Puolustusvoimat - Ajankohtaista

Puolustusvoimat - Ajankohtaista https://puolustusvoimat.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/JIbSQ9miX9H6/rss Puolustusvoimat - Ajankohtaista Fri, 08 May 2026 11:33:36 GMT 2026-05-08T11:33:36Z Utin jääkärirykmentin varusmiehiä harjoitukseen Viroon https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentin-varusmiehia-harjoitukseen-viroon-2 Harjoituksen tavoitteena on syventää kahdenvälistä harjoitusyhteistyötä Suomen ja Viron erikoisjoukkoja tuottavien varusmiesyksiköiden välillä.&#xa0;Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä ja palkattua henkilöstöä, yhteensä noin 85 henkilöä. Varusmiesten osallistuminen harjoitukseen perustuu erilliseen suostumukseen. Laskuvarjojääkärit osallistuvat Viron puolustusvoimien järjestämään harjoitukseen nyt kolmatta kertaa. Ensimmäinen kerta oli keväällä 2024. Fri, 08 May 2026 10:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentin-varusmiehia-harjoitukseen-viroon-2 2026-05-08T10:23:00Z Karelian Sword 26 järjestetään Kaakkois-Suomessa toukokuussa 2026 https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karelian-sword-26-jarjestetaan-kaakkois-suomessa-toukokuussa-2026 Karelian Sword 26 -harjoitus kehittää osallistuvien joukkojen osaamista, johtoportaiden suorituskykyä, aselajien ja joukkojen yhteisoperointikykyä niin kansallisesti kuin liittolaisten kanssa. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 10 000 sotilasta. Heistä varusmiehiä on noin 5800, reserviläisiä noin 2700 ja Puolustusvoimien henkilökuntaa noin 1400. Harjoitus on viime heinäkuussa palveluksensa aloittaneiden varusmiesjohtajien (2/25) sekä viime tammikuussa aloittaneiden miehistötehtäviin koulutettavien varusmiesten (1/26) päättöharjoitus. Harjoituksen johtaa Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Ari Määttä. Karelian Sword 26 -harjoitukseen keskitetään suorituskykyisiä joukkoja kaikista Etelä-Suomen joukko-osastoista. Toukokuun loppuun sijoittuva harjoitus kehittää osallistuvien joukkojen ja johtoportaiden osaamista, suorituskykyä ja yhteistoimintakykyä Kaakkois-Suomen alueella, harjoituksen johtaja eversti Ari Määttä kertoo. <h2>Osallistujia muualta Puolustusvoimista sekä liittoumasta</h2> Karjalan prikaatin lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Porin prikaatista, Panssariprikaatista, Maasotakoululta, Maanpuolustuskorkeakoululta, Kaartin jääkärirykmentistä, Utin jääkärirykmentistä ja Rajavartiolaitokselta. Tämän lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja ja henkilöstöä pääesikunnasta, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksesta ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta. Lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja ja esikuntaupseereita Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Harjoitukseen osallistuu osia Virginian kansalliskaartin pioneerijoukkueesta ja Iso-Britannian asevoimien 4 Regiment Army Air Corps -taisteluhelikopteriosastosta (4AAC). Harjoituksessa on mukana noin 1500 ajoneuvoa sisältäen raskasta kuljetuskalustoa sekä panssaroituja ajoneuvoja. Harjoitukseen liittyy Puolustusvoimien ja liittolaisten lentotoimintaa. <h2>Harjoitus on osa laajempaa, Maavoimien 19 000 sotilaan harjoituskokonaisuutta</h2> Maavoimien kaikki joukko-osastot harjoittelevat toukokuun aikana yhteistä operointia liittolaisten kanssa. Usealla samanaikaisesti toteutettavalla harjoituksella vahvistetaan Maavoimien torjuntakykyä eri puolilla Suomea, asevelvollisten osaamista ja yhteistä operointia liittolaisten kanssa. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu henkilöstöä kaikista Maavoimien joukko-osastoista sekä muualta Puolustusvoimista, ja siirtymiset vaikuttavat liikenteeseen eri puolilla Suomea erityisesti harjoitusten alkaessa ja päättyessä. Kansainvälisten harjoitusjoukkojen henkilöstöä ja kalustoa saapuu Suomeen vaiheittain. Kevään harjoituskokonaisuuteen liittyy myös merkittävä määrä lentotoimintaa. Karjalan prikaatin johtamaa Karelian Sword 26 -harjoitusta voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #KarelianSword26 ja #KASW26 Fri, 08 May 2026 10:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karelian-sword-26-jarjestetaan-kaakkois-suomessa-toukokuussa-2026 2026-05-08T10:01:00Z Saksan operaatioesikunnan komentaja vieraili Suomessa https://puolustusvoimat.fi/-/saksan-operaatioesikunnan-komentaja-vieraili-suomessa &#xa0; Vierailun aikana kenraaliluutnantti Sollfrank perehtyi Suomen puolustusjärjestelmään ja keskusteli Puolustusvoimien ja Saksan asevoimien (Bundeswehr) välisestä yhteistyöstä. Lisäksi hän tutustui Utin jääkärirykmenttiin sekä Kaakkois-Suomen rajavartiostoon Vaalimaan raja-asemalla.&#xa0; &#xa0; &#xa0; ”Maidemme välinen yhteistoiminta on tiivistä ja pitkäjänteistä. Kahdenvälinen yhteistoiminta kehittää erityisesti sotilaallista yhteistoimintakykyä. Se vahvistaa alueellista turvallisuutta sekä tukee liittokunnan kykyä vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön Pohjois-Euroopassa,” totesi kenraaliluutnantti Nisula. &#xa0; &#xa0; Fri, 08 May 2026 10:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/saksan-operaatioesikunnan-komentaja-vieraili-suomessa 2026-05-08T10:00:00Z Maanpuolustuskorkeakoulu isännöi monikansallisen Joint Resolve 2026 -harjoituksen - osaamista 18 maasta https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulu-isannoi-monikansallisen-joint-resolve-2026-yhteisoperaatioesikuntaharjoituksen Samalla kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Swedish Defence Universityn (SEDU) opiskelijaryhmä osallistuu harjoitukseen. Erityisen harjoituksesta tekee myös se, että mukana on useita opiskelijoita Ukrainan maanpuolustuskorkeakoulusta.&#xa0; Harjoituksen skenaario heijastelee ajankohtaisia uhkia ja haasteita. Oppimistavoitteena on tuottaa kurssilaisille monialainen ymmärrys laajoista prosesseista, jotta upseeri pystyy laatimaan komentajalle parhaat mahdolliset päätöksenteon perusteet. Harjoitus valmistaa yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijat toimimaan Naton esikunnissa yhteisoperaatiotasolla. Harjoituksen ensimmäisen vaiheessa työskennellään useissa simuloiduissa yhteisoperaatioiden suunnitteluryhmissä. JR26 tarjoaa osallistujille myös erinomaisen mahdollisuuden työskennellä aidosti monikansallisessa ympäristössä, jossa upseereilla on laaja kirjo erilaisia taitoja ja ammatillisia taustoja. Tämänvuotiseen Joint Resolveen osallistuu yli 250 henkilöä seuraavista maista: Itävalta, Belgia, Kanada, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Moldova, Puola, Etelä-Korea, Ruotsi, Turkki, Ukraina, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.&#xa0; Opiskelijoita tukevat kokeneet mentorit, asiantuntijat sekä Maanpuolustuskorkeakoulun, Baltic Defence Collegen ja War Studies Universityn opettajat. Lisäksi mukana on edustajia NATOn rakenteista ja osaamiskeskuksista. Harjoituksen johtajana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Pasi Hirvonen. Hän alleviivaa, että Joint Resolven kaltaisia harjoituksia, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kansainvälisessä ympäristössä yhteisoperaatiotoimintaa, ei ole olemassa muita. ”Tällaisen harjoituksen järjestäminen yksin ilman kansainvälisiä kumppaneita olisi mahdotonta”, Hirvonen sanoo.&#xa0; Ensimmäinen Joint Resolve -harjoitus järjestettiin vuonna 2019. Suomalaiset yleisesikuntaupseerikurssin opiskelijat osallistuivat harjoitukseen ensimmäistä kertaa viime vuonna. Sitä ennen harjoituksessa on vieraillut suomalaisia opettajia ja muuta henkilökuntaa.&#xa0; Hirvonen on luottavainen suomalaisten osaamiseen: ”Opiskelijat suoriutuivat viime vuodenkin harjoituksesta todella hyvin. Upseerikoulutusjärjestelmämme tuottaa erinomaisia osaajia”, eversti Hirvonen toteaa.&#xa0; &#xa0; Fri, 08 May 2026 09:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulu-isannoi-monikansallisen-joint-resolve-2026-yhteisoperaatioesikuntaharjoituksen 2026-05-08T09:53:00Z Suojaamisen valmiusyksikkökoulutus alkoi Ilmavoimissa https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suojaamisen-valmiusyksikkokoulutus-alkoi-ilmavoimissa Toiminta käynnistyy kahdessa vaiheessa Pirkkalassa ja Siilinjärvellä. Ensimmäisten valmiusyksikkökoulutukseen valittujen varusmiesten koulutus on jo käynnissä Satakunnan lennostossa, ja joukko saavuttaa operatiivisen valmiuden juhannukseen mennessä. Karjalan lennostossa valmistelut ovat käynnissä ja koulutus alkaa vuoden 2027 alussa. Henkilökunnasta ja varusmiehistä koostuvat yksiköt koulutetaan Ilmavoimien vaativimpiin suojaustehtäviin. Yksiköitä käytetään Ilmavoimien tukikohtien, joukkojen ja toiminnan suojaamiseen kotimaassa sekä tarvittaessa ulkomailla (force protection). Valmiusjakson aikana yksiköt tukevat Ilmavoimien operaatioita ja osallistuvat kansainväliseen harjoitustoimintaan. Joukoille annetaan kansainvälistä koulutusta, jonka tavoitteena on taata niiden kyky toimia yhteistoiminnassa liittolaismaiden suojausjoukkojen kanssa. &#xa0; Perustettaviin yksiköihin ei ole erillishakua, vaan koulutusvalinnat tehdään varusmiespalveluksen alkuvaiheessa. Yksikköön valittavien varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta. Valmiusyksiköiden myötä Ilmavoimien jo ennestään korkea valmius paranee entisestään. Joukkoja voidaan käyttää Ilmavoimien omien tarpeiden lisäksi tukemaan Puolustusvoimien joukkoja sekä muita viranomaisia. Koulutus vaativiin suojaus- ja taistelutehtäviin Ilmavoimien valmiusyksiköiden koulutus myötäilee rakenteeltaan Maa- ja Merivoimien valmiusyksikkökoulutusta. Palveluksen ensimmäisen puolikkaan aikana koulutetaan valmiudet toimia joukon poikkeusolojen mukaisissa tehtävissä sekä annetaan tarvittava erikoisosaaminen. Palveluksen puolessa välissä joukko asetetaan operatiiviseen valmiuteen. Valmiusjakson aikana joukko suorittaa sille käsketyt valmiudelliset tehtävät ja syventää taitojaan koulutushaaran mukaisissa tehtävissä. Koulutus on monipuolista ja sisältää laajasti yhteistoimintaa Ilmavoimien joukkojen ja kaluston kanssa. Esimerkkinä yhteistoiminta kuljetuslentokoneiden kanssa osana ilmakuljetusten suojaamista.&#xa0; Valmiusyksikkö on tavallista suorituskykyisempi joukko, jolla on moderni ja monipuolinen varustus. Joukon henkilökohtainen ja joukkokohtainen varustus on laadukkainta Ilmavoimissa.&#xa0;&#xa0; Mielenkiintoisia tehtäviä myös reserviläisille&#xa0; &#xa0; Yksiköt koostuvat henkilökunnasta ja varusmiehistä. Tehtävään soveltuvia, kokeneita reserviläisiä palkataan sopimussotilaiksi valmiusjoukkueiden ryhmänjohtajiksi. Tehtäviin palkatut kokeneet reserviläiset lisäävät joukon osaamista ja tuovat joukkoon kokemusta. Aika valmiusyksikössä tarjoaa lisäksi hyvät mahdollisuudet työllistyä Puolustusvoimien avoimiin virkoihin. Lisätiedot:&#xa0;Satakunnan lennoston Suojausyksikön päällikkö, kapteeni Tuukka Hellman p. 0299 800 (vaihde). Fri, 08 May 2026 08:17:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/suojaamisen-valmiusyksikkokoulutus-alkoi-ilmavoimissa 2026-05-08T08:17:00Z Ruotuväki: Joukko-osastoille lisää tilaa varusmieskoulutuksen järjestämisessä https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-joukko-osastoille-lisaa-tilaa-varusmieskoulutuksen-jarjestamisessa Toukokuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että Puolustusvoimien johtajakoulutuksella on kysyntää. Uudelle Miehistöstä aliupseeriksi -kurssille haki yli 700 henkeä, joista vain 30 valittiin mukaan. Reserviläisille suunnatulle täydennyskurssille hakeutuu varusmies-palveluksensa jo suorittaneita henkilöitä, joilta jäi aliupseerikoulu aikanaan käymättä. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli 2 000 kolmannen sektorin ampumarataa. Nyt niitä on reilusti alle 700, ja moni rata on lisäksi rapistunut. Joulukuussa eduskunta jakoi ampumaradoille tukea 1,5 miljoonaa euroa. Loimaan Laukojien avustus oli 50 000 euroa. Puheenjohtaja Teppo Nikkasen mukaan avustus riittää vain välttämättömiin korjauksiin. Jääkäriprikaatin esikunnassa työskentelevä Meri Vaaranmaa on ensimmäinen nainen, joka on ylentynyt Maavoimissa sotilasmestariksi. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hänet vei aikoinaan halu päästä kriisinhallintatehtäviin. 27-vuotisella sotilasurallaan hän on päässytkin palvelemaan muun muassa suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Libanonissa. Kun Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä alkoi laatia uutta opetussuunnitelmaa, pyysi hän apua johtamisopintojen rakentamiseen eversti Aki-Mauri Huhtiselta. Kaksikko oli jo aiemmin tutustunut ja havainnut, että aloilla on yllättävän paljon yhteistä. – Huomasimme, että koulutukset muistuttavat aika paljon toisiaan. &#xa0; Lue näköislehti täältä:&#xa0;<a href="https://ruotuvaki.fi/-/rv-5-26">ruotuvaki.fi</a> Fri, 08 May 2026 07:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/ruotuvaki-joukko-osastoille-lisaa-tilaa-varusmieskoulutuksen-jarjestamisessa 2026-05-08T07:53:00Z Maavoimien mekanisoitu harjoitus Mighty Arrow 26 päättyy https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-mekanisoitu-harjoitus-mighty-arrow-26-paattyy Kokonaisuudessaan harjoitukseen osallistui laajimmillaan yli 2500 henkilöä, joista noin 350 oli kansainvälisiä joukkoja. Harjoitus koostui yhteensovittamis- (CET/FIT), taisteluharjoitus- &#xa0;ja ampumavaiheesta. Mighty Arrow 26 -harjoitus on kehittänyt liittouman mekanisoitujen joukkojen ja lennokkisuorituskykyjen yhteisoperointikykyä. – Mekanisoidut joukot ovat yhteensopivia Naton kanssa. Harjoituksessa onnistuttiin tuomaan taistelijan koulutukseen viimeisimpiä oppeja Ukrainan etulinjalta, kun ukrainalaiset FPV -lennättäjät mentoroivat suomalaisia lennättäjiä erityisesti tulenkäyttöön liittyvissä tehtävissä, harjoituksen johtaja eversti Juhana Skyttä kertoo. Harjoituksen ampumavaiheessa ammuttiin monipuolisia panssarivaunu-, jalkaväki- ja epäsuoran tulen taisteluammuntoja. Harjoituksen vaativat kovapanosammunnat olivat osallistuneille varusmiehille heidän palveluksensa tärkeimmät ammunnat. Onnistunut harjoituksen kovapanosvaihe osoitti varusmiesten korkean osaamistason itsenäisinä taistelijoina sekä osana joukkoa.