tukikohdassa ja Ruskeamäki-Ranta-Toivala-Jännevirta-Lotteinen -alueella järjestetään myös lennoston Suojausyksikön suojausharjoitus ajalla 19.10.‒23.10.2026.<br> <br> <strong>Yleistiedoksiannot </strong>yksityisten kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä Puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja liikkumisen rajoittamisesta harjoitusalueilla löytyvät Puolustusvoimien verkkosivuilta: <a href="http://puolustusvoimat.fi/kuulutukset">www.puolustusvoimat.fi/kuulutukset</a></p> <p><br> <strong>Protective Fence 26 -harjoitus: Kulkulupien hakuohje</strong></p> <p>Ilmavoimien Protective Fence 26 -harjoituksen aikana on voimassa liikenne- ja liikkumisrajoituksia Rissalan tukikohdan ympäristössä 18.‒25.11.2026. Tukikohdan ympäristön asukkaille ja Jännevirran itäpuolella asuville (Jännevirta-Riistavesi) sekä muuten perustellusta syystä luvan tarvitseville myönnetään määräaikaan 25.10.2026 mennessä tehdyn hakemuksen perusteella kulkulupa. Karjalan lennoston lähettämien tekstiviesti-ilmoitusten mukaan myönnetyt kulkuluvat ovat voimassa harjoituksen ajan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja tekstiviestin esittämällä.</p> <p>Lupahakemukset käsitellään kulkulupahakemuslomakkeen kautta.</p> <figure class="image"> <figcaption> Valtatie 9 maantietukikohdan alueelta ja maantiet 16339 (Ranta-Toivalantie) ja 16340 (Uuhilahdentie) on suljettu harjoituksen aikana. Kartassa rajatuilla alueilla asuvat voivat hakea kulkuluvan Ranta-Toivalantie-Uuhilahdentie-reitin käyttöön. </figcaption> </figure> <p><strong>Harjoitustoimintaan liittyviä järjestelyitä:</strong></p> <ul> <li>Julkisen liikenteen toimijat ilmoittavat reittiaikatauluista omilla tiedotuskanavillaan.</li> <li>Kuntien/kaupungin koululaiskuljetukset voivat käyttää kiertotietä lupajärjestelyiden jälkeen.</li> <li>Pyöräilijöille ja jalankulkijoille on opastettu reitti Jännevirran silta–Suininlahdentie -välillä, reitin käyttö ei vaadi kulkulupaa.</li> <li>Hälytysajoneuvot voivat käyttää Vt 9:n suuntaista Jännemäentie-Joensuuntie -reittiä läpiajoon.</li> <li>Harjoitusalueella toimivien yritysten työntekijät ja asiakkaat eivät tarvitse toimipisteelle kulkulupaa.</li> <li>Ranta-Toivalantie – Uuhilahdentie reitillä ei sallita läpiajoa muuten kuin kulkuluvalla.</li> </ul> <p><br> <a name="_Hlk240970900">Tee kulkulupahakemus 25.10.2026 mennessä:</a> <strong>Kulkulupahakemus Ilmavoimien harjoituksen ajaksi Rissalassa</strong> <a href="http://ilmavoimat.info/Kulkuluvat-Rissala26">www.ilmavoimat.info/Kulkuluvat-Rissala26</a><br> <br> Karjalan lennosto lähettää luvan saaneelle tiedon <strong>tekstiviestinä 30.10.2026 mennessä</strong>. Lupa on voimassa ajalla 18.‒25.11.2026. Myöhemmin tulevat hakemukset käsittelee Karjalan lennoston turvallisuustoimiala, yhteydenotto puhelimitse 0299 236 901.<br>  </p> <h3>Liikkumisrajoitukset Rissalan tukikohdan alueella </h3> <p>Puolustusvoimien käyttöönottamalla Jännevirran varalaskupaikan ja Rissalan tukikohdan harjoitusalueella liikkuminen on sallittu vain kulkuluvan saaneilla, kuvallinen henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, kelakortti, henkilökortti) sekä tekstiviesti on esitettävä pyydettäessä. Vanhempien mukana liikkuva alle 18v. lapsi ei tarvitse erillistä henkilökorttia. Mikäli lapsi liikkuu yksin moottoroidulla ajoneuvolla, hänen on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus.</p> <p>Alueella liikkuvia pyydetään huomioimaan, että Ranta-Toivalantie-Uuhilahdentie -kiertotiellä nopeusrajoitukset alennetaan ja harjoitustoiminnan vuoksi on varauduttava viiveeseen. Ylimääräistä liikennöintiä tulee välttää harjoitusalueella.<br> <br> Lisäksi muistutetaan, että harjoituksen aikana harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty 24/7. Perusteena on henkilö- ja lentoturvallisuus.</p> <div class="well"> <strong>Kutsu harjoituksen tiedotustilaisuuteen asukkaille ja medialle</strong><br> Karjalan lennosto järjestää tiedotustilaisuuden Rissalan lähialueen asukkaille ja medialle<br> <strong>keskiviikkona 7. lokakuuta 2026 klo 17 </strong>alkaen Kunnonpaikassa.<br> Tilaisuudessa käydään läpi harjoituksen yleisjärjestelyt, aikataulut sekä ohjeet kulkulupien hakemiseen.<br> Tervetuloa! </div> <p><strong>Harjoituksen järjestelyt ja lisätiedot: </strong><br> <a href="http://www.ilmavoimat.fi/karjalan-lennosto">www.ilmavoimat.fi/karjalan-lennosto</a><br> sähköposti: karjalanlennosto@mil.fi   <br> p. 0299 236 901 ma-ti kello 9‒14 (28.9.‒17.11.2026)</p> Wed, 23 Sep 2026 05:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-harjoitus-sulkee-valtatien-9-kuopion-lentokentan-kohdalla-marraskuussa-2026-kulkulupien-hakuohje-ajalle-18.11.-25.11.2026 2026-09-23T05:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maanpuolustus-esittaytyy-monipuolisesti-kuopion-torilla <p>Kainuun prikaati tuo Kajaanista esille koulutuskäytössä olevaa kalustoa ja Karjalan lennosto toteuttaa ylilennon monitoimihävittäjä F/A-18 Hornetilla. Viranomaisista mukana ovat Poliisi ja Pelastusopisto. Reserviläiskenttää edustavat Pohjois-Savon reserviläispiiri, Pohjois-Savon reserviupseeripiiri ja Pohjois-Savon maakuntakomppania. Kuopion Lentäjät on myös mukana kertomassa lentotoiminnastaan. Kansalaisten valmiuskoulutusta ja omaa toimintaa esittelevät Maanpuolustuskoulutuksen Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri ja ilmapuolustuspiiri, Naisten Valmiusliitto ja Pohjois-Savon maanpuolustusnaiset. </p> <p>Intin kuuluisaa hernekeittoa myy Puolustusvoimien kumppani Leijona Catering ja makkaraa sekä munkkikahvia Rissalan sotilaskotiyhdistys.</p> <p>Kuopion Sotaveteraanimuseo vanhalla kasarmialueella entisessä 5. Tarkk`ampujapataljoonan päävartiorakennuksessa on avoinna 3.10. kello 11-15 (osoite Tulliportinkatu 37, Rak D).</p> <p>Karjalan lennoston ylilento aiheuttaa paikallisesti hetkellistä lentomelua kaupungin yllä, lennolla on säävaraus.</p> <p>Maanpuolustuspäivä on osa Kainuun prikaatin 60-vuotisjuhlavuotta. Pohjois-Savon prikaati muutti 1962 alkaen Kuopiosta Hatsalan kentältä Kajaanin Hoikankankaalle. Nimi vaihdettiin Kainuun prikaatiksi 1966 ja nykyään prikaatin vastuualueeseen kuuluvat Kainuun lisäksi Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa.</p> <p>Hoikankankaan varuskunnan lisäksi prikaatiin kuuluvat asevelvollisten asioita hoitavat aluetoimistot Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa.<br>  </p> Wed, 23 Sep 2026 03:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maanpuolustus-esittaytyy-monipuolisesti-kuopion-torilla 2026-09-23T03:53:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/naton-kansainvalisen-sotilasesikunnan-operaatiopaallikko-vieraili-suomessa <p style="margin-bottom:11px">Vierailu alkoi katsauksella Suomen toimintaympäristöön ja lähialueiden turvallisuustilanteeseen. Keskusteluissa käsiteltiin ajankohtaisia operatiivisia aiheita. Yksi keskeinen aihe oli laaja-alainen vaikuttaminen ja siihen varautuminen. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa vedenalaisen infrastruktuurin suojaaminen sekä varjolaivaston tunnistaminen ja seuranta.</p> <p>Kenraaliluutnantti <strong>Kari Nisula</strong> korosti yhteisen suunnittelun ja varautumisen merkitystä:</p> <p><cite>– Laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautuminen edellyttää jäsenmailta yhtenäistä tilannekuvaa ja kykyä toimia nopeasti. Naton puolustus ja pelote muodostaa liittokunnan yhteisen viitekehyksen, jonka avulla varaudutaan vastaamaan monimuotoisiin uhkiin kaikista suunnista ja kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. </cite></p> <p>Vierailun ohjelmaan sisältyi tapaaminen Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti <strong>Vesa Virtasen</strong> kanssa. Lisäksi kenraalimajuri <strong>Pullan </strong>tutustui Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintaan.</p> <p><sub><strong>Naton kansainvälisessä sotilasesikunnassa</strong> työskentelee noin 500 henkilöä. Se antaa muun muassa sotilaallisia neuvoja Naton sotilaskomitealle (Military Committee, MC), joka vastaa Naton ylimmästä sotilaallisesta päätöksenteosta.</sub></p> Tue, 22 Sep 2026 12:40:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/naton-kansainvalisen-sotilasesikunnan-operaatiopaallikko-vieraili-suomessa 2026-09-22T12:40:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-20 <p>Eversti <strong>Tuukka Elonheimo</strong> on määrätty Lapin lennoston komentajaksi. Hän palvelee tällä hetkellä Suomen F-35-yhteystoimiston päällikkönä Yhdysvalloissa. Aiemmin hän on palvellut muun muassa suunnittelupäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa apulaisosastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa, erityistehtävässä ja osastoesiupseerina Pääesikunnassa sekä Hävittäjälentolaivueen komentajana Satakunnan lennostossa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2015 sekä Yhdysvaltojen Ilmavoimien Air War Collegen vuonna 2021. Elonheimo ylennettiin everstiksi vuonna 2023. </p> <p><br> Kommodori <strong>Petteri Kuosmanen</strong> on määrätty Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajaksi. Hän palvelee tällä hetkellä apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla. Aiemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä ja Sotatekniikan laitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hän on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon vuonna 2004 sekä diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 2002. Kuosmanen ylennettiin kommodoriksi vuonna 2019. </p> <p><br> Komentaja <strong>Antti-Pekka Kiiski </strong>on määrätty Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentajaksi Uudenmaan prikaatiin. Hän palvelee tällä hetkellä erityistehtävässä Uudenmaan prikaatin esikunnassa.</p> <p><br> Everstiluutnantti <strong>Janne Jokinen</strong> on määrätty viestitarkastajaksi johtamisjärjestelmäosastolle Maavoimien esikuntaan. Hän palvelee tällä hetkellä suunnittelusektorin johtajana Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla.</p> <p><br> Everstiluutnantti <strong>Tuomo Rusila</strong> on määrätty johtamisjärjestelmäkoulun johtajaksi Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa. Hän palvelee tällä hetkellä erityistehtävässä johtamisjärjestelmäkoululla Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa.</p> <p><br> Everstiluutnantti <strong>Aku Antikainen</strong> on määrätty Pirkanmaan aluetoimiston päälliköksi. Hän palvelee tällä hetkellä erityistehtävässä Pääesikunnan suunnitteluosastolla.</p> <p><br> Majuri <strong>Terjo Mielonen</strong> on määrätty Karjalan tykistörykmentin komentajaksi Karjalan prikaatiin. Hän palvelee tällä hetkellä osastoesiupseerina suunnitteluosastolla Maavoimien esikunnassa.<br>  </p> Tue, 22 Sep 2026 11:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/upseereita-uusiin-tehtaviin-20 2026-09-22T11:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-26.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kirkkonummellak <p>Satakunnan lennoston Ilmataistelukeskus lentää ylilennon F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä Uudenmaan Maanpuolustuspäivään liittyen lauantaina 26. syyskuuta klo 12 Kirkkonummella.</p> <p>Lennolla on säävaraus.</p> Tue, 22 Sep 2026 10:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-26.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kirkkonummellak 2026-09-22T10:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/koneilla-koneita-vastaan-merellisessa-ymparistossa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><br> <br> Tavoitteena on kehittää ja edistää miehittämättömien järjestelmien suorituskyvyn rakentamista sekä niiden käyttöä liittokunnan sisällä. Merisotakoulun Meritaistelukeskus johtaa Suomen osallistumisen harjoitukseen.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoitukseen osallistuu yli 200 yritystä ja 38 maata. Keskiössä ovat esimerkiksi johtamisjärjestelmien osalta standardisointi, jonka avulla miehittämättömiä kykyjä kyetään johtamaan keskitetysti liittouman sisällä. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoitukseen osallistuu yli 3100 henkilöä, joista yli 550 on pohjoismaista. Pohjoismaat ovat muodostaneet harjoituksessa oman taisteluosastotason johtoportaan, jonka alaisuudessa toimivat pohjoismaista harjoitukseen hyväksytyt yritykset ja suorituskyvyt.  Pohjoismaiden yhteistoiminta harjoituksessa perustuu NORDEFCO -yhteistyön viitekehykseen. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Lisäksi Ukraina toimii omana johtoportaanaan pohjoismaisessa merellisessä taisteluosastossa ja tukee miehittämättömien järjestelmien johtamista ja käyttöperiaatteita ensilinjan osaamisellaan.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Harjoituksessa toteutetaan operaatioita miehittämättömillä järjestelmillä ja harjoitellaan niiden vastatoimia. Koneet taistelevat koneita vastaan erilaisissa skenaarioissa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Jatkuvaa kehitystyötä rintamaopeilla</b></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Ukrainan kokemuksia miehittämättömästä sodankäynnistä tutkitaan ja sovelletaan harjoituksessa laajasti. Miehittämättömien pinta-alusten ja järjestelmien käyttöperiaatteiden kehitys on nopeaa ja siinä on välttämätöntä pysyä mukana. Harjoitukseen perehtyykin laajasti Suomen eri turvallisuusviranomaisten hankehenkilöstöä.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- </span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Suomen osalta merkittävin tutkimuskohde liittyy tänä vuonna matkapuhelinverkkojen ja satelliittiyhteyksien estyessä muodostuvaan toimintaympäristöön. Suomi on tuonut harjoitukseen mm. oululaisen KNL:n rakentaman uuden sukupolven kognitiivisen CNHF- radiokokonaisuuden, jolla kyetään toimimaan pitkillä yhteysväleillä ilman perustavaa laatua olevaa infrastruktuuria, komentajakapteeni Janne Vihervaara Merisotakoululta kertoo.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tutkimuksessa merkittävä toimija on Turun ammattikorkeakoulu, jonka rakentama USV (Uncrewed Surface Vehicle) on toiminut alustana koetoiminnalle.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"><b>Tekoäly kokoaa tilannekuvan</b></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tekoälyä hyödynnetään osana lähes kaikkia järjestelmiä. Näin voidaan nopeasti integroida ja johtaa nopeasti saatavilla olevia järjestelmiä yhteiseen tilannekuvaan.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Harjoituksen kokemukset ovat olleet lupaavia. Pohjoismaiden kesken tehtävä yhteistyö on lisännyt merkittävällä tavalla harjoituksen kustannustehokkuutta ja tukenut taktista ja operatiivista näkökulmaa miehittämättömien suorituskykyjen kanssa operoitaessa, Vihervaara arvioi.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Miehittämättömyys antaa operatiiviselle käyttäjälle mahdollisuuden suurempaan riskinottoon ja uhkarohkeampiin operaatioihin, mikä ei olisi mahdollista perinteisemmillä järjestelmillä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Miehittämättömien järjestelmien operointi ei muuten merkittävästi poikkea tavanomaisesta. Tärkeintä on tuntea käytössä oleva suorituskyky ja sen rajoitteet, Vihervaara summaa.</span></span></span></p> Mon, 21 Sep 2026 12:47:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/koneilla-koneita-vastaan-merellisessa-ymparistossa 2026-09-21T12:47:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-koneyksilo-jf-511-saapuu-suomeen-syksyn-kuluessa <p>Nykyaikaiset hävittäjät ovat hyvin monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia. Kaikissa järjestelmissä ilmenee ajoittain teknisiä vikoja ja poikkeamia.</p> <p>Rauhan ajan sotilasilmailussa lentotehtävä voidaan keskeyttää tällaisen havainnon perusteella matalalla kynnyksellä. Havainto selvitetään vaarantamatta henkilöstön ja kaluston turvallisuutta.</p> <p>Siirtolento-osastolla, joka koostui F-35-koneiden lisäksi KC-135-ilmatankkauskoneista, ei ollut mahdollisuutta viivästyttää lähtöään 18. syyskuuta yksittäisen koneen vuoksi. </p> <p>– Saatujen vahvistettujen tietojen mukaan koneen käynnistyksen yhteydessä koneen vikajärjestelmä antoi ilmoituksen mahdollisesta viasta. Vikaa yritettiin selvittää, mutta kun kävi ilmeiseksi, että vian selvittäminen viivästyttäisi koko siirtolento-osaston lähtöä, moottori päätettiin sammuttaa ja odottaa, kunnes vika voitaisiin tutkia ja korjata asianmukaisesti. Kyseessä oli vähäinen avioniikkavika. Tarvittavaa varaosaa ollaan parhaillaan toimittamassa Azoreille, kertoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali <strong>Aki Puustinen</strong>.</p> <p>Konetta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää Suomeen erikseen, sillä Atlantin ylittävä siirtolento edellyttää ilmatankkaustukea. Tästä syystä kone lennetään Suomeen seuraavan kone-erän mukana syksyn kuluessa.</p> <p>Lisätietoja antaa Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen, p. 0299 800 (Puolustusvoimien vaihde)</p> Sun, 20 Sep 2026 08:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-koneyksilo-jf-511-saapuu-suomeen-syksyn-kuluessa 2026-09-20T08:30:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaiset-f-35-havittajat-ovat-saapuneet-suomeen <p>Suomen F-35-kaluston käyttöön ottaminen kotimaassa on konkreettisesti alkanut, kun kaksi ensimmäistä Suomen F-35A Lightning II -hävittäjää saapuivat Lapin lennostoon 18. syyskuuta. </p> <p>Koneet lähtivät Lockheed Martinin tehtaalta Texasin Fort Worthista Yhdysvalloista 15. syyskuuta. Koneet tekivät välilaskun Portugalin Azoreilla Lajesin lentotukikohdassa ja ne saapuivat Suomen ilmatilaan kello 17.21. Siirtolennon aikana koneita ilmatankattiin. Rovaniemelle ne laskeutuivat kello 17.45 F/A-18 Hornet -hävittäjien saattamina.</p> <p>Siirtolennolla koneita lensivät Yhdysvaltain ilmavoimien ohjaajat. Siirtolennon aikana koneiden suomalaiset kansallisuustunnukset eli kokardit olivat peitettyinä, koska yhdysvaltalaisten sotilaslentäjien lentämissä kansainvälisissä siirtolennoissa käytetään Yhdysvaltojen valtion tunnuksia ja muun valtion tunnukset peitetään väliaikaisilla merkinnöillä. Koneiden runkonumerot sekä sivuvakaajissa olevat Ilmavoimien tunnukset olivat esillä.</p> <p>Uuden kaluston tyyppitunnus JF on johdettu englannin kielen sanoista <a href="https://ilmavoimat.fi/-/suomen-tulevan-f-35a-lightning-ii-kaluston-tyyppitunnus-on-jf" target="_blank">Joint Fighter</a>. Sillä korostetaan koneen lisäarvoa ja merkitystä kaikkien puolustushaarojen suorituskyvylle. Koko kalusto numeroidaan konekohtaisesti alkaen tunnuksesta JF-501 ja päättyen tunnukseen JF-564. Nyt Suomeen saapuivat koneyksilöt JF-510 ja JF-512. </p> <p><br> <em>Lapin lennostoon saapuivat koneyksilöt JF-510 ja JF-512 18. syyskuuta. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <h2>Suomen ilmapuolustuksen uuden ajanjakson alku</h2> <p>F-35-järjestelmällä on suuri vaikutus Suomen puolustuskykyyn ja Ilmavoimien taistelukykyyn aina 2060-luvulle asti. Suorituskykyinen ja moderni monitoimihävittäjäkalusto on keskeinen osa Suomen puolustusta. Vuoden 2023 huhtikuusta alkaen Ilmavoimat on operoinut täysimääräisenä Naton jäsenenä myös liittokunnan tehtävissä.  </p> <p style="margin-left: 40px;">– F-35 on yksi Suomen puolustuksen mittavimmista suorituskykyhankkeista, ja sen tavoitetaso on korkealla. Saamme käyttöömme Suomen turvallisuusympäristöön erinomaisesti soveltuvan, erittäin edistyksellisen monitoimihävittäjän. Ensimmäisten koneiden saapuminen Rovaniemelle ei kuitenkaan ole päätepiste, vaan alku: rakennamme kykyä hyödyntää koneen suorituskyvyn koko potentiaali – osana Suomen puolustusjärjestelmää sekä saumattomana osana liittokunnan ilmapuolustusta ja iskukykyä, painottaa Puolustusvoimain komentaja kenraali <strong>Janne Jaakkola</strong>.