&#xa0; <h2> &#xa0; Paluumarssien vaikutukset liikenteeseen</h2> Harjoitusjoukot palaavat kotivaruskuntiin viikonlopun aikana. Pohjankankaalta liikkuvat marssiosastot näkyvät ja liikkuvat seuraavilla teillä: VT3, VT23, VT6, VT12, KT65 ja ST261. Maanteillä liikkuvien osastojen marssinopeudet ovat 80–100 km/h.&#xa0; Panssariprikaatiin palaavat panssarivaunujen keskitysmarssit vaikuttavat Hattulan alueen liikenteeseen alkuviikosta viikolla 20. Muu liikenne pysäytetään tarvittaessa ajoittain Parolannummen alueella. Tiellä liikkuvia kehotetaan varautumaan tavanomaista hitaampaan matkantekoon. &#xa0; Thu, 07 May 2026 18:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-mekanisoitu-harjoitus-mighty-arrow-26-paattyy 2026-05-07T18:33:00Z Harjoituskäsikranaatti laukesi varusmiehen kädessä – ei hengenvaaraa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/harjoituskasikranaatti-laukesi-varusmiehen-kadessa-ei-hengenvaaraa Tapahtuneen syitä selvitetään.&#xa0; Varusmies on ollut itse yhteydessä läheisiinsä.&#xa0; Tapahtumapaikalla olleille järjestetään kriisiapua.&#xa0; &#xa0; Thu, 07 May 2026 08:52:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/harjoituskasikranaatti-laukesi-varusmiehen-kadessa-ei-hengenvaaraa 2026-05-07T08:52:00Z Maanpuolustuskorkeakoulu on Suomen luotetuin yliopisto https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulu-on-suomen-luotetuin-yliopisto Tuoreessa mainetutkimuksessa Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) sijoittui kirkkaasti ykköseksi. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen kaikkien 14 yliopiston mainetta kansalaisten keskuudessa. Organisaation maine on hyvällä tasolla, jos maineluku sijoittuu välille 3,50–3,99. Viime vuonna MPKK jakoi tutkimuksen ensimmäisen sijan LUT-yliopiston kanssa. Tutkimustulokset osoittavat, että Maanpuolustuskorkeakoulun asema suomalaisessa yliopistokentässä on vahvistunut entisestään. Maanpuolustuskorkeakoulun maineen positiivinen kehitys on ollut tasaista. Pitkäjänteisen työn tulos näkyy selvästi tuoreissa tutkimustuloksissa, sillä MPKK:n maine nousi jokaisella osa-alueella. Suurinta nousu oli innovatiivisuudessa, johtamisessa ja taloudessa. Johtamisen mainearvosana on erityisen vahvalla tasolla suhteessa verrokkiorganisaatioihin.&#xa0; Poikkeuksellisen vahvana näyttäytyy kansalaisten luottamus Maanpuolustuskorkeakoulun kykyyn kouluttaa osaavia ihmisiä. Tällä osa-alueella mainearvosana oli yliopistokentän korkein. Lisäksi tutkimus osoitti, että Maanpuolustuskorkeakoulun kantoja halutaan kuulla, mikä viestii luottamuksesta korkeakoulun asiantuntijoita kohtaan. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, prikaatikenraali Jaro Kesänen on tutkimustuloksista ilahtunut. ”Luottamus syntyy jokapäiväisestä työstä, jota ovat tehneet niin nykyiset kuin entiset työntekijämme. Tulos tekee meistä nykyisistä maanpuolustuskorkeakoululaisista merkittävän aseman vaalijoita”, Kesänen sanoo. <h2>Erityisen tutkimuksen tuottaja</h2> Maanpuolustuskorkeakoulussa tehty tutkimus tunnetaan aiempaa paremmin, ja tutkimustoiminnan mainearvosana nousi huomattavasti edellisvuodesta. Kesänen on hyvillään kehityksestä. ”Sotatieteellisen tutkimus on yksi Maanpuolustuskorkeakoulun kolmesta pääprosessista. Tiivis tutkimusyhteistyömme kansallisten sekä kansainvälisten siviili- ja sotilasyliopistojen ja akateemisten tutkimuslaitosten kanssa tukee laadukasta tutkimusta. Olemme haluttu yhteistyökumppani”, Kesänen sanoo. Rehtori haluaa korostaa myös Maanpuolustuskorkeakoulun roolia merkityksellisten työmahdollisuuksien tarjoajana.&#xa0; ”Lähes puolet työntekijöistämme on siviilejä, ja meillä on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä eri alojen osaajille.” Luottamus&amp;Maine 2026 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten yliopistojen mainetta kansalaisten keskuudessa, ja siinä olivat mukana kaikki Suomen 14 yliopistoa. Lisätietoja tutkimuksen toteutuksesta voi lukea <a href="https://reptrust.com/maanpuolustuskorkeakoulun-maine-nousi-ennatyslukemiin/">Reputation &amp; Trust Analyticsin verkkosivuilta</a>. &#xa0; Wed, 06 May 2026 16:17:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskorkeakoulu-on-suomen-luotetuin-yliopisto 2026-05-06T16:17:00Z Luottamus timanttiseen Midnight-perheeseen https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/luottamus-timanttiseen-midnight-perheeseen Osaston johtajana jatkaa kapteeni Ville Kirijatshenko, vasemmalla siivellä kapteeni Arttu Majuri ja oikealla siivellä puolestaan kapteeni Lauri Lappalainen. Osaston takamiehenä lentää viime kaudella selostajan tehtävissä rookiena toiminut kapteeni Ville Mattila. Osaston valvojaksi siirtyy kapteeni Petteri Wahlgren, joka lensi viime kaudella takamiehenä. Kaudella 2026 osaston rookiena aloittaa kapteeni Tatu Turunen. <h3>Intensiivinen harjoitusjakso</h3> Midnight Hawks on tyytyväinen juuri päättyneeseen harjoituskauteen, johon sisältyi intensiivinen kolmen viikon lentojakso. Tuona aikana tiimi sai lennettyä suunnitellut lennot, joita oli joskus jopa useampi päivässä. Nyt he ovat valmiita aloittamaan esityslentokauden. Toista kautta lentävään kokoonpanoon kuuluva Lappalainen kertoo eron olevan selkeä tämän kevään harjoituskauden ja viime vuoden välillä. Esityskaudella hän uskoo nauttivansa viime vuottakin enemmän esityslentämisestä nyt kun toiminta on tutumpaa kuin viime vuonna. – Verrattuna viime kauteen harjoitusjakso oli paljon suoraviivaisempi. Tällä kaudella on ollut vain yksi uusi jäsen lentävässä kokoonpanossa, kun viime vuonna meitä oli useampi. Nyt meillä toiminta on lähtenyt todella hyvin liikenteeseen, Lappalainen kertoo. – Harjoitusjaksolla saimme heti alkuun hyvän määrän toimintaa ja tekemisen kautta sain itse hyvät perusteet suhteellisen nopeasti. Jos meillä olisi vain yksi keikka viikossa koko vuoden ajan, toiminnasta ei tulisi rutiinia, ensimmäistä kauttaan lentävä Mattila kommentoi.&#xa0; <h3>Sarja ja suosikkiliikkeet</h3> Tämän kauden esityslentosarja on hyvin pitkälle sama kuin viime vuonna. Sarjassa nähdään muun muassa rivisilmukka, vesiputous ja jättöpyörre. Tänä vuonna osasto hioo Midnight Hawksin tavaramerkkiliikkeen tiiviin vinoneliön mukaisesti muodot entistäkin timanttisemmiksi. Kirijatshenkon ja Majurin suosikkiliike on rivisilmukka, jossa koneet lentävät liikkeen nimen mukaisesti rivissä tehden näyttävän silmukan. Kirijatshenko kuvailee liikettä esityksen kohokohdaksi, jonka onnistumisen tuntee ja näkee. Myös Majuri kehuu rivisilmukkaa. – Mielestäni sen lisäksi, että se on maahan todella näyttävän näköinen, se on hieno liike lentää. Se hetki tuntuu uskomattomalta, kun Hawkien nokat ovat kohti taivasta, ja kaverit ovat siinä vieressä ja paikaltani näen koko meidän porukan yhdellä silmäyksellä, Majuri kuvailee. Lappalainen odottaa tulevalta kaudelta liikettä nimeltään matala tynnyri. Se oli hänen mielestään viime kaudella siipipaikalla todella vaikea lentää. Lappalainen kertoo saaneensa harjoitusjakson aikana paljon toistoja sekä onnistumisen elämyksiä, joita hän toivoo lisää myös tulevalla kaudella. Myös Mattila valitsee sarjasta matalan tynnyrin, sillä se näyttää hänen mielestään hienolta. – Odotan itsekin muiden ryhmänjäsenten tavoin rivisilmukkaa sitten, kun lentäminen muotoutuu mukavammaksi. Rivisilmukka on todella erilainen liike lentää muihin verrattuna, tulevalla kaudella saan odotettuja toistoja lisää, Mattila sanoo. &#xa0; <h3>Uusi jäsen ja vaihtuneet roolit</h3> Viime kaudella selostajana eli seiskana toiminut kapteeni Ville Mattila on ollut innoissaan päästessään osaksi lentävää kokoonpanoa. Hänen mielestään se on ollut jo ensimmäisten kuukausien perusteella mahtava kokemus.&#xa0; – Viime vuonna nautin todella paljon seiskan työstä. Olihan se hienon näköistä, kun sain olla maassa ja katsoa taivaalla meneviä lentokoneita hyvän musiikin soidessa. Silloin ajattelin, että ehkä vuoden päästä olen nykyisessä paikassa. Lentävässä kokoonpanossa oleminen on kuitenkin todella erilaista puuhaa mitä oletin. Lentotuntien lisääntyessä lentämisessä tulee paremmaksi koko ajan, Mattila kertoo. Mattila ja muut osaston jäsenet kiittävät nykyistä osaston valvojaa kapteeni Petteri Wahlgrenia hyvistä opeista ja tuesta Mattilalle.&#xa0; –Osaston uusi lentäjä paikalla #4 on lentänyt todella hienosti. Osastolle optimaalisessa tilanteessa valvoja on pystynyt tukemaan häntä, koska Wahlgren oli viime kaudella kyseisen paikan lentäjä, Kirijatshenko kehuu. Osaston valvojan tehtävänä on vastata liikkeiden turvallisuudesta ja näyttävyydestä yleisölle. Valvojaksi siirtynyt Wahlgren odottaakin tulevalta kaudelta näyttäviä ja etenkin turvallisia esityksiä. Hän toivoo, että esityksiin saapuu innokasta yleisöä vauvasta vaariin nauttimaan upeista esityslennoista. Midnight Hawks-taitolento-osaston uuden rookien eli tulevan kauden ohjaajan kapteeni Tatu Turusen tehtävänä on juontaa esitykset ja vastata musiikeista, sosiaalisen median tuotannoista sekä osaston yleisistä tehtävistä. Hän kertoo tuntevansa uutuuden viehätystä sekä innostuksen ja jännityksen sekoitusta. Maasta katsottuna hajotusliikkeet ovat hänen mielestään hienoa seurattavaa, kun osasto leviää tiiviistä muodosta näyttävästi isoksi. –Tunnen sellaista lapsenomaista iloa, kun pääsen touhuamaan osana Midnight Hawksia. Olen pitkään seurannut ulkopuolelta ja aina täällä on ollut hienon näköinen meininki. Sen olen tiennyt, että tässä on hyvä porukka kasassa. Nyt pääsee vähän eri tavalla sitten makustelemaan miltä se tuntuu olla tällä puolella, Turunen sanoo. &#xa0; <h3>Odotukset tulevaan kauteen ovat korkealla</h3> Koko osaston odotukset tulevasta kaudesta ovat todella korkealla onnistuneen harjoituskauden jäljiltä. Tiivis tekeminen on hitsannut koko porukan yhteen ja osaston jäsenet kehuvat tiimin yhteishenkeä sekä perhemäistä yhteisöä, joka on toiminut voimavarana. – Tämä on todella tiivis ryhmä, jota voisi kuvailla perheeksi, ja se on todella tärkeä meille kaikille. On sitten harjoituspäivä tai normaali lentopäivä, on hieno tunne, kun näkee osaston muita jäseniä ja kokee kuuluvansa tiiviiseen yhteisöön. Taitolentäminen on yhden tiimin tekemistä, johon kuuluu paljon eri tekijöitä, kuten esimerkiksi lentotekniikan henkilöstöä, Kirijatshenko sanoo. – Ne ovat todella hienoja hetkiä kaikille, kun porukalla keskitytään ydintarkasti siihen, että saadaan hyvä veto tehtyä ja show toiminaan. Sen jälkeinen fiilis on todella uskomaton, kun ollaan onnistuttu yhdessä, Majuri lisää.&#xa0; –Odotan tulevalta kisakaudelta hyvää yhteishenkeä ja tekemistä koko osastolta sekä hienoja esityslentomatkoja. Toivon sitä joukkuetekemisen ydintä, eli tiivistä yhteistyötä ja että hyvät sekä huonot hetket eletään kaikki yhdessä, Kirijatshenko kertoo. &#xa0; <h3>Kausi 2026 – esityksiä kotimaassa, Ruotsissa ja Tanskassa</h3> Kauden aikana Midnight Hawks nähdään useissa tapahtumissa ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Kausi alkaa Ilmasotakoulun ja Satakunnan lennoston Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumista, jotka järjestetään 7. toukokuuta Jyväskylässä ja 12. toukokuuta Pirkkalassa. Midnight Hawksin esityksissä käytetään normaalissa koulutus- ja huoltokierrossa olevia Hawk-suihkuharjoituskoneita. Joissain tapauksissa kaikissa koneissa ei ole käytössä savupodeja, ja osa esityksissä käytettävistä koneista voi olla Suomen lippu -teippauksilla varustettujen Mk 51 -mallin koneiden sijaan väriltään punavalkoisia Mk 66 -mallin koneita. Midnight Hawks toivottaa kaikki tervetulleiksi katsomaan kauden esityksiä. –Tällä kaudella pyrimme olemaan enemmän autenttisesti yleisön lähellä esityksien jälkeen. Odotamme yleisön kohtaamista ja jäämme mielellämme juttelemaan, Kirijatshenko sanoo. Lue Midnight Hawks -jäsenten esittelyt <a href="https://ilmavoimat.fi/midnight-hawks" target="_self">Midnight Hawksin sivulta</a>. <h4>Midnight Hawks nähdään muun muassa seuraavissa tapahtumissa kaudella 2026:</h4> <ul> <li>7.5. <a href="https://ilmavoimat.fi/tapahtumat/2026-05-07/sotilasilmailusta-ammatti-2026-jyvaskylassa" target="_self">Sotilasilmailusta ammatti</a>, Jyväskylä</li> <li>12.5. <a href="https://ilmavoimat.fi/tapahtumat/2026-05-12/sotilasilmailusta-ammatti-2026-pirkkalassa" target="_self">Sotilasilmailusta ammatti</a>, Pirkkala</li> <li>4.6. <a href="https://puolustusvoimat.fi/lippujuhlanpaiva" target="_self">Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati</a>, Raasepori</li> <li>20.8. Sotilasilmailusta ammatti, Rovaniemi</li> <li>22.