</p> <p>F-35-monitoimihävittäjää kuvataan voiman moninkertaistajaksi ja taistelukentän pelinrakentajaksi. Kone tuo mukanaan nykyiseen Hornet-kalustoon verrattuna uusia tehtävätyyppejä ja uusia ominaisuuksia.</p> <p style="margin-left: 40px;">– F-35:n taistelukyky on omaa luokkaansa. Koneen monipuoliset ja edistykselliset sensorit mahdollistavat uusien maalityyppien havaitsemisen ja tunnistamisen, ja sensorifuusio yhdistää koneen järjestelmien tuottaman tiedon ohjaajan tilannetietoisuuden rakentamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Tämä tieto ei jää yksittäiseen koneeseen, vaan sitä voidaan välittää verkotetun puolustusjärjestelmän muille toimijoille maalla, merellä ja ilmassa. F-35 lisää kaikkien samalla puolella taisteluun osallistuvien samaan verkkoon liitettyjen osapuolien tilannetietoisuutta, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri <strong>Timo Herranen</strong> kiteyttää uuden kaluston suorituskykyä.</p> <p style="margin-left: 40px;">– Lisäksi koneen sisäinen polttoainemäärä mahdollistaa nykykalustoomme verrattuna pidemmät toiminta-ajat ja laajemmat toiminta-alueet. Ohjusten kasvavat kantamat, monipuolistuva ja erittäin kehittynyt asevalikoima sekä koneen häirintäjärjestelmät ja häive parantava taistelukykyä ja mahdollistavat toiminnan myös erittäin haastavassa toimintaympäristössä. Tämä tarkoittaa sekä parempaa selviytymiskykyä taisteluun ja taistelusta että etulyöntiasemaa itse taistelutilanteessa. Edelleen ratkaiseva etumatka on sillä, joka näkee ensin. Matala heräte ei rajoitu pelkästään koneen muotoon ja pintarakenteisiin, vaan myös sen sensorit täyttävät matalan herätteen vaatimukset. Nämä mahdollistavat edelleen sen, että pystymme todella taistelemaan yhdessä maa- ja merivoimien kanssa, Herranen jatkaa. </p> <p><br> <em>Ilmavoimien komentaja vastaanottamassa uutta hävittäjäkalustoa Lapin lennostossa. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <p>Puolustusvoimien yhteinen suorituskyky rakentuu F-35-järjestelmän käyttöönoton edetessä. F-35:n avulla maa-, meri- ja ilmavoimat kykenevät suojaamaan sekä yhteiskunnan että puolustuksen kohteita yhdessä aiempaa tehokkaammin. Lisäksi Naton F-35-käyttäjien selkeä tahtotila F-35-maiden keskinäisestä yhteisoperointikyvyn vahvistamisesta tulee tuottamaan tehokkaan ilmapuolustuskyvyn koko Euroopan alueella. Suorituskyky kyetään kohdentamaan nopeasti tarvittaviin painopistesuuntiin ja sitä kyetään ylläpitämään ja huoltamaan siellä, missä se on operaation jatkuvuuden kannalta tehokkainta. Tällä on Suomen turvallisuudelle merkittävä lisäarvo.</p> <p style="margin-left: 40px;">– Saavutimme tänään F-35-hankkeen tähän asti tärkeimmän virstanpylvään, kun ensimmäiset Suomen F-35-hävittäjät saapuivat Rovaniemelle ja uuden suorituskyvyn käyttöönotto Suomessa alkaa. Olemme aikataulussa kohti vuoden 2030 täyttä operatiivista suorituskykyä, ja tämänhetkisen tiedon perusteella Suomi saa vähintään sen suorituskyvyn, jonka hankintapäätöstä tehtäessä arvioimme – monilta osin enemmän, summaa hankejohtaja eversti evp. <strong>Henrik Elo</strong>.</p> <p style="margin-left: 40px;">– Kyse ei ole vain uuden hävittäjän käyttöönotosta, vaan F-35:n rakentamisesta osaksi Suomen koko puolustusjärjestelmää ja Naton yhteistä puolustusta. Seuraavien vuosien tärkein tehtävämme on varmistaa, että saamme tästä kokonaisuudesta kaiken sen suorituskyvyn irti, jonka olemme Suomelle hankkineet, hän jatkaa.</p> <h2>Vastaanottotilaisuus 1. lokakuuta kutsuvieraille ja medialle</h2> <p>Koneiden saapumisen jälkeen niille tehdään siirtolennon jälkeiset tarkastukset, eivätkä ne ole silloin ulkopuolisten nähtävillä. Ilmavoimat esittelee F-35-hävittäjiään 1. lokakuuta medialle ja kutsuvieraille järjestettävässä seremoniallisessa F-35-vastaanottotilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistuu kutsuvieraana myös Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti <strong>Alexander Stubb</strong>.</p> <p>Tilaisuudessa on Ilmavoimien ja hankejohdon lisäksi paikalla myös Lapin lennoston uutena komentajana 1. lokakuuta aloittava eversti <strong>Tuukka Elonheimo</strong>. Eversti Elonheimo on toiminut 1. heinäkuuta 2024 alkaen <a href="https://ilmavoimat.fi/-/f-35-hankkeen-edistaja-yhdysvalloissa" target="_blank">F-35-yhteystoimiston päällikkönä</a> Yhdysvaltojen Washington D.C:ssä. F-35-yhteystoimisto (Foreign Liaison Office, FLO) toimii koordinoivana välikappaleena Suomen F-35-hankkeen ja Yhdysvalloissa toimivan globaalin <a href="https://www.f35.com/f35/index.html" target="_blank">F-35-ohjelman</a> hanketoimiston <a href="https://www.jsf.mil/" target="_blank">Joint Program Officen (JPO)</a> välillä. </p> <p>Lennoston nykyinen komentaja eversti <strong>Saku Joukas</strong> siirtyy puolestaan F-35-yhteystoimiston päällikön tehtävään Washington D.C.:ssä.</p> <p><br>  </p> <h2>Koulutus jatkuu kahdessa maassa</h2> <p>Ensimmäiset kahdeksan Suomelle valmistettua konetta Lockheed Martinin 17. F-35-tuotantoerästä (Lot 17) ovat suomalaisten ohjaajien ja lentoteknisen henkilöstön käytössä Yhdysvalloissa parhaillaan käynnissä olevassa F-35-alkukoulutuksessa. </p> <p>Yhdysvalloissa koulutetaan lentäjiä, lentokonemekaanikkoja ja eri erityisalojen osaajia. Koulutus toteutetaan kahdessa tukikohdassa: Eglinin tukikohdassa Floridassa ja Ebbingin tukikohdassa Arkansasissa. Koulutus alkoi Eglinissä vuosi sitten ja ensimmäiset ryhmät ovat jo valmistuneet. </p> <p>Suomalaisten koulutus jatkuu Yhdysvalloissa vuoden 2028 alkuun saakka. Tämän jälkeen F-35-koulutus tapahtuu yksittäisiä kursseja lukuun ottamatta kokonaisuudessaan Suomessa. </p> <p>Lentokonemekaanikkojen koulutus alkaa Rovaniemellä jo loppuvuodesta ja ohjaajien tammikuussa 2027. Opettajina toimivat F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa saaneet suomalaiset. Opettajatukea saadaan myös muista F-35-käyttäjämaista, kuten Yhdysvalloista, Norjasta ja Tanskasta.</p> <p>Varusmiesapumekaanikkojen koulutus F-35:lle käynnistyy vuoden 2027 aikana. Asevelvollisten rooli F-35:n operoinnissa säilyy Hornet-kalustoon nähden lähes ennallaan, eli konetyypin vaihtuessa varusmiesten ja reserviläisten tehtävät Ilmavoimien monitoimihävittäjien parissa eivät tule merkittävästi muuttumaan. </p> <p>Muuntokoulutus Ilmavoimien muiden toimialojen edustajille ja reserviläisille toteutetaan F-35-suorituskyvyn käyttöönoton ohessa. Reserviläisille F-35-muuntokoulutus toteutetaan kertausharjoitusten muodossa. Tavoitteena on kyetä aloittamaan harjoitukset noin kahden vuoden sisällä operoinnin aloituksesta. </p> <p><br> <em>Siirtolennolla koneita lensivät Yhdysvaltain ilmavoimien ohjaajat. Kuva: Ilmavoimat</em></p> <h2>Infran rakentamisen tuloksena saavutetaan taistelunkestävä kyky toimia uudella kalustolla normaali- ja poikkeusoloissa</h2> <p>F-35-kaluston vaatiman infrastruktuurin rakentaminen etenee kokonaisuudessaan aikataulussa. Rovaniemen tukikohta oli valmiina vastaanottomaan ensimmäiset Suomeen saapuvat koneet. </p> <p>Rissalassa sijaitsevan Karjalan lennoston F-35-rakennustyöt on tavoitteena saada pääosin valmiiksi vuoden 2027 aikana, jotta tukikohta olisi valmiina ensimmäisten F-35-hävittäjien vastaanottoon vuoden 2028 aikana. Myös Satakunnan lennostossa Pirkkalassa ja Ilmasotakoulussa Tikkakoskella valmistaudutaan alkavaan F-35-kauteen toteuttamalla rakennus- ja muutostöitä, jotta tukikohdat täyttävät monikansallisen F-35-ohjelman turvallisuusvaatimukset sekä kansalliset operatiiviset tarpeet. Tukikohtiin on tehty muun muassa F-35-toimintaan liittyviä rakenteita, tiloja ja seisontatasojen korjauksia. </p> <h2>Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä</h2> <p>Suorituskyky rakentuu tuotantolinjalta saapuvien koneiden vastaanottojen myötä ja koneiden toimitukset jatkuvat vuoden 2030 loppuun saakka.</p> <p>Alustava operatiivinen suorituskyky saavutetaan vuoden 2028 alussa, jolloin Lapin lennosto on ottanut käyttöön F-35:n ja operoi yksinomaan sillä. Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky F-35:llä saavutetaan vuoden 2030 loppuun mennessä, mihin saakka Ilmavoimat operoi rinnakkain F/A-18 Hornet- ja F-35A-kalustolla.</p> <p><strong>Lue lisää aiheesta:</strong><br> <a href="https://puolustusvoimat.fi/hx-hanke" target="_blank">F-35-hanke – Suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle</a></p> <p>16.4.2026<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-ohjaaja-lensi-ensimmaista-kertaa-f-35a-monitoimihavittajalla" target="_blank">Ilmavoimien ohjaaja lensi ensimmäistä kertaa F-35A-monitoimihävittäjällä</a></p> <p>30.3.2026<br> <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/f-35-suorituskyvyn-rakentaminen-konkretisoituu-ensimmainen-havittaja-syksylla-suomeen" target="_blank">F-35-suorituskyvyn rakentaminen konkretisoituu – ensimmäinen hävittäjä syksyllä Suomeen</a></p> <p>16.12.2025 <br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/suomen-ensimmainen-f-35a-monitoimihavittaja-esiteltiin-yleisolle-rollout-seremoniassa" target="_blank">Suomen ensimmäinen F-35A-monitoimihävittäjä esiteltiin yleisölle rollout-seremoniassa</a></p> <p>16.9.2025<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/ilmavoimien-lentotekninen-henkilosto-aloittanut-f-35-alkukoulutuksen-yhdysvalloissa?languageId=fi_FI" target="_blank">Ilmavoimien lentotekninen henkilöstö aloittanut F-35-alkukoulutuksen Yhdysvalloissa</a></p> <p>4.10.-2024<br> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/f-35-havittajien-infran-rakennustyot-rovaniemen-tukikohdassa-etenevat-hyvaa-vauhtia" target="_blank">F-35-hävittäjien infran rakennustyöt Rovaniemen tukikohdassa etenevät hyvää vauhtia</a></p> <p><strong>Aiheeseen liittyvää YouTubessa:</strong></p> <p><a href="https://youtu.be/1xofFaKZsL0?si=mFVR-lX0yuu-oIie" target="_blank">F-35-alkukoulutus Yhdysvalloissa</a><br> <a href="https://youtu.be/23qSL5EstG0?si=dHOMc38pDpXNGJYh" target="_blank">Suomen ilmavoimat – Suorituskyvyn historia</a></p> Fri, 18 Sep 2026 15:10:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suomen-ensimmaiset-f-35-havittajat-ovat-saapuneet-suomeen 2026-09-18T15:10:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/paaesikunnan-paallikko-osallistui-pohjoisen-ryhman-apulaiskomentajien-kokoukseen-puolassa <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px">Apulaiskomentajat tapaavat vuosittain. Tämänvuotisen kokouksen aiheita olivat ajankohtainen turvallisuustilanne, sotilaallisen yhteistyön syventäminen ja infrastruktuurin kehittäminen sekä valtioiden rajat ylittävän laaja-alaisen vaikuttamisen tilannekuva.</p> <p>– Pohjois-Euroopan turvallisuus perustuu yhteiseen tilannekuvaan ja liittolaismaiden tiiviiseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Olemme viime vuosina vahvistaneet yhteistyötä kaikilla tasoilla yhtenäisenä pohjoisena ryhmänä osana Natoa. Tämä kokous oli erinomainen foorumi päivittää tilannekuvaa, syventää yhteistyötä ja käydä keskustelua, Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti <strong>Vesa Virtanen</strong> totesi.</p> <p></p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px"><sub>Pohjoisen ryhmän apulaiskomentajat tutustuivat Valko-Venäjän vastaisen rajan järjestelyihin.</sub></p> <p>Pohjoisen ryhmän maat jakavat kenraaliluutnantti Virtasen mukaan samankaltaisen toimintaympäristön, jossa esimerkiksi laaja-alainen vaikuttaminen on keskeinen turvallisuusuhka.</p> <p>– Laaja-alaiseen vaikuttamiseen vastaamisessa korostuvat yhteistoiminta ja kyky tunnistaa uhkat. Vaikuttamisen torjumisen perustana on yhteinen ennakoiva varautuminen. Kiitän kollegoitani rakentavista keskusteluista ja arvokkaiden oppien vaihtamisesta.</p> <p></p> <p style="margin-top:8px; margin-bottom:8px"><sub>Puolan asevoimien apulaiskomentaja, kenraaliluutnantti Karol Dymanowski ja kenraaliluutnantti Virtanen Puolan ja Valko-Venäjän rajalla.</sub></p> Fri, 18 Sep 2026 08:12:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/paaesikunnan-paallikko-osallistui-pohjoisen-ryhman-apulaiskomentajien-kokoukseen-puolassa 2026-09-18T08:12:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-syventaa-yhteistyota-eurooppalaisten-f-35-kayttajien-kanssa <p>Suomi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Belgia allekirjoittivat viime vuonna ”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan, joka luo edellytykset F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien yhteiskäytölle ja jakamiselle maiden ilmavoimien kesken. Yhdysvaltain ilmavoimien Euroopassa toimivat yksiköt osallistuvat yhteistyöhön erillisen sopimusjärjestelyn kautta. </p> <p>Yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa F-35-hävittäjien, ohjaajien, lentoteknisen henkilöstön ja asejärjestelmien tehokas ja joustava käyttö Nato-liittolaisten kesken. Valmius resurssien yhteiskäyttöön ja jakamiseen vahvistaa eurooppalaisen F-35-käyttäjäyhteisön yhteisoperointikykyä. </p> <p>Sopimus kattaa kolme osa-aluetta:</p> <ul> <li><strong>Interfly </strong>‒ ohjaajat voivat lentää eri maiden F-35-hävittäjillä</li> <li><strong>Cross-servicing</strong> ‒ mekaanikot voivat toteuttaa tankkauksia ja lentojen välisiä tarkastuksia eri maiden F-35-hävittäjille </li> <li><strong>Armament sharing</strong> ‒ maat voivat jakaa yhteensopivia ohjuksia ja pommeja keskenään</li> </ul> <h3>Yhteisymmärryspöytäkirjasta käytäntöön</h3> <p>Yhteistyö on edennyt käytäntöön tänä vuonna Weapons Instructor Course (WIC) 26 -kurssin lentotoiminnan yhteydessä. WIC on kahden vuoden välein järjestettävä monikansallinen kurssi, joka sisältää teoria- ja lentovaiheita.  Alankomaat ja Norja jakavat kurssin järjestämisvastuun. </p> <p>”Capacity on Call” -yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa tanskalaiset ohjaajat osallistuivat kurssin lentotoimintaan norjalaisilla F-35-hävittäjillä. Yhteistyö ulottui myös kurssin yhteydessä toteutettuihin ammuntoihin. Tanskalaiset ohjaajat pudottivat tanskalaisia pommeja hollantilaisista hävittäjistä ja norjalaiset F-35-hävittäjät laukaisivat hollantilaisia AIM-9X Sidewinder -ilmataisteluohjuksia. </p> <h3>Suomalaisen F-35-ohjaajan ensimmäinen lento Euroopassa</h3> <p>Suomi osallistui Interfly-yhteisoperointiin ensimmäistä kertaa Ørlandin tukikohdassa Norjassa 17.9.2026. Osana WIC 26 -kurssin lentotoimintaa toteutettiin kuuden maan monikansallinen operaatio, jossa F-35-ohjaajat Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Alankomaista, Belgiasta ja Yhdysvalloista lensivät norjalaisia ja hollantilaisia hävittäjiä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen ohjaaja lensi F-35-hävittäjällä Euroopassa. </p> <p>‒ Norjassa toteutettu monikansallinen lentotehtävä on konkreettinen askel kohti entistä syvempää yhteistyötä eurooppalaisten F-35-käyttäjien kanssa. Suomen osalta yhteistyö etenee ja arkipäiväistyy vaiheittain uusien F-35-hävittäjien käyttöönoton myötä. F-35-hävittäjien, henkilöstön ja asejärjestelmien joustava käyttö liittolaisten kesken vahvistaa tulevaisuudessa sekä Suomen kansallista että Naton yhteistä puolustusta, kertoo Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti <strong>Vesa Mäntylä</strong>. </p> <figure class="image" style="float:left"> <figcaption> Suomalainen F-35-ohjaaja sai lennon jälkeen norjalaisen F-35-patchin. Kuva: Ole Andreas Vekve / Forsvaret </figcaption> </figure> <p><br>  </p> Thu, 17 Sep 2026 17:32:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-syventaa-yhteistyota-eurooppalaisten-f-35-kayttajien-kanssa 2026-09-17T17:32:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulusta-kotiutui-varusmiehia-reserviin <p>Eilen 16.9.2026 kotiutui reserviin lääkintämiehenä, sotilaspoliisina, sotilasvalokuvaajana ja sotilassoittajana 255 vrk saapumiserässä 1/26 palvelleita varusmiehiä.</p> Thu, 17 Sep 2026 06:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulusta-kotiutui-varusmiehia-reserviin 2026-09-17T06:49:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatin-maastokuorma-auton-paalle-kaatui-puu-lieva-henkilovahinko <p style="margin-top:7px; margin-bottom:7px">Maastokuorma-auto veti perässään tykkiä. Ajoneuvo oli ajamassa asemaan, jonka yhteydessä ajoneuvon päälle kaatui puu. Ajoneuvon kyydissä oli yhteensä seitsemän reserviläistä. Yksi reserviläinen sai lieviä vammoja puun osuessa ajoneuvon rakenteisiin.</p> <p style="margin-top:7px; margin-bottom:7px">Ensihoito on käynyt paikalla tarkistamassa henkilöt. Lieviä vammoja saanut reserviläinen on siirretty kertausharjoituksen ensihoidon tarkkailuun.</p> <p>Kaikkia onnettomuudessa olleita on kehotettu ottamaan yhteyttä läheisiinsä.</p> Wed, 16 Sep 2026 22:41:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatin-maastokuorma-auton-paalle-kaatui-puu-lieva-henkilovahinko 2026-09-16T22:41:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/pohjoismaiden-merivoimien-komentajat-koolla-suomenlinnassa <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Merivoimien komentajien säännölliset tapaamiset ovat osa maiden merivoimien välistä yhteistyötä, jonka keskeisiä elementtejä ovat jaettu yhteinen meritilannekuva sekä yhdessä koordinoidut toimet pohjoisessa. <i><span style="color:#215e99"></span></i></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Yhteistyö kehittyy jatkuvasti ja saa uusia muotoja. Ruotsin merivoimat osallistuu Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen Itämerellä syksyn aikana. <span style="font-size:11.0pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:"Aptos",sans-serif">Tapaamisessa keskusteltiin myös uusien suorituskykyjen, kuten miehittämättömien järjestelmien kehityksestä ja käytöstä tulevaisuudessa. </span></span></span></span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Meitä yhdistää yhteinen kiinnostus pohjoisen ja Itämeren puolustukseen, sanoo tapaamista isännöinyt Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen.</span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"></span></span></span><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif"> </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">- Jaettu yhteinen meritilannekuva, yhteiset harjoitukset ja toimiva keskusteluyhteys ovat luoneet vahvan pohjan sille, että pystymme tukemaan toisiamme myös alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa, Tiilikainen toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Tapaamiseen osallistuivat merivoimien komentajat kontra-amiraali Johan Norlén Ruotsista, kontra-amiraali Søren Kjeldsen Tanskasta ja kontra-amiraali Oliver Berdal Norjasta.</span></span></span></p> Wed, 16 Sep 2026 13:15:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/pohjoismaiden-merivoimien-komentajat-koolla-suomenlinnassa 2026-09-16T13:15:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatista-kotiutuu-120-varusmiesta-reserviin-1 <p>Reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 1/26. Varusmiehet ovat suorittaneet palveluksensa erikoisosaamista vaativissa miehistötehtävissä, joissa palvelusaika on 255 vuorokautta.</p> <p>Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään omaa aikaisempaa osaamistaan siviilistä ja syventämään omia taitojaan. Erityiskoulutettuja varusmiehiä palvelee muun muassa viestintä-, tietotekniikka- ja lääkintäaloilla. Lisäksi erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee sotilaspoliiseina.