–23.8. Ruotsin ilmavoimien 100-vuotislentonäytös, Ruotsi</li> <li>13.9. Danish Air Show, Tanska</li> </ul> Lista täydentyy. Lentotoiminnalla on säävaraus. Pidätämme oikeuden muutoksiin. <h4>Seuraa Ilmavoimia ja Midnight Hawksia sosiaalisessa mediassa:</h4> <ul> <li>Ilmavoimien <a href="https://www.facebook.com/Ilmavoimat/" target="_blank">Facebook</a>, <a href="https://x.com/FinnishAirForce" target="_blank">X</a>, <a href="https://www.instagram.com/ilmavoimat" target="_blank">Instagram</a></li> <li>Midnight Hawksin <a href="https://www.instagram.com/midnighthawks" target="_blank">Instagram</a></li> </ul> &#xa0; Wed, 06 May 2026 13:08:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/luottamus-timanttiseen-midnight-perheeseen 2026-05-06T13:08:00Z Ramstein Flag 26 -lentotoimintaharjoitus: Kulkulupien hakuohje Tervon maantietukikohdan alueelle 7.‒14.6.2026 https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ramstein-flag-26-lentotoimintaharjoitus-kulkulupien-hakuohje-tervon-maantietukikohdan-alueelle-7.-14.6.2026 <figure class="image"> <figcaption> Ramstein Flag 26: Kulkuluvat tulee hakea vihreällä katkoviivalla merkitylle alueelle.&#xa0; </figcaption> </figure> Ilmavoimien Ramstein Flag 26 -lentotoimintaharjoituksen aikana on voimassa liikenne- ja liikkumisrajoituksia Tervon maantietukikohdan alueella 7.‒14.6.2026. Alueen asukkaille ja perustellusta syystä luvan tarvitseville myönnetään määräaikaan mennessä tehdyn hakemuksen perusteella kulkulupa. Karjalan lennoston lähettämien tekstiviesti-ilmoitusten mukaan myönnetyt kulkuluvat ovat voimassa harjoituksen aikana kuvallisen henkilökortin esittämällä. Tee kulkulupahakemus&#xa0;27.5.2026 mennessä:&#xa0;<a href="https://ilmavoimat.info/Kulkuluvat-Tervo26">Kulkulupahakemus Ilmavoimien harjoituksen ajaksi Tervossa</a> Karjalan lennosto lähettää luvansaaneelle tiedon tekstiviestinä 29.5.2026 mennessä. Lupa ei ole voimassa ennen vahvistusta. Myöhemmin tulevat hakemukset käsittelee Karjalan lennoston turvallisuuspäällikkö, yhteydenotto puhelimitse 0299 230 330. &#xa0; Liikkumisrajoitukset&#xa0;Tervon ja Kuopion Karttulan alueella&#xa0; Puolustusvoimien käyttöönottamalla maantietukikohdan harjoitusalueella liikkuminen on sallittu vain kulkuluvan saaneilla, kuvallinen henkilökortti (passi, ajokortti, kelakortti, henkilökortti) on esitettävä pyydettäessä.&#xa0;Vanhempien mukana liikkuva alle 18v. lapsi ei tarvitse erillistä henkilökorttia. Lapsen erikseen liikkuessa moottoroidulla ajoneuvolla on esitettävä kuvallinen henkilökortti. Luvan saaneita pyydetään huomioimaan, että lentotoiminnan aikana maantietukikohtaa risteävillä ajoteillä liikennöinti on poikki ja on varauduttava viiveeseen. Harjoituksen aikana kulkulupa-asioista voi kysyä numerosta 0299 235 350. Lisäksi muistutetaan, että harjoituksen aikana&#xa0;harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty 24h. Perusteena on henkilö- ja lentoturvallisuus. Lisätiedot Karjalan lennosto: karjalanlennosto@mil.fi &#xa0; Wed, 06 May 2026 12:58:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ramstein-flag-26-lentotoimintaharjoitus-kulkulupien-hakuohje-tervon-maantietukikohdan-alueelle-7.-14.6.2026 2026-05-06T12:58:00Z Kulo Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kulo-hatilan-ampuma-ja-harjoitusalueella Alkusammutustoimenpiteet aloitettiin välittömästi ja paikalle saapui pelastuslaitoksen yksikköjä tukemaan sammutustöissä. Kulo on saatu hallintaan.&#xa0; Maaston kuivuuteen on varauduttu jo ennen harjoitusta. Ampumaharjoituksen yhteydessä tehdään jatkuvaa riskiarviota maaston kuivuudesta ja mahdollisesta maastopalovaarasta. Tarvittaessa rajoitamme sytyttävien ampumatarvikkeiden käyttöä.&#xa0; &#xa0; Wed, 06 May 2026 12:27:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kulo-hatilan-ampuma-ja-harjoitusalueella 2026-05-06T12:27:00Z Sotilas-5-ottelun ja maastojuoksun SM-kilpailut Säkylässä https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/sotilas-5-ottelun-ja-maastojuoksun-sm-kilpailut-sakylassa Sotilas-5-ottelu muodostuu seuraavista osalajeista: ammunta (tarkkuus ja pika), esterata, esteuinti, käsikranaatin heitto (tarkkuus ja pituus) ja maastojuoksu (4 km). Kilpailujen johtajana toimii Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Vesa Helminen. Kilpailuohjelma: Maanantai 1.6. <ul> <li>Kilpailulajien harjoittelu</li> <li>Kilpailujen avajaiset</li> <li>Ammunta</li> </ul> Tiistai 2.6. <ul> <li>Esterata (yksilökilpailu)</li> <li>Ryhmäesteratakilpailu</li> <li>Käsikranaatin heitto</li> <li>Esteuinti</li> </ul> Keskiviikko 3.6. <ul> <li>Maastojuoksu</li> <li>Kilpailujen päättäjäiset ja palkintojenjako &#xa0;</li> </ul> Wed, 06 May 2026 05:21:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/sotilas-5-ottelun-ja-maastojuoksun-sm-kilpailut-sakylassa 2026-05-06T05:21:00Z Maavoimien komentaja tarkasti mekanisoitujen joukkojen taisteluharjoituksen Pohjankankaalla https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tarkasti-mekanisoitujen-joukkojen-taisteluharjoituksen-pohjankankaalla Mighty Arrow 26 -harjoituksessa komentaja tarkasti harjoituksen taisteluvaiheen toteutusta. Perinteiseen tapaan harjoituksen pääkoulutustavoitteina oli kehittää mekanisoitujen joukkojen taistelutaitoa ja aselajien yhteistoimintaa pataljoonatasolla. Harjoittelu toteutettiin Pohjankankaalla monikansallisten pataljoonan taisteluosastojen kaksipuoleisena taisteluharjoituksena yhdessä virolaisten ja liettualaisten liittolaisten kanssa.&#xa0; Tämän vuoden harjoituksessa käytettiin ensimmäistä kertaa miehittämättömiä lentolaitteita harjoituksessa niin tiedusteluun, tulenkäytön johtamiseen kuin iskuihin. Näiden järjestelmien torjuntaan tarkoitettuja lennokintorjuntasuorituskykyjä testattiin harjoituksessa. Miehittämättömien lentolaitteiden osalta pääpaino oli FPV (First Person View) -lennokkien integroinnissa osaksi joukkojen taistelua. FPV-toiminnan kehittämiseen osallistui ukrainalainen FPV-ryhmä. He kiersivät FPV-ryhmissä mentoroimassa ja tuomassa ajankohtaisia oppeja suoraan taistelukentältä. ”Saimme hyvät havainnot ja kokemusta FPV:n käytöstä taisteluharjoituksessa. Ensi kertaa niiden käyttö on integroitu KASI-simulaatiojärjestelmään. Näin alamme saada paitsi harjoituskokemuksia myös dataa näiden järjestelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta. Harjoitusjoukot saavat palautteen vaikuttavuudesta niin taistelutilanteissa kuin palautetilaisuuksissa – ihan kuten muistakin tulenkäytön järjestelmistä. Iskuihin tarkoitetut miehittämättömät järjestelmät tulevat osaksi joukkojen toimintaa. Torjuntajärjestelmät tulevat kohta perässä”, kenraaliluutnantti Välimäki toteaa.&#xa0; Kenraaliluutnantti Välimäki tapasi harjoituksessa joukkojaan tarkastaneet Viron 1 Divisioonan komentajan kenraalimajuri Indrek Sirelin ja Liettuan Iron Wolf -prikaatin komentajan eversti Darius Meilūnaksen.&#xa0; ”Tarkastuksen aikana saatoimme todeta, että jo vuosia jatkunut yhteinen harjoitustoiminta tuottaa erinomaisia tuloksia – sotilaiden välille rakentuu luottamus yhteiseen tekemiseen, ja opimme toisiltamme. Uusien järjestelmien integroiminen joukon toimintaan harjoituksessa on muuttanut niin toimintatapoja, harjoituksen rakennetta kuin johtamistoimintaa”, kenraaliluutnantti Välimäki toteaa. &#xa0; Tue, 05 May 2026 08:18:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tarkasti-mekanisoitujen-joukkojen-taisteluharjoituksen-pohjankankaalla 2026-05-05T08:18:00Z Logistiikkalaitos liittyi Ukrainan CORPUS-hankintayhteistyöjärjestelyyn https://puolustusvoimat.fi/-/logistiikkalaitos-liittyi-ukrainan-corpus-hankintayhteistyojarjestelyyn CORPUS eli Coalition for Resilient Procurement and Unified Support on perustettu Ukrainan aloitteesta huhtikuussa 2026, ja sen muita perustajajäseniä ovat Suomi, Iso-Britannia, Italia, Norja ja Ruotsi. Yhteistyöjärjestelyyn kuuluu edustus jäsenmaiden asevoimien hankintaorganisaatioista. Suomea edustaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Logistiikkalaitoksen johtaja kenraalimajuri Tero Ylitalo allekirjoitti CORPUS-yhteistyöjärjestelyn perustamisasiakirjan 30. huhtikuuta 2026 Kiovassa. CORPUS tarjoaa jäsenmaille mahdollisuuden jakaa tietoa sotakokemuksien perusteella kehitetyistä puolustusmateriaalin hankintatoiminnan innovaatioista ja digitalisoiduista ratkaisuista sekä pitkäkestoisten puolustusmateriaalihankkeiden toteuttamisesta. Lue lisää&#xa0;<a href="https://mod.gov.ua/en/news/ukraine-and-partner-countries-establish-corpus-coalition-for-defence-procurement" target="_blank">Ukrainan puolustusministeriön virallisesta tiedotteesta</a>. &#xa0; Mon, 04 May 2026 07:27:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/logistiikkalaitos-liittyi-ukrainan-corpus-hankintayhteistyojarjestelyyn 2026-05-04T07:27:00Z Puolustusvoimat asetti väliaikaisen ilmailun rajoitusalueen Kotka – Hamina edustalla sijaitsevalle merialueelle https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-on-asettanut-valiaikaisen-ilmailun-rajoitusalueen-kotka-hamina-edustalla-sijaitsevalle-merialueelle Aluelennonjohto perusti Ilmavoimien esityksestä merialueelle tilapäisen ilmailun rajoitusalueen sunnuntaina 3.5. klo 01:57 – 08:00 mahdollistaakseen paremman tilannekuvan sekä mahdollisesti harhautuvien droonien turvallisen torjunnan sekä sivullisille aiheutuvien riskien minimoimiseksi.&#xa0; Puolustusministeriön tiedote epäillystä ilmatilan loukkauksesta:&#xa0;<a href="https://defmin.fi/-/epailty-ilmatilaloukkaus-virolahdella">Epäilty ilmatilaloukkaus Virolahdella | Puolustusministeriö</a> Sun, 03 May 2026 06:27:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-on-asettanut-valiaikaisen-ilmailun-rajoitusalueen-kotka-hamina-edustalla-sijaitsevalle-merialueelle 2026-05-03T06:27:00Z Utin jääkärirykmentti harjoittelee Kymenlaaksossa ja Suomenlahden rannikolla https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-kymenlaaksossa-ja-suomenlahden-rannikolla Maa-alueella harjoitusjoukot liikkuvat pääosin pienissä partiokokoonpanoissa. Harjoitustoiminnassa käytetään harjoitusampumatarvikkeita ja pieniä räjähteitä, joiden ääntä saattaa havaita harjoituskohteiden läheisyydessä. Harjoitustoimintaan osallistuu Utin jääkärirykmentin joukkojen lisäksi sotilaita liittolaismaista. Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai rykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta:&#xa0;<a href="https://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot" style="color:blue; text-decoration:underline">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>. Sat, 02 May 2026 09:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/utin-jaakarirykmentti-harjoittelee-kymenlaaksossa-ja-suomenlahden-rannikolla 2026-05-02T09:00:00Z Puolustusvoimien lavetin peräylitys osunut linja-auton kylkeen – ei henkilövahinkoja https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimien-lavetin-peraylitys-osunut-linja-auton-kylkeen-ei-henkilovahinkoja Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.&#xa0; Päivitys: tilanne on päättynyt.&#xa0; Sat, 02 May 2026 06:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimien-lavetin-peraylitys-osunut-linja-auton-kylkeen-ei-henkilovahinkoja 2026-05-02T06:36:00Z ”Lentäjän työssä parasta on jatkuva itsensä kehittäminen ja itsensä haastaminen” https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/-lentajan-tyossa-parasta-on-jatkuva-itsensa-kehittaminen-ja-itsensa-haastaminen- Ilmavoimien Hawk-esityslentäjä kaudella 2026 on kapteeni Ville Luukkonen Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:stä. Hän palvelee laivueessa ilmataisteluopettajana. Miten päädyit Ilmavoimiin? Päädyin Ilmavoimiin osittain sattuman kautta. Lukion alussa olin varma, että tieni veisi aikanaan kauppakorkeakouluun. Lukion edetessä rupesin ottamaan selvää varusmiespalveluksen eri vaihtoehdoista, sillä kutsunnat lähestyivät. Huomasin, että Ilmavoimilla oli yhtenä vaihtoehtona lentoreserviupseerikurssi eli lentoruk. Aloin etsiä lisätietoa lentorukista ja sen monivaiheisista pääsykokeista. Pääsin myös Studia-messuilla kuulemaan esittelemässä olleelta lentäjältä lisätietoja kurssille hakemisesta ja haun eri vaiheista. Lopulta pistin hakupaperit menemään. Lentorukin monivaiheiset testit olivat jo itsessään mahtava ja opettavainen kokemus. Viimeisen testivaiheen jälkeen postilaatikkoon saapunut hyväksymiskirje kurssille pääsystä oli itselle tosi kova juttu. Varusmiespalveluksen edetessä aloin tosissani pohtimaan lentäjän uraa. Pidin lentorukissa erityisesti samanhenkisten ihmisten kanssa työskentelystä sekä tietenkin myös itse lentämisestä. Lentorukin lopussa olin jo täysin vakuuttunut siitä, että haluan jatkaa lentäjän urapolulla Puolustusvoimissa. Myöhemmin uralla olen saanut edetä perinteistä hävittäjälentäjän polkua potkurikone Vinkan ohjaamosta Hawk-suihkuharjoituskoneeseen ja siitä edelleen Hornetin puikkoihin. Millaista on työskennellä Ilmavoimissa ja millaista lentäjän työ on? Millaista on työskennellä nykyisessä tehtävässäsi? Ilmavoimissa työskentely tuntuu tällaisena aikana erityisen merkitykselliseltä. Vaikka työmme on saanut viime vuosina enemmän näkyvyyttä mediassa, teemme silti todella paljon myös näkymätöntä työtä. Pidän Ilmavoimissa työskentelystä erityisesti siitä, että saan työskennellä ammattitaitoisten ja luotettavien ihmisten kanssa. Lentäjän työssä parasta on jatkuva itsensä kehittäminen ja itsensä haastaminen. Olen aina pitänyt koulunkäynnistä ja urheilusta. Mielestäni hävittäjälentäjän työ yhdistää näitä kahta asiaa erittäin hyvin. Hävittäjälentäjän koulutus on hyvin nousujohteinen ja vaatii jatkuvaa opiskelua sekä hyvää paineensietokykyä. Koulutuksen aikana pääsee useita kertoja ylittämään itsensä. Hävittäjälentäjän työ on myös ajoittain fyysisesti kuormittavaa, minkä vuoksi monipuolinen liikunta ja itsensä kunnossa pitäminen ovat tärkeä osa tätä työtä. Nykyisessä tehtävässäni ilmataisteluopettajana saan opettaa nuorempia lentäjiä hävittäjälentämisen saloihin. Olen itse saanut omalla uralla hyvää opetusta ja mentorointia vanhemmilta lentäjiltä, ja nyt saan jakaa sitä tietotaitoa eteenpäin nuoremmille. Pidän erityisesti siitä, kun näen motivoituneen nuoren onnistuvan haastavassa tehtävässä ja kehittyvän työssään. Millaista on lentää Hawkia?&#xa0; Hawk on tarkka kone ohjata ja sillä on hyvä liikehtimiskyky. Nuolimaisen siipiprofiilin ansioista Hawk säilyttää eri liikkeissä hyvin energiaa eli nopeutta, minkä vuoksi se soveltuukin hyvin esityslentokoneeksi. Hawk on myös saanut elinkaarensa aikana useita päivityksiä, minkä vuoksi se vastaa vielä hyvin nykypäivän lentokoulutusvaatimuksiin. Miltä tuntuu päästä lentämään sooloa kaudella 2026? Tunnen olevani etuoikeutettu saadessani toimia kauden 2026 Hawk-esityslentäjänä. Olen käynyt lapsuudessani satunnaisia kertoja lentonäytöksissä ja myöhemmin uralla ollut yleisössä ihailemassa vanhempien lentäjien esityslentosarjoja. On mahtavaa päästä tänä vuonna itse tarjoamaan yleisölle kylmiä väreitä ja vauhdin huumaa. &#xa0; Millainen Hawk-soolo on tänä vuonna?&#xa0; Hawk-soolossa luotetaan tänäkin vuonna koneen hyvään kaartokykyyn ja nopeuteen. Sarjan liikkeet ovat pitkälti klassisia taitolentoliikkeitä. Liikkeet vedetään isolla kuormituskertoimella ja siksi esitys pysyy verrattain kompaktina. Liikkeiden sulavuutta korostavat käytössä olevat savupodit. Mikä on suosikkitaitolentoliikkeesi ja miksi juuri se on paras? Mielestäni sarja on kokonaisuudessaan vauhdikas ja näyttävä. Erityisesti pidän kuitenkin sarjassani vinosilmukasta, joka päättyy alas tulevalla osalla Derry-käännökseen. Liike suuntautuu yleisöä kohti ja alas tulevalla osalla tehtävä Derry-käännös lisää liikkeen näyttävyyttä suuren nopeuden ja savujen ansiosta. Myös yleisöä kohti tehtävä silmälasien puolikas on todella näyttävä liike niin yleisölle kuin kuskille. &#xa0; Missä soolo nähdään tällä kaudella? Tämän vuoden Hawk-soolon voi nähdä Ilmavoimien Sotilasilmailusta ammatti -tapahtumissa <a href="https://ilmavoimat.fi/tapahtumat/2026-05-07/sotilasilmailusta-ammatti-2026-jyvaskylassa" target="_self">Tikkakoskella 7. toukokuuta</a> ja <a href="https://ilmavoimat.fi/tapahtumat/2026-05-12/sotilasilmailusta-ammatti-2026-pirkkalassa" target="_self">Pirkkalassa 12. toukokuuta </a>sekä Rovaniemellä 20. elokuuta. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Tervetuloa mukaan nauttimaan näyttävistä esityslentosarjoista! Mitä muuta haluaisit sanoa? Kannustan nuoria hakemaan lentoreserviupseerikurssille, mikäli lentäjän monipuolinen ura Puolustusvoimissa kiinnostaa. Lentoreserviupseerikurssilta valitaan jatkoon hävittäjälentäjien lisäksi myös Maavoimien helikopterilentäjät sekä Rajavartiolaitoksen lentäjät. Uskaltakaa hakea koulutukseen ja luottakaa itseenne. Hakuvaiheen ensimmäinen ja tärkein vaihe on laittaa hakupaperit vetämään! <h4>Lue lisää esityslentämisestä:</h4> <a href="https://ilmavoimat.fi/-/kapteeni-ville-tuomaisen-2026-hornet-soolo-on-ehea-ja-dynaaminen-kokonaisuus?languageId=fi_FI" target="_self">Kapteeni Ville Tuomaisen 2026 Hornet-soolo on eheä ja dynaaminen kokonaisuus</a> <h4>Seuraa Ilmavoimia sosiaalisessa mediassa:</h4> <a href="https://www.facebook.com/Ilmavoimat/" target="_blank">Facebook</a> <a href="https://www.instagram.com/ilmavoimat" target="_blank">Instagram</a> <a href="https://x.com/FinnishAirForce" target="_blank">X</a> &#xa0; Thu, 30 Apr 2026 11:13:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/-lentajan-tyossa-parasta-on-jatkuva-itsensa-kehittaminen-ja-itsensa-haastaminen- 2026-04-30T11:13:00Z Ilmapuolustajat harjoittelevat yhdessä liittolaisten kanssa Lohtajalla https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ilmapuolustajat-harjoittelevat-yhdessa-liittolaisten-kanssa-lohtajalla Mallet Strike 1/26 on varusmies- ja reserviläisyksiköiden tärkein ampumakoulutus- ja ilmapuolustusharjoitus. Harjoituksen tavoitteena on koko ilmapuolustusjärjestelmän harjoituttaminen ja maa-, meri- ja ilmavoimien välinen yhteistoiminta. Harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista ilmatorjuntakoulutusta antavista joukko-osastoista sekä Maa- Meri- ja Ilmavoimista. Harjoitukseen osallistuu joukkoja myös Norjasta. Harjoitusvahvuus on noin 1900 henkeä.&#xa0; — Vahva ilmapuolustus on kaikkien puolustushaarojen suorituskyvyistä ja yhteistoiminnasta muodostuva kokonaisuus, jota Mallet Strike -harjoituksessa harjoitellaan kahdesti vuodessa. Harjoitukseen tuodaan elementtejä myös ajankohtaisesta lennokintorjunnasta. Tällä kertaa saamme joukkoja myös Norjasta, mikä mahdollistaa varusmiehillemme yhteistoiminnan harjoittelun myös liittolaisten kanssa. Harjoitus kehittää varusmiesten, reserviläisten ja henkilökunnan osaamista omissa tehtävissään, toteaa harjoituksen johtaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen. Harjoitusjoukot siirtyvät maanteitse Lohtajalle useista eri joukko-osastoista 11.-12. toukokuuta. Joukot palaavat harjoituksesta kotivaruskuntiinsa torstaina 21. toukokuuta. Liikkuvien sotilasosastojen marssinopeudet ovat 60-80 km/h ja tiellä liikkujia kehotetaan varautumaan ajoittain tavanomaista hitaampaan liikenteeseen. Harjoituksessa ammutaan kovapanosammuntoja ilmapuolustuksen ohjusjärjestelmillä ja ammusaseilla. 12.−16.5.2026 välisenä aikana harjoituksessa käytetään ampumatarvikkeita, mistä aiheutuu laukausmelua Lohtajan ja Houraatin alueilla. Harjoitukseen liittyvän lentotoiminnan painopiste on 17.−20.5.2026 välisenä aikana, jolloin hävittäjä- ja helikopteritoiminta aiheuttaa lentomelua. Harjoitusta voi seurata Mallet Strike 1/26 -verkkosivuilla <a href="https://maavoimat.fi/mallet-strike-1/26">Mallet Strike 1/26 - Maavoimat</a> sekä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #malletstrike126 Thu, 30 Apr 2026 10:51:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ilmapuolustajat-harjoittelevat-yhdessa-liittolaisten-kanssa-lohtajalla 2026-04-30T10:51:00Z Reserviupseerikurssi 268 alkaa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/reserviupseerikurssi-268-alkaa Reserviupseerikurssin päätavoitteena on tuottaa ammattitaitoinen, toiminta- ja yhteistyökykyinen, itseensä luottava taistelunjohtaja. Kurssin käyneen henkilön johtamistoiminnassa korostuu oma esimerkki, sekä kyky saada johtamansa joukko toimimaan aktiivisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.&#xa0; &#xa0; Thu, 30 Apr 2026 09:32:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/reserviupseerikurssi-268-alkaa 2026-04-30T09:32:00Z Uusi ylilääkäri Ilmavoimiin https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/uusi-ylilaakari-ilmavoimiin Lääkintäeverstiluutnantti Roope Sovelius siirtyy Ilmavoimien esikuntaan Helsingistä Ilmailulääketieteen keskuksesta, jossa hän toimii keskuksen ylilääkärinä. Sovelius on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2001 ja lääketieteen tohtoriksi 2014. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Satakunnan lennostossa Pirkkalassa ja Lentosotakoulussa Kauhavalla. &#xa0; Thu, 30 Apr 2026 07:24:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/uusi-ylilaakari-ilmavoimiin 2026-04-30T07:24:00Z Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuma Jyväskylässä https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sia26 Tapahtuma on suunnattu erityisesti lukio- ja ammattikouluikäisille opiskelijoille. Kaikki sotilasilmailusta ja Ilmavoimien työtehtävistä kiinnostuneet ovat kuitenkin tervetulleita. Tapahtumassa esitellään Ilmavoimissa tarjottavaa varusmieskoulutusta ja ilmailualan tarjoamia ammatti- ja harrastemahdollisuuksia.&#xa0;Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ilmavoimien kalustoon pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä maanäyttelyssä sekä huimien esityslentonäytösten kautta. Päivän aikana esitetään viime vuoden tapaan sama ohjelmakokonaisuus kahdesti kello 12–14 sekä 16–18. Alueen esittelypisteet ja kalustonäyttely ovat avoinna myös tauon aikana. Lentonäytöksissä esiintyy Ilmavoimien kalustoa sekä Midnight Hawks taitolento-osasto. Osaston kaikki jäsenet ovat Ilmasotakoulun lennonopettajia. Uutuutena nähdään historialliset Woikosken Saab Safirit. Maanäyttelyssä on lentokaluston lisäksi Ilmavoimien raskaita sotilasajoneuvoja.&#xa0; Ilmavoimien Big Band solistinaan Emma Balbatsu viihdyttää vierailijoita. Paikalla on myös Luonetjärven Sotilaskoti herkkuineen sekä Suomen Ilmavoimamuseo, Lentotekniikan Kilta ry, Ilmasotakoulun Kilta ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).&#xa0; Lentoasemalla on rajalliset paikoitustilat, joten tapahtumaan saapuvien kannattaa suosia yhteiskyytejä, pyöräilyä tai takseja. Pysäköinti on ilmainen tapahtuman ajan. Liikuntaesteisten tulee ottaa huomioon, että vaikka tapahtuma on esteetön, on auto jätettävä pysäköintialueelle. Yksityisautoilla ei voi ajaa tapahtuman portille asti tai siitä sisään.&#xa0; Paikalle saapuvaa yleisöä kehotetaan huolehtimaan kuulonsuojauksesta suihkukone-esitysten aikana. Tapahtumassa on saatavilla korvatulppia maksutta, mutta parhaan suojan saa omilla kuppikuulonsuojaimilla.&#xa0;Tapahtuma-alue on savuton eikä siellä ole istumapaikkoja tai katsomoa. Lemmikkieläinten ja alkoholin tuonti tapahtuma-alueelle on kielletty. OSOITE Jyväskylän lentoasema, Lentoasemantie 70, 41160 Tikkakoski Tapahtumaan on vapaa pääsy. AIKATAULU Lentotoiminnalla on säävaraus. Muutokset lento-ohjelmaan ovat mahdollisia. 12:00 &#xa0; Tapahtuman avaus, Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala 12:05 &#xa0; Midnight Hawks, esityslento &#xa0; &#xa0;&#xa0; 12:30 &#xa0; Grob-alkeiskoulukone, soolo &#xa0; &#xa0; 12.40 &#xa0; Hawk-suihkuharjoituskone, soolo &#xa0; &#xa0; 12:50 &#xa0; F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä, soolo &#xa0; &#xa0; 13:00 &#xa0; Ilmavoimien Big Band + Emma Balbatsu esiintyvät 13.40 &#xa0; Historialliset Woikosken Saab Safir -koneet&#xa0; TAUKO &#xa0;Tapahtuma-alue ja kalustonäyttely ovat avoinna &#xa0; &#xa0; &#xa0; &#xa0;&#xa0; 16:00 &#xa0;Tapahtuman avaus, Ilmasotakoulun johtaja eversti Ville Hakala 16.05 &#xa0;Hawk-suihkuharjoituskone, soolo &#xa0; &#xa0; 16.10 &#xa0;Ilmavoimien Big Band + Emma Balbatsu esiintyvät 16:50 &#xa0;Grob-alkeiskoulukone, soolo &#xa0; &#xa0; 17.00 &#xa0;Historialliset Woikosken Saab Safir -koneet näyttäytyvät 17:15 &#xa0;Midnight Hawks, esityslento &#xa0; &#xa0;&#xa0; 17:40 &#xa0;F/A-18 Hornet-monitoimihävittäjä, soolo&#xa0; 18:00 &#xa0;Tapahtuma päättyy &#xa0; &#xa0; 18:15 &#xa0;Portit sulkeutuvat Wed, 29 Apr 2026 13:15:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/sia26 2026-04-29T13:15:00Z Kotimaisia ja kansainvälisiä joukkoja harjoittelee Suomenlahden rannikolla https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/kotimaisia-ja-kansainvalisia-joukkoja-harjoittelee-suomenlahden-rannikolla Rannikkoprikaati osallistuu Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen johtamaan TUKIMUURI26-harjoitukseen, jossa rakennetaan linnoitteita mm. Virolahden kunnan alueelle. Rakennetut linnoitteet jäävät harjoituksen jälkeen paikoilleen. Rakentamisen ja harjoitustoiminnan vuoksi Klamilan sataman alueella kulkee työkoneita ja lisäksi alueella on kulunvalvontapaikkoja ja rajoitettu yleisön liikkumista. TUKIMUURI26-harjoitusta seuraa alueella Merivoimien NARROW WATERS 26 -harjoitus, joka jatkuu 29.5. saakka. Rannikkoprikaatin joukkojen lisäksi mukana on myös kansainvälisiä joukkoja. Paukkupatruunoin käytävistä taisteluharjoituksista aiheutuu melua Klamilassa 20.-22.5. Molemmat harjoitukset ovat toimintasuunnitelman mukaista harjoitustoimintaa, eivätkä ne liity mahdollisien Suomen rajan yli tulevien droonien torjuntaan.&#xa0; Wed, 29 Apr 2026 11:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/kotimaisia-ja-kansainvalisia-joukkoja-harjoittelee-suomenlahden-rannikolla 2026-04-29T11:33:00Z Ilmavoimien Imminent Field 26 -maantietukikohtaharjoitus aiheuttaa liikennejärjestelyjä ja liikkumisrajoituksia Jokioisten varalaskupaikan alueella 18. – 22.5.2026. https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-imminent-field-26-maantietukikohtaharjoitus-aiheuttaa-liikennejarjestelyja-ja-liikkumisrajoituksia-jokioisten-varalaskupaikan-alueella-18.-22.5.2026 Satakunnan lennosto järjestää maantietukikohtaharjoituksen IMMINENT FIELD 26 Jokioisten varalaskupaikalla 18.