</p> Wed, 16 Sep 2026 12:54:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatista-kotiutuu-120-varusmiesta-reserviin-1 2026-09-16T12:54:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/sotilaspoliisijoukkueen-jalkamarssi-turun-ja-raision-alueilla <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Marssiin osallistuu kantahenkilökuntaa ja noin 25-50 varusmiestä. Osallistujilla on yllään taisteluvarustus ja he kantavat rynnäkkökiväärejä. Toiminnasta ei aiheudu melua tai liikennehaittaa. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Marssi on osa Rannikkolaivaston normaalia harjoitustoimintaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:12pt"><span style="line-height:115%"><span style="font-family:Aptos,sans-serif">Reitti kulkee seuraavilla alueilla: 1. Pansio 2. Perno 3. Raisionlahti 4. Ihala 5. Pansio</span></span></span></p> Wed, 16 Sep 2026 12:06:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/sotilaspoliisijoukkueen-jalkamarssi-turun-ja-raision-alueilla 2026-09-16T12:06:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaatista-siirtyy-reserviin-80-varusmiesta <p style="margin-bottom:11px">Lapin jääkäripataljoonassa ja Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa 255 vuorokautta palvelleet varusmiehet ovat erikoisosaamista vaativiin tehtäviin koulutettuja sotilaspoliiseja, lääkintämiehiä sekä tietotekniikan ja viestinnän erityistehtävässä palvelleita.</p> Wed, 16 Sep 2026 09:09:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaatista-siirtyy-reserviin-80-varusmiesta 2026-09-16T09:09:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/panssariprikaati-kotiuttaa-180-varusmiesta-reserviin <p>Reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 1/26. He ovat palvelleet erikoisosaamista vaativissa miehistötehtävissä, joissa palvelusaika on 255 vrk. Erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee muun muassa varusmiessoittajina, oikeudellisella ja kirkollisella alalla sekä viestintä-, tietotekniikka-, lääkintä- ja tiedustelualoilla. Lisäksi erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee myös sotatieteellisen tutkimuksen parissa ja sotilaspoliiseina. </p> <p>Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään omaa siviiliosaamistaan, syventämään taitojaan ja hankkimaan työkokemusta sekä kontakteja tulevaisuuteen. Erityistehtäviin koulutetaan 15 prosenttia kaikista varusmiehistä.<br>  </p> Tue, 15 Sep 2026 13:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/panssariprikaati-kotiuttaa-180-varusmiesta-reserviin 2026-09-15T13:23:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/miehiston-erityiskoulutetut-varusmiehet-kotiutuvat-5 <p>Suurimman osan varusmiehistä kotiuttaa Maavoimat, yhteensä 942 (joista naisia 71). Merivoimista kotiutuu 329 (joista naisia 12) ja Ilmavoimista noin 109 varusmiestä (joista naisia 7). </p> <p><br> Nyt kotiutuvat varusmiehet ovat palvelleet miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativissa tehtävissä. Puolustusvoimat kouluttaa erityisosaajia omaa alaansa vastaaviin sodan ajan tehtäviin. Tehtävissä pääsee hyödyntämään osaamistaan ja hankkimaan arvokasta työkokemusta. Esimerkkejä erityistaitoja vaativista miehistön tehtävistä ovat: lääkintämies, sotilaspoliisi, sotakoiranohjaaja, kybervarusmies, viestintävarusmies, varusmiessoittaja, tutkimusavustaja sekä kirkollisen alan tehtävät.</p> <p><br> Varusmiespalvelusaika on joko 165, 255 tai 347 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 päivää. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 255 päivää. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 165 päivän palvelusaika.</p> <p><br> Erilaisiin palvelustehtäviin pääset tutustumaan tarkemmin osoitteessa <a href="https://intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat">https://intti.fi/palvelustehtavat-ja-paikat</a>. </p> <p>Lisätiedot:<br> <strong>Korjattu kotiutuvien varusmiesten määrät.</strong><br> Puolustusvoimien mediapalvelu, media.puolustusvoimat@mil.fi ja puh. 0299 510 975.</p> Tue, 15 Sep 2026 13:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/miehiston-erityiskoulutetut-varusmiehet-kotiutuvat-5 2026-09-15T13:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentista-kotiutuu-233-varusmiesta-reserviin <p>Helsingin Santahaminassa varusmiespalveluksensa päättävät varusmiehet aloittivat palveluksensa tammikuun 2026 saapumiserässä. Kaartin jääkärirykmentistä siirtyy 16. syyskuuta reserviin miehistötehtävissä 255 vuorokautta palvelleita sotilaspoliiseja, sotilaspoliisikuljettajia, lääkintämiehiä sekä viestinnän ja muissa erityistehtävissä palvelleita varusmiehiä.</p> Tue, 15 Sep 2026 10:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentista-kotiutuu-233-varusmiesta-reserviin 2026-09-15T10:20:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/nimityksia-kenraalikuntaan <p>Lisäksi tasavallan presidentti määräsi Rimmasen Merivoimien esikuntapäällikön tehtävään 1.1.2027 lukien. Toivanen jatkaa Porin prikaatin komentajan tehtävässä. </p> <p>Eversti Jussi Toivanen on toiminut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2026. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa erityistehtävässä Pääesikunnassa, sektorijohtajana Maavoimien esikunnassa sekä suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana Irakissa. Everstiksi hänet ylennettiin 6.12.2024.</p> <p>Kommodori Sauli Rimmanen on toiminut Rannikkolaivaston komentajana vuodesta 2025. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Merivoimien henkilöstöpäällikkönä sekä sektorijohtajana Pääesikunnassa. Kommodoriksi hänet ylennettiin 4.6.2021. </p> Tue, 15 Sep 2026 08:58:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/nimityksia-kenraalikuntaan 2026-09-15T08:58:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/mhc-purunpaa-liittyy-naton-miinantorjuntaosastoon <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">MHC Purunpää operoi Naton komennossa Transfer of Authority -menettelyllä ja toteuttaa Naton merivoimajohtoportaan, Allied Maritime Command (MARCOM), osastolle käskemiä tehtäviä.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Jakson aikana alus liikkuu tehtävissä pääsääntöisesti Itämerellä ja Pohjanmerellä. Itämerellä osaston tehtäviin kuuluu erityisesti Naton Baltic Sentry-aktiviteettiin liittyvä valvonta ja läsnäolo. Alusosasto toimii jakson ajan liettualaisen komentajan johdossa.</span></span></span></p> <p style="margin-left:8px; margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">- Olemme haluttuja kumppaneita ja Katanpää-luokan miinantorjunta-alusten suorituskyky on miinantorjunnassa ja vedenalaisissa tutkimuksissa maailman huippua, Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja <b>Toni Joutsia</b> toteaa.</span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Aluksen palkatun henkilöstön lisäksi komennukselle osallistuu viisi sopimussotilasta, jotka ovat palvelleet aikaisemmin Rannikkolaivaston aluksilla. </span></span></span></p> <p style="margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">Suomalaisaluksen ja henkilöstön vahvuudet miinantorjunnassa palvelevat hyvin osaston tavoitteita. Komennuksen aikana kerättävien havaintojen kautta Merivoimat kykenee kehittämään NATO-yhteistoimintaa entisestään, mikä mahdollistaa entistä sujuvamman operoinnin ja yhteistoimintaan jatkossa.</span></span></span></p> <p style="margin-left:8px; margin-bottom:11px"><span style="font-size:11pt"><span style="line-height:107%"><span style="font-family:Calibri,sans-serif">- Suomalaisalusten yhteistoiminta Naton puitteissa on Itämeren nykyisessä turvallisuusympäristössä erittäin tärkeää ja parantaa liittouman kykyä reagoida nopeasti erilaisiin tapahtumiin, Joutsia lisää.</span></span></span></p> Tue, 15 Sep 2026 06:03:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/mhc-purunpaa-liittyy-naton-miinantorjuntaosastoon 2026-09-15T06:03:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-naton-maakomponentin-komentajien-konferenssissa-turkissa <p>Konferenssin aiheina olivat Naton maavoimien operatiivinen valmius ja taistelukyky sekä yhteistoiminta ja haasteisiin vastaaminen liittokunnan koko itäisellä sivustalla. Tarkoituksena on kehittää maavoimajoukkojen yhteistoimintakykyä ja yhteensopivuutta ottaen huomioon taistelukentällä tapahtuvan muutoksen.</p> <p>–  Säännölliset LC3-konferenssit ovat tärkeitä tapahtumia, joissa voimme vaihtaa havaintoja ja johtopäätöksiä taistelukentän muutoksesta niin armeijakunta-, divisioona- kuin prikaatitasolla. Samalla rakennetaan perustaa Naton maaoperaatioiden johtamiselle, tulenkäytölle ja toimintojen koordinoimiselle. Tässä tilaisuudessa keskityimme erityisesti lähiaikoina toteutettavan Naton johtamisharjoituksen järjestelyihin ja sisältöihin, kenraaliluutnantti Välimäki kertoo.</p> <p>Konferenssin toinen merkittävä kokonaisuus oli uusien suorituskykyjen kehittämistä ohjaavan Eastern Flank Deterrence Initiative (EFDI) käsittely. EFDI on Naton aloite, jolla ohjataan etenkin maavoimien kehittämistä ja uusien suorituskykyjen kuten tekoälyn, datankäsittelyn, lennokeiden ja lennokintorjunnanjärjestelmien sekä elektronisen sodankäynnin järjestelmien käyttöönottoa. </p> <p>– Olemme osallistuneet EFDI-aloitteen mukaiseen kehittämiseen sen alusta saakka. Yhteistoimintamme Ukrainan asevoimien kanssa on kytketty myös tähän kokonaisuuteen. Suomen maavoimien suorituskykyjä kehitetään vastaamaan taistelukentän muutokseen ollen samalla yhteensopiva ja -toimiva muiden Nato-maiden kanssa ja vastaten Naton meille antamiin kehittämistavoitteisiin.</p> <p>Järjestämme Suomessa Arctic Strike 26 -kokeiluharjoituksen marraskuussa. Harjoituksessa testaamme EFDI-konseptin mukaisia järjestelmiä Lapin vaativissa olosuhteissa. Tämä harjoitus on yksi vaihe Maavoimien uusien järjestelmien testauskokonaisuudessa. Liittolaisemme osallistuvat tilaisuuden arviointiryhmiin ja järjestelmien testaustulokset ovat Naton käytettävissä. Näin käytännön tasolla kehitämme yhdessä Naton valmiutta ja suorituskykyä toimia Pohjolan vaativissa olosuhteissa, kenraaliluutnantti Välimäki kertoo.</p> <p>Lue lisää (englanniksi): <a href="https://lc.nato.int/media-center/news/2026/nato-land-commanders-emphasize-readiness--warfighting--and-alliance-unity-at-izmir-conference-.aspx">Allied Land Command - NATO land commanders emphasize readiness, warfighting, and alliance unity at Izmir conference</a><br>  </p> Mon, 14 Sep 2026 12:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-naton-maakomponentin-komentajien-konferenssissa-turkissa 2026-09-14T12:53:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-virallisella-vierailulla-turkissa-7.-9.9 <p>Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa osallistumisesta FLF FIN -toimintaan, harjoitusyhteistyöstä, osaamisen ja kokemusten vaihdosta molempia maita hyödyttävillä aloilla, kuten talvikoulutus, miehittämättömät järjestelmät ja lennokintorjuntatoiminta. Komentajat vaihtoivat myös näkemyksiä lähialueidensa turvallisuustilanteesta ja siihen liittyvistä yhteisistä huolenaiheista.</p> <p>Vierailunsa aikana kenraaliluutnantti Välimäki tapasi myös Turkin asevoimien komentajan, kenraali Selçuk Bayraktaroğlun sekä tutustui Turkin erikoisjoukkojen johtoportaaseen ja koulutukseen. Lisäksi hän tutustui miehittämättömien järjestelmien käytön suunnitteluun ja johtamiseen UAV-prikaatissa.</p> <p>– Keskustelut maavoimien kehittämisestä ja koulutusyhteistyöstä olivat varsin hyödyllisiä. Keskustelimme Turkin mahdollisesta osallistumisesta FLF FIN -toimintaan ja etenkin meidän erityisolosuhteista, käytettävästä varustuksesta ja tarvittavasta osaamisesta. Turkin maavoimilla on käynnissä merkittävä modernisaatio-ohjelma, joka perustuu pitkälti heidän kansalliseen puolustusvälineteollisuuteen. Keskustelimme myös materiaaliyhteistyön mahdollisuuksista. Tästä on hyvä jatkaa ja syventää tekemistä esikunta- ja asiantuntijatasolla, kenraaliluutnantti Välimäki toteaa.<br>  </p> Mon, 14 Sep 2026 12:37:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-virallisella-vierailulla-turkissa-7.-9.9 2026-09-14T12:37:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/saapumiseran-1-26-varusmiehia-kotiutuu-16.-syyskuuta <p>Kotiutuvat varusmiehet saapumiserästä 1/26 ovat toimineet miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativissa tehtävissä. Joukko-osastoissa pidettävissä kotiuttamistilaisuuksissa juhlistetaan kotiutumista ja palkitaan ansioituneesti palveluksensa suorittaneita.</p> <p>Hyvää jatkoa tulevaisuuteen!</p> Mon, 14 Sep 2026 10:32:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/saapumiseran-1-26-varusmiehia-kotiutuu-16.-syyskuuta 2026-09-14T10:32:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatista-kotiutuu-155-varusmiesta-reserviin <p>Varusmiespalveluksensa päättävät varusmiehet aloittivat palveluksensa tammikuun 2026 saapumiserässä.</p> <p>Kuluneen 255 vuorokauden aikana heidät on koulutettu miehistön erityistaitoja vaativiin tehtäviin, kuten sotilaspoliiseiksi, sotakoiranohjaajiksi, säämiehiksi, lääkintämiehiksi, varusmiestoimikunnan toimihenkilöiksi sekä viestintävarusmiehiksi.</p> <p> </p> Fri, 11 Sep 2026 09:47:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/porin-prikaatista-kotiutuu-155-varusmiesta-reserviin 2026-09-11T09:47:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puheenvuoro-kouvolan-turvallisuuskonferenssissa-uusi-turvallisuustodellisuus-miten-luottamus-turvalliseen-tulevaisuuteen-rakennetaan-suomessa- <h2 style="margin-bottom: 11px;">Mitä teema tarkoittaa Puolustusvoimien näkökulmasta?</h2> <p style="margin-bottom:11px">Turvallisuusympäristömme muuttuu tavalla, jota vielä joitakin vuosia sitten olisi ollut vaikea kuvitella.</p> <p>Turvallisuusympäristöä ei määritä vain yksi valtio tai yksi uhkakuva. Kehitys nivoutuu kokonaisuuteen, jossa tiettyjen maiden intressit etupiireiksi ja vastustajiksi koettujen alueiden epävakauttamiseksi ovat yhtenäiset, riski globaalin tason eskalaatioon on kohonnut sekä teknologian saatavuus on ”demokratisoinut” sodankäyntiä. Sotilaallinen uhka ei toki ole ainoa huomiotamme vaativa haaste, mutta nykytilanteessa valitettavan korostunut.</p> <p>Uusi turvallisuustodellisuus näkyy puolustuksen ratkaisuissa, Naton kehityksessä, kasvavissa puolustusinvestoinneissa ja yhteiskuntien valmistautumisessa aiempaa vaikeammin ennakoitavaan turvallisuusympäristöön. Samaa kehitystä on luonnollisesti käynnissä Suomessa. Tätä muutosta on luontevaa tarkastella täällä Kouvolassa ja Kymenlaaksossa.</p> <p>Puolustusvoimat on vahvasti läsnä Kymenlaakson arjessa. Karjalan prikaati, Utin jääkärirykmentti sekä Maasotakoulu Lappeenrannassa ja Haminassa edustavat Puolustusvoimien toimintaa. Viime viikolla on järjestetty valtakunnallisesti paikallispuolustusharjoituksia, jotka ovat oiva osoitus tiiviistä yhteistyöstä viranomaisten kesken.</p> <p>Kymenlaakson vahva logistinen kokonaisuus – satamat, ratayhteydet ja muu kriittinen infrastruktuuri – muodostaa perustan, jonka merkitys ulottuu taloudellisen toiminnan lisäksi huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.</p> <p>Puolustuksen kasvavat investoinnit, kaksikäyttöteknologioiden merkityksen kasvu ja tarve vahvistaa tuotantokykyä tuovat uusia mahdollisuuksia myös toimijoille, jotka eivät perinteisesti ole mieltäneet itseään osaksi puolustussektoria.</p> <p>Sotilaallinen suorituskyky ei muodostu ja toimi tyhjiössä. Yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnan koordinaatio ratkaisee, miten kokonaisuus kykenee vastaamaan nopeastikin muuttuviin tilanteisiin. Pohjana on luottamus.</p> <p><strong>Ensimmäinen näkökulma on, miten muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää uutta ajattelua.</strong></p> <p>Suomen puolustusta on aina kehitetty uhkalähtöisesti, suorituskykyperusteisesti ja resurssitietoisesti. Näin on jatkossakin, mutta kiinteästi osana liittokuntaa.</p> <p>Nato on historiansa aikana sopeutunut useisiin perustavanlaatuisiin muutoksiin.</p> <p>Tälläkin kertaa Venäjä on muutoksen keskeinen tekijä ja Suomelle aina strateginen kysymys.</p> <p>Venäjän voimaa ja sodankäyntikykyä on arvioitava laajemmin kuin yksittäisten asejärjestelmien tai joukkomäärien kautta. Keskeisiä kysymyksiä ovat yhteiskunnan kyky kestää pitkäkestoista poliittista, taloudellista ja sosiaalista painetta, kyky kasvattaa ja täydentää sotilaallista voimaa, kyky ja tahto hallita eskalaatiota sekä kyky oppia ja muuttaa omaa toimintaansa sotakokemusten perusteella.</p> <p><u>Ensimmäinen havainto liittyy Venäjän muodostaman haasteen pitkäkestoisuuteen.</u></p> <p>Ukrainan sota on osoittanut Venäjän asevoimien ongelmia ja rajoitteita. Samalla se on kuitenkin osoittanut Venäjän kyvyn sopeutua, kasvattaa tuotantokykyään ja jatkaa pitkäkestoista sotilaallista operointiaan, samalla aktiivisesti pyrkien vaikuttamaan lännen toimintaan. Venäjä pyrkii myös ylläpitämään ulkoista tukiverkostoaan ja hyödyntämään sijaistoimijoita. Euroopan turvallisuutta ei voida rakentaa sen oletuksen varaan, että Ukrainan sodan päättyminen poistaisi Venäjän muodostaman haasteen. Venäjän tavoitteet eivät ole muuttuneet.</p> <p><u>Toinen havainto liittyy uhkan monimuotoisuuteen.</u></p> <p>Tulevaisuuden turvallisuusympäristössä vaikuttaminen ei rajoitu yhteen keinoon tai yhteen toimintaympäristöön. Keskeistä ei ole yksittäinen keino, vaan miten vaikuttamisen muodot muodostavat kokonaisuuden. Tilanne on länsimaille haastava jo pelkästään sanoituksenkin näkökulmasta. Miten kuvataan uhka, miten kuvataan tilanne, jossa Venäjä ja länsi tällä hetkellä ovat. Onko kyseessä kylmä sota 2.0?</p> <p><u>Kolmas havainto liittyy aikaan.</u></p> <p>Geopoliittisesta sijainnistamme johtuen ennakkovaroitus, oikea-aikainen päätöksenteko ja toimenpiteet sekä yhteiskunnan varautuminen ja valmius muodostavat perustan toimintakyvyllemme turvallisuusympäristössä, jossa tilanteet voivat kehittyä nopeasti ja odottamatta. Usein ensimmäisinä hetkinä emme tiedä tarkasti, millainen tapahtumien kehityskulku on käynnistymässä tai miten tilanne tulee muuttumaan. Päätöksentekoa ei voida rakentaa vain täydellisen tilannekuvan varaan, koska sellaista ei välttämättä koskaan ole saatavilla.</p> <p>Kysymys ei ole vain siitä, mitä vastustaja kykenee tekemään tänään, vaan myös siitä, kuinka nopeasti se kykenee muuttamaan toimintaansa ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia. Meidän tuleekin kysyä, minkä tyyppinen sotakokemusta omaava sotilaallinen voima Venäjällä on tulevaisuudessa. Miten tämä näkyy asevoimissa ja tavassa toimia, miten uhka kohdistuu koko yhteiskuntaa kohtaan. Tästä konkreettinen esimerkki on ilmapuolustuksen merkitys.</p> <p><u>Neljäs havainto liittyy ennalta-arvaamattomuuteen.</u></p> <p>Venäjän toimintaa arvioitaessa ei riitä, että tarkastellaan vain sen kykyä toimia. Yhtä tärkeää on ymmärtää tahtoa ja aikomusta, tavoitteita ja sitä, millaisissa tilanteissa Venäjä arvioi mahdollisuuksien ikkunan avautuvan omalle toiminnalleen. Riski muodostuu tästä yhdistelmästä, huomioiden että päätöksenteon logiikka eroaa omastamme.</p> <p>Tästä seuraa keskeinen johtopäätös: Voisin kuvitella että yrityselämässä matka huipulta konkurssiin voi olla lyhyt, mikäli kehityskulkuja ei lueta oikein tai niitä ei haluta uskoa. Puolustuksessa tähän ei ole varaa. Pelotteen ja puolustuksen on toimittava edellä kuvatussa uhkatodellisuudessa. Ei kannata pelkästään arvailla Venäjän mahdollisuuksia ja aivoituksia, vaan myös keskittyä omaan tekemiseen. Luottamuksen ensimmäinen pilari onkin toimijuus, kokemus siitä että omalla toiminnalla on merkitystä.</p> <p><strong>Toinen näkökulma: miten uhkaan vastataan – yhteinen puolustuskyky vaatii yhteensovittamista.