-22.5.2026. F/A-18 Hornet -hävittäjät käyttävät harjoituksessa Jokioisten varalaskupaikkaa. Harjoituksen järjestää Satakunnan lennosto ja siihen osallistuu myös liittolaisten joukkoja. Lentotoiminta alkaa tiistaina 19.5. kello 9 ja päättyy torstaina 21.5. kello 21&#xa0;mennessä. Päivittäinen lentotoiminta alkaa aamulla (ti‒to) kello 9 ja päättyy illalla (ti‒to) kello 21 mennessä. Imminent Field -harjoitukseen liittyy lentotoimintaa matalilla lentokorkeuksilla. Tukikohtien läheisyydessä noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti tukeutumista muualle kuin kotitukikohtiin, jotta lentokalusto voidaan tarvittaessa hajauttaa nopeasti eri puolille Suomea. Toiminta maantietukikohdissa kuuluu kaikkien Ilmavoimien ohjaajien koulutukseen. Liikennejärjestelyt ja liikkumisrajoitukset Jokioisissa Satakunnan lennosto ottaa käyttöön Jokioisten varalaskupaikan lähialueineen 18.‒22.5.2026 hallinnollisella päätöksellä <a href="http://www.puolustusvoimat.fi/kuulutukset" style="color:#0563c1; text-decoration:underline">www.puolustusvoimat.fi/kuulutukset</a>.&#xa0;Käyttöön otetulla alueella rajoitetaan liikkumista harjoituksen aikana. Dronen lennätyskielto ja metsästyskielto ovat voimassa hallinnollisen päätöksen rajaamalla alueella. Harjoitustoiminta aiheuttaa liikennejärjestelyjä maantie 2 sulkemisen vuoksi sekä liikkumisrajoituksia lähialueen asukkaille harjoituksen aikana.&#xa0; Valtatie 2 suljetaan liikenteeltä aamuyöllä maanantaina 18.5. ja avataan liikenteelle perjantain 22.5.2026 kuluessa. Kiertotie on merkitty opasteilla. Varalaskeutumispaikan lähialueen asukkaille järjestetään tiedotustilaisuus harjoituksen järjestelyistä keskiviikkona 6.5.2026 klo 18 Forssan ABC:n neuvottelutilassa. Harjoituksen liikennejärjestelyihin liittyviin kysymyksiin vastaa vääpeli Akseli Paasikivi p. 0299800 (vaihde) Harjoitukseen liittyviin kysymyksiin vastaa everstiluutnantti Petri Landkammer p. 0299800 (vaihde) &#xa0; Wed, 29 Apr 2026 11:12:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-imminent-field-26-maantietukikohtaharjoitus-aiheuttaa-liikennejarjestelyja-ja-liikkumisrajoituksia-jokioisten-varalaskupaikan-alueella-18.-22.5.2026 2026-04-29T11:12:00Z Puolustusvoimien turvallisuustutkinta Porin prikaatin maastokuorma-auto-onnettomuudesta on valmistunut https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-turvallisuustutkinta-porin-prikaatin-maastokuorma-auto-onnettomuudesta-on-valmistunut Turvallisuustutkinnassa selvitettiin tapahtumien kulku, syyt ja seuraukset sekä tehdyt pelastus- ja ensihoitotoimenpiteet. - Puolustusvoimien turvallisuustutkinnan tavoitteena on selvittää tapahtumien juurisyyt ja johtaa niistä turvallisuussuositukset vastaavien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Turvallisuustutkinta on yksi tärkeä osa riskienhallintaa. Jokainen turvallisuuspoikkeama analysoidaan - mitä vakavampi sitä perusteellisemmin, toteaa johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, komentaja Eki Lamminmäki. <h2>Tapahtumien kulku</h2> Porin prikaatin varusmiehet olivat olleet sotilaallisessa maastoharjoituksessa 14.–16.4.2025 välisenä aikana. He olivat palanneet takaisin Säkylän varuskuntaan 16.4. iltapäivällä. Yksikkö- ja joukkuekohtainen varustehuolto oli aloitettu kasarmin takapihalla ja lähiympäristössä viikko-ohjelman mukaisesti. Harjoituksen purkamisen ja huollon yhteydessä yksi harjoitukseen osallistunut varusmies jäi naamioverkkoa huoltaessaan harjoitukseen osallistuneen maastokuorma-auton alle kasarmin takapihalla. Hän loukkaantui vakavasti. Loukkaantunut varusmies sai välittömästi ensiapua paikalla olleilta. Loukkaantumispaikalle saatiin nopeasti myös Sotilaslääketieteen keskuksen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, joka johti potilaan alkuvaiheen hoitoa. Loukkaantunut varusmies kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoon siviiliensihoitoyksiköllä, missä FinnHEMS -lääkärihelikopterin ensihoitolääkäri oli tukena. <h2>Keskeisimmät nostot turvallisuustutkinnan johtopäätöksistä</h2> Onnettomuus tapahtui maastokuorma-auton lähdettyä liikkeelle jyrkästi oikealle kääntyen. Auton ohjaamon oikealla puolella kaksi varusmiestä huolsi naamioverkkoa ja toinen heistä jäi kääntyvän maastokuorma-auton takarenkaiden alle. Onnettomuuden syntyyn vaikutti keskeisesti maastokuorma-auton kuljettajan näkyvyyttä rajaavat katvealueet. Osin tästä johtuen kuljettajan havainnot ajoneuvon ympärillä olevista esteistä jäi riittämättömäksi ennen liikkeellelähtöä. Onnettomuuden syntyyn vaikutti myös naamioverkkoa huoltaneiden varusmiesten sijoittuminen ajoneuvon katvealueelle, mihin liittyviä riskejä he eivät tiedostaneet. Ensiapuun osallistunut henkilöstö toimi tilanteessa johdonmukaisesti ja pelastustoimet toteutuivat hyvin. Onnettomuuden osallisille järjestettiin psykososiaalista tukea viivytyksettä. <h2>Muut tapauksesta tehdyt turvallisuustutkinnat</h2> Porin Prikaati teki tapahtuneesta Työ- ja palvelusturvallisuusselvityksen 22.4.2025. Onnettomuustutkintakeskus teki tapahtuneesta heti onnettomuuden jälkeen alustavan selvityksen ja julkaisi sen 18.6.2025. Molempia selvityksiä hyödynnettiin Puolustusvoimien turvallisuustutkinnassa. <h2>Turvallisuussuositukset</h2> Turvallisuustutkintaryhmä on päätynyt antamaan onnettomuuden perusteella suosituksia turvallisuuden parantamiseksi. Ryhmä suosittelee muun muassa raskaan ajoneuvon kuljettajalle velvollisuutta tehdä tarkastuskierros ajoneuvonsa ympäri aina välittömästi ennen liikkeellelähtöä sekä sotilaan peruskoulutukseen lisättäväksi koulutus toimimisesta ajoneuvojen läheisyydessä. Edellä mainittuja suosituksia valmistellaan parhaillaan Puolustusvoimissa käyttöönotettavaksi mahdollisesti heinäkuun 2026 saapumiserästä alkaen. &#xa0; <a href="/documents/1948673/0/PORPR%20160425%20TURVALLISUUSTUTKINNAN%20SELOSTUS%20AX6454_V1.pdf/31918329-8704-6046-63c1-19a0802b33fb?t=1777448047697">Tutkintaselostus Porin prikaatissa 16.4.2026 sattuneesta maastokuorma-auto-onnettomuudesta</a> &#xa0; Lisätietopyynnöt mediapalvelun kautta: p. 0299 510975 tai media.puolustusvoimat@mil.fi Wed, 29 Apr 2026 09:50:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-turvallisuustutkinta-porin-prikaatin-maastokuorma-auto-onnettomuudesta-on-valmistunut 2026-04-29T09:50:00Z Suomen ja Ruotsin merivoimat vahvistivat yhteistyötään Itämerellä https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/suomen-ja-ruotsin-merivoimat-vahvistivat-yhteistyotaan-itamerella Suomesta harjoitukseen osallistui kaksi Hamina-luokan ohjusvenettä Hamina ja Tornio. Lisäksi suomalaisia upseereita toimi yksittäisissä tehtävissä osana harjoitusjoukkoja. Laivueiden välinen taktisen tason harjoitus vahvisti ja kehitti Ruotsin ja Suomen yhteistoimintakykyä pintataistelussa, ilmapuolustuksessa ja sukellusveneiden torjunnassa. Harjoitukseen kuului lisäksi yhteisiä osuuksia Ruotsin ilmavoimien ja molempien maiden merivoimien johtokeskuksien kanssa. KAER-harjoitus oli osa Suomen ja Ruotsin välistä FISE-puolustusyhteistyötä, joka on jatkunut jo useita vuosia. Suomen ja Ruotsin merivoimien tavoitteena on suorittaa yhteisiä merioperaatioita, yhteensovittaa suorituskykyjä ja siirtää yksiköitä toistensa alaisuuteen. Merioperaatiot kattavat kaikki tilanteet, kuten merivalvonnan ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisen. Yhteinen valmius paranee yhteisten harjoitusten, koulutuksen ja henkilö- ja tiedonvaihdon avulla ja vahvistaa näin Itämeren alueen turvallisuutta. &#xa0; &#xa0; – Suomella ja Ruotsilla on yhdessä ainutlaatuinen rooli Itämeren pohjois- ja keskiosissa. Siksi yhteinen kyky hoitaa alueen valvontatehtäviä on äärimmäisen tärkeää. Vahvistaaksemme operatiivisia valmiuksiamme järjestämme säännöllisesti yhteisharjoituksia Itämerellä, harjoituksen johtaja, Ruotsin 41. korvettidivisioonan päällikkö, komentajakapteeni Erik Allerman sanoo Ruotsin merivoimien artikkelissa&#xa0;<a href="https://www.forsvarsmakten.se/om-forsvarsmakten/organisation/forsvarsgrenar-och-forband/marinen/var-vi-finns/fjarde-sjostridsflottiljen/nyheter/svenska-och-finska-marinen-ovar-gemensam-ytstrid-luftforsvar-och-ubatsjakt/" style="color:blue; text-decoration:underline">Svenska och finska marinen övar tillsammans för att öka avskräckningen</a>. Ennen harjoitusta Ruotsin 41. korvettidivisioona vieraili Rannikkolaivaston Pansion tukikohdassa 6. Pintatorjuntalaivueessa. Yhteistyö laivueiden välillä on kestänyt jo useita vuosikymmeniä. Laivueet käyttävät pitkälti samoja teknisiä järjestelmiä, joten yhteistyö on sujuvaa asejärjestelmien, taistelujohtamisen ja viestiliikenteen osalta. &#xa0; Kansikuva: Jonas Löfgren/Försvarsmakten Sisältökuvat: Vilho Kuusisto/Puolustusvoimat Tue, 28 Apr 2026 12:10:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/suomen-ja-ruotsin-merivoimat-vahvistivat-yhteistyotaan-itamerella 2026-04-28T12:10:00Z Merikadettien vuoden merkittävin koulutusjakso alkaa https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/merikadettien-vuoden-merkittavin-koulutusjakso-alkaa-3 Koulutuspurjehdus suuntaa Itämerelle, Pohjanmerelle, Tanskan salmille, Pohjois-Atlantille sekä Välimerelle. Aluksella on useita eri opetusryhmiä, ja koulutusta annetaan ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Matkan viimeisellä osuudella alus osallistuu kansainväliseen BALTOPS 2026 -harjoitukseen, joka on Naton suurimpia vuosittaisia ja pisin kansainvälinen harjoitus Itämerellä. Touko-kesäkuussa toteutettava koulutuspurjehdus on tärkeä osa opiskelijoiden koulutusta. Monelle ensimmäisen vuoden kadettiopiskelijalle se on ensikosketus meripalvelukseen taistelualuksella. Kolmannen vuosikurssin kadetit pääsevät opintojakson aikana syventämään aiemmin opittuja asioita käytännön harjoituksen kautta.&#xa0; Tervetuloa seuraamaan, kun alus irrottaa Varvintorin edustalta 6.5. Seuraa purjehduksen etenemistä Merivoimien eri kanavilta: Instagram: @navyfi&#xa0; Facebook: Rannikkolaivasto ja Merisotakoulu Tue, 28 Apr 2026 09:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/merikadettien-vuoden-merkittavin-koulutusjakso-alkaa-3 2026-04-28T09:49:00Z Ramstein Flag 26: Liikenne- ja liikkumisrajoitukset Tervon, Kuopion ja Siilinjärven alueilla https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-ramstein-flag-26-liikenne-ja-liikkumisrajoitukset-tervon-kuopion-karttulan-seka-kuopion-ja-siilinjarven-alueilla Ilmavoimien lentotoimintaharjoitus aiheuttaa liikennejärjestelyjä ja liikkumisrajoituksia Tervon varalaskupaikan alueella kesäkuun alussa 7.‒14.6.2026. Ilmavoimat ottaa Tervon varalaskupaikan käyttöön osana Naton kansainvälistä Ramstein Flag 26 -harjoitusta. Suomen F/A-18 Hornet -hävittäjät ja muut harjoitukseen osallistuvat lentokoneet käyttävät varalaskupaikkaa maantietukikohtana. Muita Suomessa käytössä olevia tukikohtia ovat Kuopio-Rissala, Rovaniemi, Tampere-Pirkkala ja Jyväskylä-Tikkakoski. Harjoituksessa vahvistetaan yhteistoimintakykyä liittolaisten kanssa ja toteutetaan suuria monikansallisia ilmaoperaatioita Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella. Liikennejärjestelyt ja liikkumisrajoitukset Tervon alueella Karjalan lennosto ottaa Tervon varalaskupaikan käyttöön 7.‒14.6.2026 väliseksi ajaksi. Harjoitus aiheuttaa liikennejärjestelyjä Karttula – Tervo välisen seututien 551 (sininen tie) sulkemisen vuoksi sekä liikkumisrajoituksia lähialueen asukkaille. Seututie 551 välillä Karttula – Tervo suljetaan liikenteeltä lauantaina 6.6. kello 23:59 alkaen. Tie avataan yleiselle liikenteelle sunnuntaina 14.6. kello 23:59 mennessä. Kaikki tieliikenne ohjataan kiertotietä Karttula (554) – Ahvensalmi (teiden 554 ja 5512 risteys) – Tervo (5512). &#xa0; Ramstein Flag 26 -harjoitusalueita koskeva hallinnollinen päätös Puolustusvoimat ottaa käyttöön tarvitsemansa harjoitusalueet Siilinjärven ja Kuopion sekä Kuopion Karttulassa ja Tervon alueella hallinnollisella päätöksellä ajalle 1.-19.6.2026. Käyttöönotettavalla alueella on liikkumisrajoituksia harjoituksen aikana ja Puolustusvoimat voi sulkea tilapäisesti pieniä teitä. Harjoitusalueen asukkaiden liikennöinti kiinteistöilleen mahdollistuu koko harjoituksen ajan. Lisäksi huomioitavaa on, että alueilla liikkuu sotilasajoneuvoja ja harjoitusjoukkoja. Alueella asuvien henkilöiden tulee valmistautua esittämään voimassa olevan henkilöllisyystodistus. Lisäksi harjoitusalueella on dronen lennättäminen ja metsästys kielletty ympäri vuorokauden. <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yleistiedoksianto-karjalan-lennoston-paatos-20.4.2026" style="color:#0563c1; text-decoration:underline">Yleistiedoksianto - Karjalan lennoston päätös 20.4.2026 - Puolustusvoimat</a> Kulkulupa Tervon maantietukikohdan alueella&#xa0; Ramstein Flag 26 -lentotoimintaharjoituksen aikana on voimassa liikenne- ja liikkumisrajoituksia Tervon maantietukikohdan alueella 7.‒14.6.2026. Alueen asukkaille ja perustellusta syystä luvan tarvitseville myönnetään määräaikaan mennessä tehdyn hakemuksen perusteella kulkulupa. Kulkulupien hakuohje julkaistaan viikolla 19 verkkosivulla ilmavoimat.fi/karjalan-lennosto ja tervo.fi &#xa0; Kutsu harjoituksen tiedotustilaisuuteen Tervon asukkaille ja medialle Karjalan lennosto järjestää tiedotustilaisuuden Tervon asukkaille ja medialle. Aika: Tiistai 12.5.2026 kello 17 Paikka: Tervon Yhtenäiskoulu, Kirkkotie 5, 72210 Tervo Tilaisuudessa käydään läpi harjoituksen yleisjärjestelyt, aikataulut sekä ohjeet kulkulupien hakemiseen. Lisätiedot: karjalanlennosto@mil.fi Tue, 28 Apr 2026 09:08:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimien-ramstein-flag-26-liikenne-ja-liikkumisrajoitukset-tervon-kuopion-karttulan-seka-kuopion-ja-siilinjarven-alueilla 2026-04-28T09:08:00Z Minfartyget Uusimaa kastar loss för övningsseglats https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/minfartyget-uusimaa-kastar-loss-for-ovningsseglats &#xa0; &#xa0; Tue, 28 Apr 2026 08:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/minfartyget-uusimaa-kastar-loss-for-ovningsseglats 2026-04-28T08:00:00Z Maisteriopiskelijat harjoittelivat toimimista osana monikansallista esikuntaa yhdessä liittolaisten kanssa https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maisteriopiskelijat-harjoittelivat-toimimista-osana-monikansallista-esikuntaa-yhdessa-liittolaisten-kanssa Opintojaksolla opiskelijat harjaantuvat suunnitteluryhmissä toimimiseen englannin kielellä, ja tavoitteena on, että he osaavat sen suorittamisen jälkeen toimia esikuntaupseerina kansainvälisessä toimintaympäristössä. Harjoituksessa hyödynnetään Naton taktisen tason suunnitteluprosessia siinä käytettävän skenaarion pohjalta. – Tulevaisuuden upseereille valmius olla mukana kansainvälisessä yhteistoiminnassa on erittäin tärkeää. Tällä opintojaksolla kertyy paitsi kieliosaamista, myös oppeja käytännön toiminnasta: miten toimitaan työryhmässä ja miten eri kulttuurien toimintatavat sovitetaan yhteen, Taistelukoulun johtaja, eversti Petri Rantanen kertoo. Kevään opintojaksolla oli mukana 11 virolaista opiskelijaa, kaksi isobritannialaista kurssiin tutustuvaa tarkkailijaa sekä yksi mentorina toimiva australialainen eversti. Lisäksi kurssille osallistui englanninkielisiä kieliasiantuntijoita ja suomalaisia mentoreita. Mentorit ovat kansainvälisissä tehtävissä palvelleita Puolustusvoimien evp-upseereita, ja he toimivat omien ryhmiensä ohjaajina. Opintojakson yhteydessä järjestettiin myös kertausharjoitus, joka tarjosi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n esikuntatyöskentelykurssin reserviläisille mahdollisuuden tutustua Naton toimintamalleihin sekä harjaantua taktisen tason suunnittelussa. Sotatieteiden maisterikurssin 14 oppilasupseeri Frans koki työryhmätyöskentelyn mielekkääksi ja antoisaksi. – Kolme viikkoa on aika lyhyt aika, ja kielikylpynä opintojakso olikin sellainen pikapulahdus. Ehkä englannin puhumista olennaisempaa olikin kurssin tavoite sopeuttaa omaa toimintaamme liittokunnan toimintatapojen kanssa yhteensopivaksi. Oli kiinnostavaa huomata, millaisia kulttuurieroja meillä on virolaisten ja brittiläisten kanssa. Varsinkin yhteistyö virolaisten kanssa tuntui hyödylliseltä. Viro on ollut Naton jäsen Suomea kauemmin ja monet toimintatavat ovat siksi erilaisia kuin Puolustusvoimilla. Toisaalta maat ovat läheisiä ja kulttuurisesti hyvin samantyyppisiä. Enemmän eroavaisuuksia löytyi isobritannialaisten kanssa: angloamerikkalaisessa kulttuurissa pyritään usein ennen kaikkea määrätietoiseen johtamiseen, kun taas Pohjoismaissa yhteistoiminta pohjautuu keskusteluun ja ajatuksien vaihtoon. Myös Rantanen nostaa esiin yhdessä toimimisen hyödyt. Esimerkiksi mentoritoiminta kiinnosti virolaisia, ja näin yhteistyön avulla voidaan omaksua muiden kulttuureista parhaita toimintamalleja. <h2>Kansainvälinen toiminta haastaa ja kehittää oppijoita ja kouluttajia</h2> Välillä englanninkielinen toiminta haastoi, kun oppijat ja kouluttajat eivät puhuneet äidinkieltään. Työryhmissä oli kuitenkin rento ilmapiiri, ja täydellisen kielitaidon omaksumista olennaisempaa oli mahdollisuus harjoitella kommunikaatiota. Opintojakso oli sikäli pehmeä lasku kansainvälisyyteen, että pääosin suomenkielisiltä kouluttajilta voi varmistaa asioita, jos jokin jäi epäselväksi. Oppilasupseeri Väinö toteaa, että suomenkielisiä sanoja lipsahti keskusteluihin silloin tällöin, mutta korostaa, että englannin kielen puhumiseen pyrittiin silloinkin, kun oltiin vain suomalaisten kesken. Tähänastisista opinnoista hyödyllisiksi monikansallisessa ympäristössä toimimiseen osoittautuivat valinnaiset kielikurssit. Eversti Rantanen täydentää, että osa kurssimateriaaleista on nykyään suomenkielisilläkin kursseilla englanniksi, ja englannin kieltä tuodaan jatkuvasti opintoihin enemmän ja enemmän. – Kieliopintojen ohella maisteriopiskelijoiden suorittama Puolustushaaran taistelu -moduuli tukee tätä opintojaksoa. Kolmen kurssin mittaisen moduulin tavoitteena on lisätä aselajien keskinäistä yhteistyötä ja oppia suunnitteluprosessin perusteita, eversti Rantanen täydentää. Frans ja Väinö olivat yhtä mieltä siitä, että kurssin osallistujien valmiudet toteuttaa kansainvälistä yhteistoimintaa ovat korkeat. – Aika harvalle tämä oli entuudestaan varsinaisesti mitään omaa erityisosaamisalaa tai kotikenttää. Opintojakso oli sotatieteiden maisterikurssilaisten viimeisiä opintosuorituksia ennen valmistumista, ja eversti Rantanen seurasi opintojaksoa sivusta ylpeänä. – Hieno yhteishenki ja oppijoiden eläytyminen työryhmätyöskentelyyn jäivät erityisesti mieleeni. Pian valmistuvilla maistereillamme on työelämään ja kansainväliseen toimintaan todella hyvät valmiudet, jotka jatkossakin kehittyvät, hän summaa. Tue, 28 Apr 2026 06:55:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maisteriopiskelijat-harjoittelivat-toimimista-osana-monikansallista-esikuntaa-yhdessa-liittolaisten-kanssa 2026-04-28T06:55:00Z Normaalista poikkeavaa toimintaa Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/normaalista-poikkeavaa-toimintaa-hatilan-ampuma-ja-harjoitusalueella-6 Harjoitus aiheuttaa normaalia runsaampaa raskasta ajoneuvoliikennettä Etu-Hätilän tiellä päivittäin kello 08.00–18.00 välisenä aikana.&#xa0; Harjoituksessa järjestetään miinojen tehoesittely, josta aiheutuu normaalia kovempaa laukausmelua tiistaina 12.5.2026 kello 18.30–19.00. &#xa0; Tue, 28 Apr 2026 06:25:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/normaalista-poikkeavaa-toimintaa-hatilan-ampuma-ja-harjoitusalueella-6 2026-04-28T06:25:00Z Puolustusvoimain komentajan tervehdys kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-tervehdys-kansallisen-veteraanipaivan-paajuhlassa Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja sotasukupolven edustajat,&#xa0; Herra Tasavallan Presidentti, hyvät kuulijat, Ärade veteraner från våra krig,&#xa0; ärade representanter för krigsgenerationen, Maailma ympärillämme on melkoisessa liikkeessä, ja usein kuulemme puhuttavan resilienssistä – kyvystä kestää ja selviytyä vaikeuksien keskellä. Suomalaisittain tämä tarkoittaa sitkoa, juurevaa voimaa - sisäistä lujuutta ja periksiantamattomuutta, joka pitää yksilön ja yhteisön vakaana.&#xa0; Arvoisa juhlayleisö, Tammi on ikiaikainen vertauskuva, joka viittaa usein voimaan ja kestävyyteen. Tammi on vankka ja pitkäikäinen puu. “He seisoivat kuin tammi myrskyssä.” Sotasukupolvien perinnön merkitystä on ymmärrys siitä, mitä itsenäisyys ja rauha maksavat. Tavalliset ihmiset joutuivat poikkeuksellisiin oloihin ja kantoivat vastuunsa – niin sodassa kuin rauhan töissä.&#xa0; Sinnikkyydestä ja periksiantamattomuudesta vaikeuksien keskellä kasvoi yhteishenki ja kansallinen yhtenäisyys, joka ei ollut murrettavissa. &#xa0; Tässä meille nykyihmisille ensimmäinen oppi. Yksilön asenne, sisu ja sitkeys muodostavat perustan kansakunnan sitkolle, joustavuudelle ja kestävyydelle.&#xa0; Tätä me haluamme Puolustusvoimissa edistää korostamalla joukon henkeä ja jokaisen vastuuta tehtäviemme suorittamisessa. Pohjana on vastuullisuus, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus ohjaamassa toimintaamme. Tammella on syvät juuret, kuvaten vakautta ja luotettavuutta, jotain pysyvää ja varmaa. “Isänmaa on heidän tammensa – turvansa ja kotinsa.” Nuoren itsenäisyyden puolustaminen, vapauden turvaaminen ja suomalaisen yhteiskunnan rakentaminen mahdottomaltakin tuntuvien tehtävien edessä – kaikki lankesi yhden sukupolven osalle. Tässä toinen oppimme: jokaisella sukupolvella on omat haasteensa, ja sotiemme sukupolvet osoittivat, että maailman myllerryksistä selviää vain yhdessä –toisiimme luottaen ja vastuuta kantaen. Ratkaisut oman aikamme ongelmiin on löydettävä samalla tavalla: vakain tuumin ja yhteistyössä. Turvallisuuttamme ei voi ulkoistaa, ja se ei koskaan ole itsestäänselvyys. Tammi elää kauan, kuvaten viisautta. Matkan varrelta kerätyt kokemukset ja elämänviisaudet nousevat vahvasti esille sotasukupolvien edustajien kanssa keskusteltaessa tai heidän kertomuksiinsa perehdyttäessä.&#xa0; “He ovat kuin vanha tammi - tietävät tuulet.” Perinnön jatkuvuus varmistetaan, kokemukset siirretään nuoremmille sukupolville.&#xa0; Oppi numero kolme. Historiamme on meillä lainassa, muistettavaksi haasteiden hetkillä ja välitettäväksi eteenpäin. Sotasukupolvien perintö ei ole vain muisto menneistä sodista, vaan osa yhteiskuntamme arvoja, identiteettiä ja muistia, rakennusaineena myös tulevaisuuteen.&#xa0; Puolustusvoimien arvomaailma on tiiviisti kytketty tähän ketjuun, isänmaallisuuden sitoessa meidät tähän jatkumoon. Hyvä juhlayleisö,&#xa0; Sotasukupolven perintö on kuin tammi - vahva, kestävä ja pitkäikäinen.&#xa0; Veteraanien tunnus on tänään periytyneenä nuortemme rintaan symbolina jatkuvuudesta ja vastuusta. Vihreää tammenlehvää kantavat rinnassaan Mikkelin koululaiset.&#xa0; De erfarenheter som krigsgenerationens kvinnor och män bär på – förluster, överlevnad och kamratskap – hjälper oss att förstå verkligheten hos vår historia bättre än om vi enbart bekantar oss med statistik eller stridsskildringar. Till arvet hör en påminnelse om krigets tunga följder och en uppmuntran om att bygga fred. Tammenlehvän Perinneliitto vaalii Suomen sotiin osallistuneiden veteraanien tarinaa ja merkitystä myöhemmille sukupolville. Puolustusvoimat kunnioittaa sotasukupolvien työtä monin tavoin, joista tärkeimpänä on nyt ja tulevaisuudessa pitää huolta isänmaamme turvallisuudesta. Tämä on meidän velkamme, joka ei lyhene. Jag önskar er alla en fin veterandag! Toivotan teille kaikille erinomaisen hyvää veteraanipäivää! Mon, 27 Apr 2026 16:16:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-tervehdys-kansallisen-veteraanipaivan-paajuhlassa 2026-04-27T16:16:00Z Puolustusvoimien kuorma-auto ajautui ojaan seututiellä 273 – ei henkilövahinkoja https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimien-kuorma-auto-ajautui-ojaan-seututiella-273-ei-henkilovahinkoja Kuorma-auto jumittui ojaan kääntyessään. Ajoneuvo oli matkalla Mighty Arrow 26 -harjoitukseen. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Päivitys: Tilanne on ohi ja liikenne alueella kulkee normaalisti.&#xa0; Mon, 27 Apr 2026 15:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/puolustusvoimien-kuorma-auto-ajautui-ojaan-seututiella-273-ei-henkilovahinkoja 2026-04-27T15:33:00Z Ilmasotakoulun Hawkit harjoittelevat Rovaniemellä viikolla 19 https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/leka26 Harjoituksessa lennetään kahdeksalla Hawk-suihkuharjoituskoneella koulutusohjelmien mukaisia lentoja maanantaista torstaihin kello 8–21 välisenä aikana. Harjoitus päättyy perjantaina 8.5. ja koneet palaavat Tikkakosken tukikohtaan iltapäivän aikana.&#xa0; Leka 26 -harjoituksessa lennetään Rovaniemen, Kajaanin ja Ivalon välisillä alueilla. Lentotoimintaan sisältyy matalasuunnistuslentoja Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan alueella sekä mittarilähestymisiä Rovaniemen, Oulun, Kittilän, Kuusamon ja Kajaanin lentokentille.&#xa0; Lisätiedot harjoituksesta: Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n komentaja, everstiluutnantti Janne Källi, puh. 0299 800 (vaihde). &#xa0; Mon, 27 Apr 2026 12:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/leka26 2026-04-27T12:33:00Z Merikadettien vuoden merkittävin koulutusjakso alkaa https://puolustusvoimat.fi/-/merikadettien-vuoden-merkittavin-koulutusjakso-alkaa Koulutuspurjehdus suuntaa Itämerelle, Pohjanmerelle, Tanskan salmille, Pohjois-Atlantille sekä Välimerelle. Aluksella on useita eri opetusryhmiä, ja koulutusta annetaan ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Matkan viimeisellä osuudella alus osallistuu kansainväliseen BALTOPS 2026 -harjoitukseen, joka on Naton suurimpia vuosittaisia ja pisin kansainvälinen harjoitus Itämerellä. Touko-kesäkuussa toteutettava koulutuspurjehdus on tärkeä osa opiskelijoiden koulutusta. Monelle ensimmäisen vuoden kadettiopiskelijalle se on ensikosketus meripalvelukseen taistelualuksella. Kolmannen vuosikurssin kadetit pääsevät opintojakson aikana syventämään aiemmin opittuja asioita käytännön harjoituksen kautta.&#xa0; Tervetuloa seuraamaan, kun alus irrottaa Varvintorin edustalta 6.5. &#xa0; Seuraa purjehduksen etenemistä Merivoimien eri kanavilta: Instagram: @navyfi&#xa0; Facebook: Rannikkolaivasto ja Merisotakoulu &#xa0; Mon, 27 Apr 2026 12:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/merikadettien-vuoden-merkittavin-koulutusjakso-alkaa 2026-04-27T12:02:00Z Monikansallinen harjoitusten rupeama näkyy Kainuussa taivaalla ja liikenteessä https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/monikansallinen-harjoitusten-rupeama-nakyy-kainuussa-taivaalla-ja-liikenteessa Harjoituksilla vahvistetaan Maavoimien torjuntakykyä Kainuun alueella, asevelvollisten osaamista ja yhteistä operointia liittolaisten kanssa. Merkittävimpänä kokonaisuutena toteutetaan 11.5. alkava monikansallinen Saber Strike 26 -harjoitus, johon osallistuu joukkoja useista eri maista ensimmäistä kertaa Kainuussa. <h2>Northern Strike 126</h2> Kainuun tykistörykmentin taistelu- ja ampumaharjoitus Northern Strike 126 järjestetään Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella 2. – 12.5.2026.