</strong></p> <p>Eurooppalaisten maiden on kyettävä kantamaan suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, Yhdysvaltain roolin Euroopan turvallisuudessa muuttuessa mutta säilyessä merkittävänä.</p> <p>Keskustelussa on korostunut puolustusmenojen kasvattamisen merkitys. Resurssit eivät vielä itsessään muodosta puolustuskykyä. Raha ja muut resurssit muuttuvat puolustuskyvyksi vasta koulutettuina joukkoina, toimivina ja yhteensopivina järjestelminä, logistiikkana, johtamisena ja tuotantokykynä. Jos sotilaallisesta näkökulmasta yksi sana pitäisi valita kuvaamaan käynnissä olevan kehityksen keskeistä haastetta, se olisi <strong>yhteensovittaminen</strong>.</p> <p><u>Yhteensovittaminen näkyy ensinnäkin sotilaallisella tasolla.</u></p> <p>Naton vahvuus perustuu siihen, että jäsenmaat tuovat yhteiseen puolustukseen erilaisia suorituskykyjä, osaamista ja vahvuuksia. Naton puolustussuunnitteluprosessi muodostaa kehyksen, jossa jäsenmaiden kansalliset ratkaisut sovitetaan yhteen liittokunnan yhteisen puolustuksen tavoitteiden kanssa. Sen tarkoituksena ei ole yhdenmukaistaa kaikkien maiden puolustusratkaisuja, vaan varmistaa, että kansalliset suorituskyvyt täydentävät toisiaan ja muodostavat uskottavan kokonaisuuden. Kokonaisuus mahdollistaa operatiivisten suunnitelmien toteuttamisen, mutta edellyttää myös yhteistä harjoittelua. Suomessa yhteensovittaminen näkyykin uusina Naton rakenteina, aktiivisena liittokunnan harjoitustoimintana, suorituskykyinä ja esimerkiksi operatiivisena toimintana Itämerellä.</p> <p>Ajankohtainen konkreettinen esimerkki yhteensovittamisesta on myös Suomen ja Ruotsin syvenevä sotilaallinen yhteistyö alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa. Kyse ei ole vain yksittäisestä yhteistyöjärjestelystä, vaan siitä, miten kahden maan suorituskykyjä voidaan käyttää yhdessä jo normaalioloissa.</p> <p>Yhteistyö ei perustu siihen, että toimintamallit luotaisiin vasta tilanteen kiristyessä, vaan siihen, että yhteinen toimintakyky on jo olemassa. Työ tehdään hyvän sään aikana.</p> <p><u>Yhteensovittamisen toinen ulottuvuus liittyy sotilaallisen puolustuksen ja muun yhteiskunnan väliseen suhteeseen.</u></p> <p>Puolustusvoimat ovat Suomessa kiinteä osa yhteiskuntaa. Muun yhteiskunnan tuki on kriittistä sotilaalliselle suorituskyvylle. Tarvitaan energiaa, tietoliikenneyhteyksiä, kuljetuksia, teollisuutta, infrastruktuuria ja osaamista. Yhä useampi puolustuksen kannalta merkittävä ratkaisu syntyy ja toimii sotilasorganisaatioiden ulkopuolella.</p> <p>Nykyisessä turvallisuusympäristössä siviiliyhteiskunta on puolustettava kohde ja puolustuskyvyn mahdollistaja, ja kriisinsietoisuuden kautta osa pelotteen rakentamista.</p> <p>Suomen vahvuutena on pitkään ollut ajatus siitä, että turvallisuus rakentuu yhteistyössä. Yhteiskuntamme ja yksilöiden sitko –resilienssi - on kestävyyttä ja sopeutumiskykyä. Perinteisesti suuntalinjana on ollut omien vahvuuksien hyödyntäminen. Suomi nähdään mallina, josta voi ammentaa kokemuksia myös liittolaisten ja kumppanien käyttöön. Tätä mallia tarvitaan edelleen, mutta samalla senkin on kehityttävä vastaamaan uusiinkin uhkatyyppeihin.</p> <p><u>Kolmas yhteensovittamisen ulottuvuus ovat strategiset kumppanuudet ja yhteistyöjärjestelyt.</u></p> <p>Nato ei toimi irrallaan muusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Euroopan unionilla on merkittävä rooli regulaatiossa, rahoituksessa ja pehmeän voiman käytössä. Kahden- ja monenväliset puolustusyhteistyöjärjestelyt vahvistavat liittokunnan yhteistä puolustusta, ja samalla järjestelyt tukevat toimintakykyä kaikissa turvallisuustilanteissa.</p> <p>Myös Ukraina on osa tätä muutosta. Ukrainaa tuetaan, mutta kasvavassa määrin Ukrainalta opitaan. Kokemukset osa-alueilta kuten miehittämättömät järjestelmät, elektroninen sodankäynti, ohjelmistot, johtaminen ja tuotantokyky toimitusketjuineen vaikuttavat siihen, miten tulevaisuuden puolustusta lännessä rakennetaan.</p> <p>Meidän on hyvä seurata myös mitä tapahtuu Indopasifisella alueella ja kehittää kumppanuuksia alueen valtioiden kuten Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Venäjä on uhka myös Tyynenmeren suuntaan.</p> <p>Luottamuksen toinen pilari on yhteistyö.</p> <p><strong>Kolmas näkökulma: puolustuskyky syntyy valinnoista.</strong></p> <p>Suomenkin puolustusresurssit ovat kasvussa, riippuen luonnollisesti poliittisesta päätöksistä. Kasvavat resurssit eivät kuitenkaan poista tarvetta tehdä valintoja. Päinvastoin: mitä enemmän mahdollisuuksia on, sitä tärkeämpää on kyky valita oikein.</p> <p>Puolustusvoimista puhuttaessa keskustelu kohdistuu usein yksittäisiin asejärjestelmiin tai teknologioihin. Onko jokin järjestelmä oikea? Otetaanko se käyttöön riittävän nopeasti?</p> <p>Teknologiaa voi olla saatavilla nopeasti, mutta suorituskyvyn rakentaminen on kokonaisuus. Se sisältää materiaalin lisäksi käyttöperiaatteet, organisaation, henkilöstön, koulutuksen ja kyvyn ylläpitää toimintaa.</p> <p>Mielenkiintoista on ollut havaita, että valtioissa, jotka ovat viime vuosina joutuneet puolustamaan itseään, keskustelu ei ole ollut yksinkertaista joko–tai-asetelmaa eri asejärjestelmien välillä. Kyse on tasapainosta ja sodan vaiheesta ja siitä, millaista toimintaympäristöä varten puolustusta rakennetaan. Painotukset riippuvat strategisista tavoitteista, käytettävissä olevista resursseista ja sodan vaiheesta. Vahva viesti Kiovasta on ollut: oppikaa kokemuksista, mutta miettikää itse.</p> <p>Puolustussuunnittelun keskeisiä kysymyksiä ovatkin miten säilytämme suorituskykyetumatkan, miten hallitsemme kustannukset tehokkaan ja riittävän kestävän puolustusjärjestelmän rakentamiseksi ja pitkäkestoisen toimintakyvyn varmistamiseksi sekä miten varmistamme tuen teollisuudelta ja liittolaisilta.</p> <p>Valinnat väärin tai huolimattomasti tehtyinä voivat muodostua puolustuksen patogeeneiksi eikä luottamuksen rakennusaineiksi.</p> <p><u>Ensimmäinen valinta liittyy tasapainoon.</u></p> <p>Suomen puolustusta on aina rakennettu resurssien mahdollistamissa rajoissa tasapainoiseksi ja kaikki toimintaympäristöt kattavaksi. Näin tehdään myös jatkossa, joka tarkoittaa erityisesti avaruuden, kybermaailman, informaatioympäristön sekä sähkömagneettisen spektrin merkityksen huomioimista. Muutos näkyy myös maantieteellisesti – onhan meillä tällä hetkellä uttilaisia harjoituksessa Grönlannissa.</p> <p>Tasapainon ylläpitäminen on herkkyyslaji. Kehittäminen onkin aina tasapainoilua – resurssit eivät ole rajattomia, mutta vaatimukset kasvavat. Valinkauhassa ovat korkean teknologian ja halvempien massamaisesti käytettävien järjestelmien ja ampumatarvikkeiden välinen suhde. Ase – vasta-ase -kehitystyö käy kuumana.  </p> <p>Käynnissä oleva läntinen doktriinityö hahmottaa painotuksia miehittämättömien ja miehitettyjen lavettien sekä puolustuksellisten ja hyökkäyksellisten kykyjen kesken. Kaikki nämä täydentävät toisiaan. On hyvä huomioida, että uudet kyvyt laskeutuvat myös osaksi perinteisempiä joukkotyyppejä. Tykit ja tiedusteluun sekä vaikuttamiseen tarkoitetut droonit voivat olla osa samaa joukkoa, jota suojataan kineettisillä ja ei-kineettisillä keinoilla.</p> <p>Hyvä esimerkki kehittämisestä on Naton itäisen sivustan pelotteen ja puolustuksen vahvistamiseen liittyvä konsepti, Eastern Flank Deterrence Initiative, EFDI. Perustana on luonnollisesti olemassa olevat ratkaisut, mutta EFDI:n perusajatuksena on tehdä Naton itäisen sivustan puolustuksesta teknologisesti kehittyneempää ja nopeammin reagoivaa. EFDI painottaa muun muassa edullisia miehittämättömiä järjestelmiä, lennokkien torjuntaa sekä kerroksellista puolustusta. Selkärankana on yhteinen tekoälyavusteinen johtamisjärjestelmä.</p> <p><u>Toinen valinta liittyy nopeuteen.</u></p> <p>Turvallisuusympäristön muutos haastaa perinteisen tavan rakentaa suorituskykyjä. Kirittäjinä ovat teknologia, taistelukentän muutos sekä Venäjän sotatalous.</p> <p>Osa puolustuskyvystä perustuu edelleen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tasaisella kehittämisellä on luonnollisesti hyötynsä ja haasteensa. Toimintaympäristömme riskit ja uhkat edellyttävät meiltä kuitenkin kykyä rytminmuutoksiin: asioita pitää tehdä nopeammin, enemmän ja halvemmalla. Kaksoiskäyttöteknologian hyödyntäminen ja vain välttämättömien suorituskykyvaatimusten asettaminen ovat osa tätä uutta todellisuutta.</p> <p>Rytminmuutos näkyy esimerkiksi miehittämättömissä järjestelmissä, niiden torjuntakyvyissä, tekoälyn hyödyntämisessä, tiedustelussa, elektronisessa sodankäynnissä, avaruuteen liittyvissä kyvyissä ja ohjelmistopohjaisissa ratkaisuissa. Puolustusvoimissa käynnissä olevien merkittävien suorituskykyhankkeiden rinnalla tiettyjen osa-alueiden rakentamista nopeutetaan.</p> <p>Nopeus ei kuitenkaan tarkoita vain hankinnan nopeutta. Suorituskyky syntyy vasta silloin, kun järjestelmät ja teknologia yhdistyvät käyttöperiaatteisiin, osaamiseen, koulutukseen ja organisaation kykyyn hyödyntää sitä.</p> <p>Operatiivisella ja taktisella tasalla havainnosta vaikuttamiseen -sykli nopeutuu ainoastaan, jos muutos läpi leikkaa organisaation, prosessit ja toimintamenetelmät sekä johtamisen ja osaamisen. Höyrykoneen vaihtaminen sähkömoottoriin ei auta, jos mikään muu ei muutu.</p> <p><u>Kolmas valinta liittyy kestävyyteen.</u></p> <p>Pelkästään teknologinen etumatka tai ylivoimaiset suorituskyvyt eivät riitä vastattaessa uhkaan, jossa sodankäynti on matematiikkaa ja kulutusta. Pitkäkestoisessa konfliktissa määrä on laatua. Massa ei tarkoita paluuta menneeseen tai jotain huonompaa. Se tarkoittaa järjestelmiä, joissa ei välttämättä tarvitse valita laadun, hinnan ja määrän välillä. Se on kykyä kestää kulutusta ja jatkaa toimintaa. Kustannustehokkuuden arviointi on olennainen osa tasapainon hakemista.