&#xa0; Harjoituksessa toteutetaan taktiikan mukaiset tykistön ja kranaatinheittimistön ammunnat sekä koulutuskauden mukaiset taisteluammunnat. Erityisesti päämääränä on harjoituttaa ryhmä-, joukkue- ja yksikkötason aselajiosaamista.&#xa0; Harjoituksessa toteutetaan patteriston ja kranaatinheitinyksiköiden perustamisen jälkeiset ammunnat, tulipatterin suora-ammunta, epäsuoran tulen puolustuksellisia ja hyökkäyksellisiä ammuntoja sekä taisteluammuntoja. Harjoitukseen osallistuu Kainuun prikaatin lisäksi joukkoja ja henkilöstöä Lapin, Pohjois-Karjalan ja Kainuun Rajalta, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta, Maasotakoululta, Panssariprikaatista, Järjestelmäkeskuksesta, Millog Oy:stä, Logistiikkalaitokselta, Karjalan lennostosta ja Maavoimien esikunnasta. Joukon kokonaisvahvuus on noin 640. Harjoitusjoukot siirtyvät Kajaanista Vuosankaan 2.5.2026 sekä takaisin Kajaaniin 12.5.2026 <h2>Taisteluharjoitus Metso 126</h2> Kainuun jääkäripataljoonan johtama taisteluharjoitus Metso 126 toteutetaan Kainuun prikaatin etelä- ja kaakkoispuolella 11.-15.5.2026. Harjoituksen tarkoituksena on kouluttaa joukkoja viivytys-, puolustus- ja hyökkäystaisteluun. Harjoitukseen sisältyy eri johtamistasojen ja aselajien välistä yhteistoimintaa. Harjoituksessa testataan valmiuden kohottamista sekä esikuntien ja joukkojen tehtävien nopeaa toimeenpanoa. Harjoitus on valmistava harjoitus toukokuussa Vuosangassa toteutettavaan, kotiutuvan varusmieserän loppusotaan, Northern Star 26 -harjoitukseen. Metso 126 -harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista Kainuun prikaatin joukkoyksiköistä, Pohjois-Karjalan rajavartiostosta ja jalkaväkijoukkoja Iso-Britanniasta. Harjoitusjoukon kokonaisvahvuus on noin 1500 henkilöä. Harjoitusjoukkoja liikkuu Hoikankangas (varuskunta ja lähiharjoitusalue) – Karankalahti – Kontinjärvi – Parkua – Losonvaara – Kuusimäki – Lehtovaara – Kivijärvi – Syvänkangas alueella. Harjoitusjoukot käyttävät alueella paukkupatruunoita ja pienikokoisia drooneja. Harjoituksessa ei käytetä kovia ampumatarvikkeita. Harjoituksen tilanteen edellyttäessä liikenne harjoituksessa käytettävillä tiealueilla saatetaan lyhytaikaisesti pysäyttää tai ohjata toisaalle. <h2>Saber Strike 26</h2> Kainuun prikaati johtaa monikansallisen Saber Strike 26 -harjoituskokonaisuuden Kainuun alueella 11.-30.5.2026. &#xa0;Harjoitus jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä vaiheessa Rock Sisu liittolaiset harjoittelevat ensimmäistä kertaa operointia Kainuussa Vuosangan harjoitusalueella ilman suomalaisten joukkojen läsnäoloa. Harjoituksessa operoi liittolaisia Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Italiasta, Unkarista ja Puolasta. &#xa0; Toisessa vaiheessa Northern Star 26 liittolaisten joukot harjoittelevat yhdessä suomalaisten joukkojen kanssa kesäkuussa kotiutuvan varusmieserän viimeisessä taisteluharjoituksessa Vuosangan harjoitusalueella ja sen ympäristössä. Harjoituksen päämääränä on ylläpitää sekä kehittää sotilaallista yhteistoiminta- ja suorituskykyä liittouman joukkojen kanssa. Suomesta harjoitukseen osallistuvat Kainuun prikaatin ohella henkilöstöä Maavoimien esikunnasta, Jääkäriprikaatista, Maanpuolustuskorkeakoululta, Ilmavoimista, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta, 3. Logistiikkarykmentistä, Sotilaslääketieteen keskuksesta, Rajavartiolaitokselta sekä Leijona Cateringistä.&#xa0; Harjoitukseen osallistuu liittolaisten joukkoja ja henkilöstöä Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Puolasta, Italiasta, Unkarista ja Ranskasta. Harjoituksen kokonaisvahvuus yhteensä on noin 4500. <h2>Harjoituksissa on lentotoimintaa ja sotilasliikennettä</h2> Harjoituksiin liittyy lentotoimintaa helikoptereilla Kainuun alueella etenkin Paltaniemen ja Vuosangan välillä 10.-30.5.2026 sekä Ilmavoimien tukilentoja 26.-27.5.2026. Sotilasajoneuvoliikenne on aktiivista etenkin Kajaanin ja Vuosangan välillä koko toukokuun ajan. Harjoituksen kansalaistapahtuma järjestetään maanantaina 18.5.2026 kello 15-18 Paltaniemen lentoasemalla. Tapahtumassa on mahdollista keskustella harjoituksesta ja nähdä harjoituksessa käytettävää kalustoa. Harjoituksen aikana on käytössä puhelinnumero 0299 451 975 kansalaisten mahdollisia yhteydenottoja varten. Mahdollisista havaituista maastovaurioista harjoitusalueella pyydetään ilmoittamaan sähköpostitse osoitteeseen hos.kaipre(at)mil.fi. Harjoituksia voi seurata Kainuun prikaatin ja Maavoimien sosiaalisen median tileillä Facebook, X ja Instagram. &#xa0; Mon, 27 Apr 2026 03:22:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/monikansallinen-harjoitusten-rupeama-nakyy-kainuussa-taivaalla-ja-liikenteessa 2026-04-27T03:22:00Z Pristine Flank 26 – kuljetuskonekaluston vuoden pääharjoitus https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/pristine-flank-26-kuljetuskonekaluston-vuoden-paaharjoitus Satakunnan lennosto järjestää Pristine Flank 26 -lentotoimintaharjoituksen Pirkkalan sekä Rovaniemen tukikohdissa 24.‒29.4.2026. Kyseessä on Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskonekaluston vuosittainen pääharjoitus. Tänä vuonna harjoitukseen osallistuu Ilmavoimien Pilatus PC-12NG -yhteyskoneita ja Learjet 35A/S -suihkukoneita. Pristine Flank 26 -harjoituksen lentotoiminta alkaa perjantaina 24.4 klo 9 ja päättyy keskiviikkona 29.4. klo 16 mennessä. Viikonlopun osalta lentokierrokset toteutetaan Pirkkalan tukikohdasta aikavälillä 9 – 19 ja lentotoimintaa on koko Lounais-Suomen alueella, hyödyntäen tarvittaessa myös Hallin ja Turun lentoasemia. Harjoituksessa käytetään tavanomaista matalampia lentokorkeuksia. Sat, 25 Apr 2026 06:08:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/pristine-flank-26-kuljetuskonekaluston-vuoden-paaharjoitus 2026-04-25T06:08:00Z Hevossalmen silta avautuu meriliikenteelle https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/hevossalmen-silta-avautuu-meriliikenteelle-1 Meriliikenne pääsee kulkemaan sillan alta päivittäin kaksi kertaa tunnissa (puolelta ja tasatunnein) kello 07.30–23.00 välillä. Sillan avaamisen aikana liikenne sillalla on hetken seis. Siltaa ei avata, jos meriliikennettä ei ole. <h2>Silta on avoinna meriliikenteelle 31.10.2026 saakka</h2> Hevossalmen silta suljetaan meriliikenteeltä talven ajaksi 1.11.2026 alkaen.&#xa0; Sillan puhelinnumero on 0294 83 1133. &#xa0; Fri, 24 Apr 2026 11:39:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/hevossalmen-silta-avautuu-meriliikenteelle-1 2026-04-24T11:39:00Z Ylilentoja kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ylilentoja-kansallisena-veteraanipaivana-27.-huhtikuuta Kansallista veteraanipäivää vietetään 27. huhtikuuta Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä, josta tulee tänä vuonna kuluneeksi 81 vuotta. Tämän vuoden teemana on Yhdessä eteenpäin katsoen – Tillsammans blickar vi framåt. Ilmavoimat kunnioittaa sotaveteraaneja ylilennoilla Mikkelissä ja Kilpisjärvellä. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnalliset pääjuhlallisuudet järjestetään Mikkelissä. Ilmavoimat lentää ylilennon Mikkelin torin yli kello 9 veteraanipäivän juhlallisen lipunnoston yhteydessä. Ylilento lennetään pohjoisen suunnasta lähestyen noin 300 metrin korkeudessa. Lue lisää <a href="https://mikkeli.fi/tietoja-mikkelista/tapahtumat/kansallisen-veteraanipaivan-valtakunnallinen-paajuhla/&#xa0;" target="_blank">Mikkelin tapahtumista</a>. Kilpisjärvellä lento toteutetaan kolmen valtakunnan rajapyykillä Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla. Ylilento lennetään kello 12 juhlallisen lipunnoston yhteydessä, juhlallisuudet järjestää Pohjan jääkärikilta yhdessä Jääkäriprikaatin kanssa. Lentotoiminnalla on säävaraus. Lentotoiminnan yksityiskohdat voivat muuttua ennakkoon tiedotetuista esimerkiksi vallitsevien lento-olosuhteiden vuoksi. Ylilentojen lisäksi kansallista veteraanipäivää vietetään Ilmavoimissa seppeleenlaskuin, kunniavartioin ja osallistumalla veteraanipäivän juhlatilaisuuksiin. Lue lisää veteraanipäivän tapahtumista&#xa0;<a href="https://www.jyvaskylanseurakunta.fi/uutiset/-/news/204837638" target="_blank">Jyväskylässä</a>, <a href="https://www.kuopio.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/kulttuuri-kuopio/ajankohtaiset-kulttuuritapahtumat-ja-kurssit/kansallinen-veteraanipaiva/" target="_blank">Kuopiossa </a>ja <a href="https://www.rovaniemi.fi/news/Kansallista-veteraanipaivaa-vietetaan-Rovaniemella-maanantaina-2742026/34981/f0124c72-e966-4a2c-bee9-53aae9276354" target="_blank">Rovaniemellä</a>. Päivitetty 24.4.: korjattu teeman ruotsinkielinen nimi. Fri, 24 Apr 2026 11:03:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ylilentoja-kansallisena-veteraanipaivana-27.-huhtikuuta 2026-04-24T11:03:00Z Suomen kansainvälinen valmiusjoukko harjoittelee toukokuun alussa Säkylän, Euran ja Piikajärven alueilla – harjoitukseen liittyy helikopterien lentotoimintaa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/suomen-kansainvalinen-valmiusjoukko-harjoittelee-toukokuun-alussa-sakylan-euran-ja-piikajarven-alueilla-harjoitukseen-liittyy-helikopterien-lentotoimintaa Harjoitusjoukot liikkuvat panssaroiduilla ajoneuvoilla ja käyttävät harjoitusampumatarvikkeita Puolustusvoimien harjoitusalueilla sekä Eurajoen romu oy:n alueella. Harjoitustoiminta voi aiheuttaa ajoittaista meluhaittaa. Thu, 23 Apr 2026 09:08:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/suomen-kansainvalinen-valmiusjoukko-harjoittelee-toukokuun-alussa-sakylan-euran-ja-piikajarven-alueilla-harjoitukseen-liittyy-helikopterien-lentotoimintaa 2026-04-23T09:08:00Z Puolustushallinnon kestävyysraportti 2025 https://puolustusvoimat.fi/-/puolustushallinnon-kestavyysraportti-2025 Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat ovat julkaisseet jokavuotisen raportin puolustushallinnon kestävyystyöstä. Raportissa kuvataan puolustushallinnon painopistealueet kestävyystyössä sekä vuoden 2025 tulokset näillä osa-alueilla. Kestävyysraportoinnin kehyksenä on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja siinä asetetut 17 tavoitetta. Puolustushallinnon kestävyystyön painopistealueet ovat <ul> <li>vakaus ja turvallisuus,</li> <li>elinkaariajattelu ja kiertotalous,</li> <li>henkilöstön ja koulutettavien tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja hyvinvointi,</li> <li>energia- ja ilmastovastuullisuus sekä</li> <li>ympäristövastuullisuus.&#xa0;</li> </ul> Puolustushallinnon kestävyystyöryhmä koordinoi kestävän kehityksen työtä hallinnonalalla, seuraa kestävyystyön muutoksia kansallisesti ja arvioi mahdollisia muutostarpeita hallinnonalan ohjaukseen yhdessä kestävyyden osa-alueiden vastuutahojen kanssa. Vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen on keskeinen edellytys kestävälle kehitykselle. Vuonna 2025 Suomi ylläpiti ja kehitti omaa vahvaa puolustuskykyään vastaamaan heikentynyttä turvallisuustilannetta. Kestävä kehitys on otettu huomioon mm. Puolustusvoimien materiaalisessa kehittämisessä, materiaalin elinkaaren hallinnassa ja materiaalista luopumisessa puolustuskyvystä tinkimättä. Vuonna 2025 työtä ympäristönäkökohtien huomioimiseksi jatkettiin Ekologisesti kestävät hankinnat -hankkeessa, jonka päämääränä on konkreettisesti lisätä ympäristönäkökohtien huomioimista hankinnoissa. Vuoden 2025 aikana myös kutsuntojen uudistus edistyi, kun Puolustusvoimien ennakkoterveystarkastukset säädettiin osaksi opiskeluterveydenhuoltoa. Kutsuntajärjestelmän uudistamisella edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistamalla koko ikäluokan maanpuolustustietämystä ja parantamalla nuorten terveystarkastusten laatua ja kattavuutta. Puolustusvoimien energiasiirtymä fossiilisista energialähteistä uusiutuviin ja vähäpäästöisiä energiamuotoja hyödyntävään järjestelmään on käynnissä. Puolustushallinto edistää omalta osaltaan valtioneuvoston hiilineutraaliustavoitetta puolustuksen tarpeet huomioon ottaen. Puolustusvoimien maaliikenteen osalta vuonna 2025 saavutettiin päästövähennystiekartan mukainen tavoite, jossa 20 % ostetusta polttoaineesta on uusiutuvaa.&#xa0; Ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkeen Puolustusvoimien toimintaan. Toiminnan voimakkaasti kasvanut kansainvälisyys vaikuttaa myös ympäristönsuojelun toimintakenttään. Toiminnassa ylläpidetään laadukasta ympäristönsuojelun tasoa ja panostetaan muun muassa ulkomaisten joukkojen ohjeistamiseen ja tukemiseen ympäristönsuojeluasioissa. Ympäristövastuullisuutta kehitetään Puolustusvoimien vuonna 2025 päivitetyn ympäristöstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana vakiinnutettiin Puolustusvoimien ympäristöjärjestelmän toimintamallia. Puolustushallinnon kestävyysraportti 2025 <h3>Lisätietoja</h3> Asiantuntija Anna Hernberg, puolustusministeriö, puh. 0295 140 164, etunimi.sukunimi(at)gov.fi Mika Romppanen, Pääesikunta, puh. 0299510562, mika.p.romppanen(at)mil.fi &#xa0; Thu, 23 Apr 2026 07:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustushallinnon-kestavyysraportti-2025 2026-04-23T07:00:00Z Locked Shields 26 -harjoituksessa korostuu kyberyhteistyön merkitys https://puolustusvoimat.fi/-/locked-shields-26-harjoituksessa-korostuu-kyberyhteistyon-merkitys Reserviläisistä ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) vapaaehtoisista pääosin koostuva Suomen joukkue pääsi Locked Shields 26 -harjoituksessa testaamaan omaa osaamistaan laadukkaassa harjoitusympäristössä ja oppimaan hyväksi havaittuja toimintatapoja liittolaismailta. Suomen osallistuminen Locked Shields 26 -harjoitukseen on Puolustusvoimien ja MPK:n yhteistyön taidonnäyte. Kybertoiminta kehittyy jatkuvasti ja säännöllinen harjoittelu on välttämätöntä kyvykkään suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Puolustusvoimat arvostaa MPK:n mukana oloa, koska MPK:n rooli kyberreserviläisten ja ei-asevelvollisten kouluttamisessa on ratkaiseva. Puolustusvoimat on osallistunut Locked Shields -harjoitukseen MPK:n kanssa jo useita kertoja hyvällä menestyksellä.