</p> <p>Ampumatarvikkeet, varaosat, huolto, korjauskyky ja teollinen kapasiteetti eivät ole vain puolustuksen tukitoimintoja. Ne ovat ratkaiseva osa yhteiskunnan ja puolustusjärjestelmän kyvystä toimia ja jatkaa toimintaa. Tämä on nykymaailmassa osa ennaltaehkäisevää kynnystä ja pelotetta.</p> <p><u>Neljäs valintojen ulottuvuus liittyy muutos- ja sopeutumiskykyyn.</u></p> <p>Amerikkalainen kenraali MacArthur kiteytti aikanaan haasteen kuvaamalla sotilaallisen epäonnistumisen syyt kahdella sanalla: ”Liian myöhään”. Juurisyiksi tällä ilmiölle voi määritellä esimerkiksi vajaan tilanneymmärryksen - Liian myöhään ymmärretty muutos, herkkyyden puutteen valmiudessa - Liian myöhään tunnistettu uhka, riittämättömän varautumisen - Liian myöhään rakennettu valmius, sekä heikon koheesion liittolaisten kesken.</p> <p>Tämä ajatus on edelleen ajankohtainen. Puolustuksen kehittämisessä suurin riski voi olla se, että oikea ratkaisu tehdään vasta toimintaympäristön jo muututtua.</p> <p>Tulevaisuuden turvallisuusympäristössä puolustuskyky muodostuu yhä enemmän siitä, kuinka hyvin eri toimijat kykenevät toimimaan yhdessä.</p> <p>Yhteistyö ei ole vain tuotantoa, varustautumista ja huoltovarmuutta, vaan kykyä reagoida, sopeutua ja innovoida nopeasti. Näemme taistelukentällä, miten nopean palautesyklin on kriisitilanteessa oltava. Puolustusvoimat pyrkii tässäkin parantamaan juoksuaan tiivistämällä innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä yritysten kanssa. Avainasemassa tässäkin on käytäntö, kahdensuuntainen tiedonkulku ja nopea testaaminen. Innovaatio on totta vasta silloin, kun se on käytössä. Hyvä esimerkki kehitystyöstä on Portugalissa käynnissä oleva Repmus -harjoitus, joka on maailman suurin miehittämättömien järjestelmien testitapahtuma. Lähes 40 maata, melkein 3000 henkilöä. Suomesta mukana ovat Puolustusvoimat, teollisuuden edustajia ja Turun AMK.</p> <p>On hyvä huomioida, että pelkkä sopeutuminen ei riitä. Kova muutosvauhti yhdistettynä vääriin valintoihin voi olla huono yhdistelmä. Yhteiskunnan turvallisuus ja puolustuksen kehittäminen vaativat sopeutumisen ja innovoinnin ohella myös ennakointia ja etumatkaa – eli pitkän aikavälin tutkimusta. Työtä, jolla pyritään vastaamaan ongelmiin, jotka vielä eivät ole näkyvissä arjessa.</p> <p><u>Viimeinen nosto ei ole valinta.</u> Puolustuksen kehittämisessä Suomen on aina ollut hyvä nojautua vahvuuksiinsa. Puhumme alivoimaisen taktiikasta. Aloitekyky, johtaminen edestä, fyysisesti ja henkisesti vahvat sotilaat, omien olosuhteiden hyödyntäminen sekä maanpuolustustahdon merkitys ovat puolustuksemme perustaa. .</p> <p>Luottamuksen kolmas pilari on viisaus valinnoissa. Omista lähtökohdista, omista tarpeista, tunnistaen asiat, jotka kestävät aikaa, myöntäen muutoksen tarve ja päättäen rohkeasti.</p> <p><strong>Yhteenveto: miten Suomi rakentaa luottamusta uudessa turvallisuustilanteessa?</strong></p> <p>Suomelle Nato-jäsenyys ei muuttanut Suomen maantiedettä. Itäraja on edelleen sama. Pohjoiset olosuhteet ovat edelleen samat. Itämeren merkitys on edelleen sama. Suomen puolustuksen perustana säilyvät edelleen kansalliset ratkaisut.</p> <p>Mutta tapa, jolla muuttunutta ympäristöä tarkastellaan, on muuttunut. Kysymys onkin, miten Suomi hyödyntää vahvuuksiaan poliittisena, taloudellisena, sotilaallisena ja teknologisena pääomana.</p> <p>Jos luottamuksen pilarit ovat toimijuus, yhteistyö ja viisaat valinnat, sotilaallisen turvallisuuden tulevaisuuden näkökulmasta kolme keskeistä tavoitetta ovat:</p> <p>Ensinnäkin, resilientti ja varautunut yhteiskunta, jossa luottamus on keskeinen liima.</p> <p>Toiseksi, sopeutuva, vahvuuksiin nojautuva ja eteenpäin katsova puolustusjärjestelmä – rakentuen kansalliseen perustaan, liittokunnan ja yhteistyön voimaan sekä todelliseen ja harjoiteltuun toimintakykyyn.</p> <p>Kolmantena vahva ja innovatiivinen puolustusteollinen ja teknologinen perusta, jossa yhteistyötä ja kumppanuuksia haetaan myös rajojemme ulkopuolelta, huolehtien kansallisen kriittisen osaamisen ja huoltovarmuuden säilymisestä.</p> <p>Emme voi tietää tarkasti, millainen tulevaisuuden taistelukenttä on. Mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka valmiita olemme kohtaamaan sen. Turvallisuusympäristön muutoksessa olemme osoittaneet kykyä ja tahtoa toimia, kun aika on, emmekä ole jääneet riviin seisomaan odottaen muilta johtajuutta. Winston Churchill piti 12. marraskuuta 1936 puheen, jossa hän totesi (vapaa käännös): ”Aikaansaamattomuuden, puolinaisuuksien, sovittelun ja viivyttelyjen aika on päättymässä. Astumme sen sijaan seurannaisvaikutusten aikaan”. Jotta meidän ei historiankirjoissa tarvitse todeta samalla tavalla, on hyvä syy jatkaa työtä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden hyväksi.</p> Fri, 11 Sep 2026 09:26:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puheenvuoro-kouvolan-turvallisuuskonferenssissa-uusi-turvallisuustodellisuus-miten-luottamus-turvalliseen-tulevaisuuteen-rakennetaan-suomessa- 2026-09-11T09:26:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-kalustoa-ja-sotilasmusiikkia-jaakiekon-sm-liigan-otteluihin <p style="margin-bottom:16px">Syyskuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että kehittyneetkään miehittämättömät järjestelmät eivät korvaa monitoimihävittäjiä. – Drooneilla ei ole mitään tekemistä ilmaherruuden saavuttamisen ja ylläpitämisen kanssa, eikä niillä suojata yhteiskunnan tai Puolustusvoimien kohteita pommikoneilta tai risteilyohjuksilta, eversti (evp) <strong>Henrik Elo</strong> sanoo.<br> <br> Jos Suomi pääsee YK:n turvallisuusneuvostoon, menemme sinne edistämään ensisijaisesti kansallisia intressejämme, sanoo ulkoministeri <strong>Elina Valtonen</strong>.<br> – Työtä tehdään Suomen oma, johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka edellä, hän sanoo. Suomi on ehdolla kaudelle 2029-2030 yhteispohjoismaisena ehdokkaana.<br> <br> Helmikuussa järjestettäville SecD-Day-messuille odotetaan ennätysmäistä osanottoa. Edellisiin messuihin verrattuna näyttelytilaa on kaksi kertaa enemmän.<br> – Odotamme näytteilleasettajien määrän kasvavan huomattavasti viime kerrasta, tapahtuman järjestävän Puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistys PIA:n pääsihteeri <strong>Tuija Karanko</strong> kertoo.<br> <br> Osa varusmiehistä saa käyttöönsä mobiilisovelluksen, joka tarjoaa tekoälyä hyödyntävää terveysvalmennusta. Sovellus analysoi varusmiesten ruoka-annoksistaan ottamia valokuvia. Niiden perusteella tekoäly analysoi muun muassa kasvisten osuuden ja proteiinin määrän, joiden perusteella sovellus ohjaa kohti terveellisempiä elämäntapoja.</p> <p style="margin-bottom:16px"> </p> <p style="margin-bottom:16px">Lue näköislehti täältä: <a href="https://ruotuvaki.fi/-/rv-9-26">ruotuvaki.fi</a></p> Fri, 11 Sep 2026 08:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-kalustoa-ja-sotilasmusiikkia-jaakiekon-sm-liigan-otteluihin 2026-09-11T08:00:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-11.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kouvolassa <p>Ylilento lennetään Kouvolan kaupunkikeskustan yli klo 12.30.</p> Fri, 11 Sep 2026 06:05:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-11.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennon-kouvolassa 2026-09-11T06:05:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/viranomaisten-yhteisoperointikykya-vahvistetaan-parolannummella <p>Harjoitustoiminta on erityisen näkyvää Parolannummen varuskunta-alueen ympäristössä ja harjoitukseen osallistuu useita viranomaisajoneuvoja. Tämä saattaa vaikuttaa alueen liikenteeseen normaalia hieman hitaampana matkantekona. </p> <p><br> Osana harjoitetta Parolannummella testataan myös väestöhälyttimien toimintaa. </p> <p><br> Yhteisoperointikykyä muiden viranomaisten kanssa vahvistetaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi koko maan alueella. Viranomaisyhteistyössä harjaannutaan kentällä ja yhteisten suunnittelupöytien ääressä.<br>  </p> Thu, 10 Sep 2026 12:10:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/viranomaisten-yhteisoperointikykya-vahvistetaan-parolannummella 2026-09-10T12:10:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-13.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennot-kaavilla-ja-nilsiassa <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> Hornet-hävittäjän ylilento. Kuva: Karlsto </figcaption> </figure> <p>Ilmavoimat lentää sunnuntaina 13. syyskuuta 2026 F/A-18 Hornet -ylilennot seuraavasti:</p> <ul> <li>Kaavi: Karjalan lennosto lentää ylilennon Koillis-Savon seudullisen sotiemme veteraanien, veteraanien perinteen ja reserviläisten kirkkopyhän yhteydessä kello 13. Ylilento lennetään idästä koulukeskuksen yli.</li> </ul> <ul> <li>Nilsiä: Karjalan lennosto lentää ylilennon sotaveteraani Pentti Oksmanin 101-vuotissyntymäpäivän juhlien yhteydessä. Ylilento lennetään kello 13.05 lounaasta kohti koillista Nilsiän seurakuntatalon yli.</li> </ul> <p>Lennot lennetään noin 300 metrin korkeudessa. Lennoilla on säävaraus.</p> Thu, 10 Sep 2026 06:56:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-lentaa-13.-syyskuuta-f-a-18-hornet-ylilennot-kaavilla-ja-nilsiassa 2026-09-10T06:56:00Z https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ammunnan-sotilaiden-sm-kilpailujen-tulokset <p>Kilpailut järjestetetään Kanta-Hämeessä Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella sekä Päijät-Hämeessä Hälvälän ampuma- ja harjoitusalueella. Noin 200 kilpailijaa osallistuu yhteensä eri maista: Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. </p> <p>Kilpailua käydään useissa eri lajeissa 25 metrin pistooliammunoista aina monipuolisiin maastoammuntoihin sekä 600 metrin kivääriammuntoihin. </p> <p>Alla liitteenä SM-kilpailujen tulospalvelu. </p> Thu, 10 Sep 2026 05:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ammunnan-sotilaiden-sm-kilpailujen-tulokset 2026-09-10T05:49:00Z