&#xa0; Locked Shields 26 -harjoitukseen osallistui noin 4 000 henkilöä 40 maasta. Kaikki harjoitukseen osallistuneet joukkueet koostuivat kahden tai useamman maan tiimeistä. Suomi osallistui tällä kertaa harjoitukseen noin sadan hengen vahvuisella yhteisjoukkueella Viron puolustusvoimien sekä Virginian ja Marylandin kansalliskaartien kanssa. Yhteisjoukkueen muodostamisessa ja harjoittelun keskiössä oli yhteisten toimintamallien muodostaminen mahdollisimman nopeasti, jotta joukkueesta tulee operaatiokykyinen. <h2>Kyberturvallisuus vaatii liittolaisten tukeutumista toisiinsa</h2> Yhteistyö eri tasoilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on välttämätöntä, koska kyberuhat eivät tunnista kansallisia rajoja. Harjoituksen tavoitteena olikin kehittää Suomen, Viron, Yhdysvaltojen ja Naton välistä kyberpuolustusyhteistyötä, jonka kaikki osapuolet kokivat tärkeäksi. – Kybertoimintaympäristössä korostuvat maailmanlaajuisuus ja kompleksisuus. Hyvät välit liittolaisiin ja kyky operoida yhdessä ovat keskiössä tässä toimintaympäristössä, totesi harjoituksen Suomen osuuden johtaja, luutnantti Joona Vainio.&#xa0; – Kukaan ei pysty tähän yksin. Meidän on pystyttävä työskentelemään yhdessä yhteistä vihollista vastaan. &#xa0;Jotta pystyisimme toimimaan yhdessä, meidän on rakennettava suhteita ja harjoiteltava yhteistyötä, kertoi Marylandin kansalliskaartin harjoituksen päävalmistelija, everstiluutnantti Robert DeLuca. – Pienenä maana olemme riippuvaisia liittolaisistamme. Kyberympäristössä ei ole rajoja, joten meillä on oltava hyvät suhteet liittolaisiimme ja kyky työskennellä heidän kanssaan, totesi Viron puolustusvoimien harjoituksen päävalmistelija, everstiluutnantti Sander Soomre. <figure class="image" style="float:left"> <figcaption> Vasemmalta oikealle everstiluutnantti Sander Soomre Viron puolustusvoimista, luutnantti Joona Vainio Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta ja everstiluutnantti Robert DeLuca Marylandin kansalliskaartista. Kuva: Puolustusvoimat </figcaption> </figure> &#xa0; <h2>Locked Shields -harjoituksessa kaikki pyrkivät yhteistä päämäärää kohti</h2> Locked Shields -harjoituksessa oukkueiden tehtävänä on suojata kriittistä infrastruktuuria ja tietojärjestelmiä kyberhyökkäyksiltä. Jokainen joukkue saa samanlaisen ympäristön suojattavaksi ja harjoitusorganisaatio suorittaa eri tasoisia hyökkäyksiä näitä järjestelmiä kohtaan. Harjoitukseen osallistuvien maiden tulee havaita, torjua ja raportoida näistä harjoituksen johdolle.&#xa0; – Harjoituksessa parasta oli harjoituksen tuoma aikakompressio ja paine, jotka pakottavat epämukavuusalueelle ja koettelevat jokaisen osallistujan taitoja ja resilienssiä. Yhteistyö on ollut todella sujuvaa. Valtaosa osallistujista kaikista maista on ollut vapaaehtoisia. Harjoituksen valmistelujen toteuttaminen eri aikavyöhykkeillä ja vapaaehtoisperiaatteella arkitöiden ja muun elämän ehdoilla luo haasteen, mutta tähän nähden harjoitus on sujunut erinomaisesti. Kaikki ovat ammattimaisia ja pyrkivät yhteiseen päämäärään, kertoi yhteisjoukkueen Blue Team 02:n johtaja, nimettömänä pysyttelevä reservin luutnantti harjoituksen aikaisista kokemuksistaan. Puolustusvoimat ja MPK osallistuivat kansainväliseen Locked Shields 26 –harjoitukseen 13.–24.4.2026. Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus (NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, CCDCOE) on järjestänyt maailman suurimman kyberpuolustusharjoituksen jo vuodesta 2010 alkaen. Locked Shields 26 -harjoitus on osa Puolustusvoimien vuoden 2026 koulutus- ja harjoitustoimintaa ja sen johti Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). &#xa0; Wed, 22 Apr 2026 11:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/locked-shields-26-harjoituksessa-korostuu-kyberyhteistyon-merkitys 2026-04-22T11:01:00Z Rannikkoprikaatin auto osallisena liikenneonnettomuudessa – ei vakavia henkilövahinkoja https://puolustusvoimat.fi/-/locked-shields-26-harjoituksessa-korostuu-kyberyhteistyon-merkitys-kaksoiskappale-1 Prikaatin autoa kuljetti henkilökuntaan kuuluva. Kyydissä ei ollut varusmiehiä. Paikalle saapui poliisi ja ambulanssi.&#xa0; Rannikkoprikaatin auto oli matkalla harjoituksesta Upinniemen varuskuntaan. Poliisi tutkii asiaa.&#xa0; &#xa0; &#xa0; Wed, 22 Apr 2026 11:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/locked-shields-26-harjoituksessa-korostuu-kyberyhteistyon-merkitys-kaksoiskappale-1 2026-04-22T11:01:00Z Naton pysyvä alusosasto vierailulle Turkuun https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/naton-pysyva-alusosasto-vierailulle-turkuun Sachsen-luokan FGS Sachsen on 143 metriä pitkä ja 17 metriä leveä. Alus on erikoistunut ilmatorjuntaan. Aluksella on noin 230-henkinen miehistö, ja sen kotisatama on Wilhelmshavenissa, Saksassa. Bartolomeu Dias -luokan fregatti NRP Francisco de Almeida on 122 metriä pitkä ja 14 metriä leveä. Alus on erikoistunut sukellusveneen torjuntaan ja ilmatorjuntaan. Aluksella on noin 160-henkinen miehistö, ja sen kotisatama on Lissabonissa, Portugalissa. Vierailu on rutiinivierailu, eivätkä alukset ole avoinna yleisölle. Alukset operoivat tällä hetkellä Suomen lähialueilla, minkä vuoksi ne tulevat huoltokäynnille Suomeen ja aluksille suoritetaan täydennyksiä. Vierailun isännöi Rannikkolaivasto. Wed, 22 Apr 2026 07:03:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/naton-pysyva-alusosasto-vierailulle-turkuun 2026-04-22T07:03:00Z Maastopalo Maasotakoulun harjoituksessa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maastopalo-maasotakoulun-harjoituksessa Palo sai alkunsa ammunnoista. Sammutustoiminta aloitettiin välittömästi harjoituksen pelastusorganisaation toimesta. Pelastuslaitoksen sammutusyksiköitä sekä Rajavartiolaitoksen AS332 Superpuma osallistui maastopalon sammutukseen. Maastoa paloi noin 10 hehtaarin kokoiselta alueelta, joka sijaitsee Puolustusvoimien harjoitusalueella. Sammutustyöt ovat päättyneet. Jälkivartiointi jatkuu edelleen. Wed, 22 Apr 2026 06:31:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maastopalo-maasotakoulun-harjoituksessa 2026-04-22T06:31:00Z Maanpuolustuskurssit 65 vuotta mukana rakentamassa yhteistä turvallisuutta https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskurssit-65-vuotta-mukana-rakentamassa-yhteista-turvallisuutta Ensimmäinen valtakunnallinen maanpuolustuskurssi järjestettiin vuonna 1961, kun sotien jälkeen tunnistettiin tarve kyetä koko yhteiskunnan laajuudella varautumaan mahdolliseen sotatilanteeseen. ”65-vuotinen historia on osoittanut maanpuolustuskurssien tarpeellisuuden ja varmasti nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä kurssitoiminnalla on entistäkin suurempi merkitys. Vuosien aikana kriisit ja turvallisuusympäristö ovat luonnollisesti vaihdelleet ja sitä myötä myös painotukset kursseilla, mutta koko yhteiskunnan osallistuminen maanpuolustukseen on ollut kautta vuosien tärkeä painopiste”, kertoo kurssinjohtaja, eversti Jussi Kosonen. Maanpuolustuskurssien 65-vuotisjuhlatilaisuuden puheissa korostuivat muuttuva ja monialainen turvallisuusympäristö, kokonaisturvallisuus ja suomalaisten maanpuolustustahto. Puheita kuultiin muun muassa puolustusministeri Antti Häkkäseltä ja Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkolalta. Paneelikeskustelussa syvennyttiin Maanpuolustuskurssien historiaan 65 vuoden ajalta, kun keskustelijoina toimi mm. kaksi entistä Maanpuolustuskurssien johtajaa sekä pitkään palvellut kurssisihteeri.&#xa0; ”Kurssitoiminta on lisännyt kansalaisten ja kokonaisturvallisuuden laajan toimintakentän välistä luottamusta. Luottamus on yksi avaintekijä, miksi Suomea kutsutaan varautumisen ja kokonaisturvallisuuden mallimaaksi. Olen vakuuttunut, että maanpuolustuskurssitoiminta on ollut keskeisessä osassa rakentaessamme tätä kovaan turvallisuuteen sekä kokonaisturvallisuuteen perustuvaa luottamusta yhteiskuntaamme”, Häkkänen sanoo puheessaan. Suomalainen kokonaisturvallisuusmalli määrittää seitsemän yhteiskunnan elintärkeää toimintoa, jotka ylläpidetään kaikissa tilanteissa. Valtakunnalliset ja alueelliset maanpuolustuskurssit ovat keskeisessä asemassa lisäämässä yhteiskunnan eri alojen kykyä pitää nämä toiminnot yllä erilaisissa tilanteissa. ”Maanpuolustuskurssit kokoavat yhteen virkamiehiä, elinkeinoelämän ja järjestön edustajia sekä laajasti henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta, kuten puolueiden, median, kulttuurin ja kirkon edustajia. Kurssien tarkoituksena on parantaa yhteiskunnan eri sektoreiden ja toimijoiden yhteistoimintaa ja varautumista häiriötilanteisiin. Kurssit edistävät merkittävällä tavalla verkostoitumista ja lisäävät ymmärrystä ja osaamista itse kunkin roolista yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa”, kertoo Pääesikunnan päällikkö, Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallituksen jäsen, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen. &#xa0; Kiinnostus merkittävässä kasvussa Tällä hetkellä valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla on koulutettu 10&#xa0;630 ihmistä ja alueellisilla noin 60&#xa0;000 ihmistä. Valtakunnallisia maanpuolustuskursseja järjestetään neljästi vuodessa ja alueellisia kursseja järjestetään jatkuvasti eri puolilla Suomea. Alueellisilla kursseilla osallistujat ja kurssien sisällöt on painotettu alueen keskeisten turvallisuusasioiden mukaan. Jokaisella kurssilla keskeiset yhteiskunnan osa-alueet ovat edustettuna, mikä mahdollistaa laaja-alaisen keskustelun eri yhteiskunnan sektoreiden välillä. Organisaatiot itse esittävät osallistujia maanpuolustuskursseille, jolloin korostuu organisaatioiden tarve saada avainhenkilöitään koulutettua turvallisuusasioissa. Kursseille valitaan ihmiset yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusteella sekä varmistetaan, että sektoreiden välinen tasapaino säilyy. ”Osallistumishalukkuus kursseille on pikkuhiljaa lisääntynyt. Se on ymmärrettävää, kun turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja organisaatiot kaipaavat ymmärrystä siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja työkaluja toimintaan”, Kosonen kuvailee. Myös kansainvälisten liittolaisten ja kumppaneiden kiinnostus suomalaista kokonaisturvallisuusmallia, varautumisen toimintoja ja maanpuolustuskurssitoimintaa kohtaan on lisääntynyt merkittävästi Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Juhlatilaisuuden päättävässä puheessa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jaakkola toteaa maanpuolustuskurssien tulevaisuuden olevan koulutuksen ohella osa Suomen kriisinkestävyyden, kokonaisturvallisuuden ja johtamiskyvyn tulevaisuutta. ”Kursseilla on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi merkitys uhkien moninaistuessa ja koko yhteiskunnan ollessa uhkien kohteena. Kurssit ovat paikka, jossa Suomen elintärkeät kysymykset konkretisoituvat. Kuinka pidämme yhteiskunnan toimintakykyisenä, yhtenäisenä ja puolustuskykyisenä kaikissa oloissa? Paljon puhuttu kurssihenki onkin osa maanpuolustustahdon rakentamista”, Jaakkola summaa puheessaan. &#xa0; Komentaja, kenraali Jaakkolan puhe luettavissa kokonaisuudessaan täältä:&#xa0;&#xa0;<a href="https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puhe-maanpuolustuskurssien-65-vuotisjuhlassa">Puolustusvoimain komentajan puhe Maanpuolustuskurssien 65-vuotisjuhlassa - Puolustusvoimat</a> *** &#xa0; Faktaa Maanpuolustuskursseista: <ul> <li>Maanpuolustuskurssit ovat toimineet vuodesta 1961 lähtien.</li> <li>Opetus perustuu kokonaisturvallisuuden malliin, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja yksilöt turvaavat yhteistoiminnassa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.</li> <li>Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla on koulutettu 10&#xa0;630 yhteiskunnallista vaikuttajaa.</li> <li>Alueellisilla maanpuolustuskursseilla edistetään erityisesti alueellista varautumista ja yhteistyötä. Kursseilla on koulutettu 60&#xa0;000 suomalaista.</li> <li>Valtakunnallisia erikoiskursseja vaihtuvista teemoista on järjestetty 68 kertaa.</li> </ul> Tue, 21 Apr 2026 12:58:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/maanpuolustuskurssit-65-vuotta-mukana-rakentamassa-yhteista-turvallisuutta 2026-04-21T12:58:00Z Joukkoja siirtyy Mighty Arrow 26 -harjoitukseen Niinisaloon https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/joukkoja-siirtyy-mighty-arrow-26-harjoitukseen-niinisaloon Liikenteessä näkyvät myös harjoitukseen osallistuvat liittolaiset, jotka siirtyvät Pohjankankaalle raskaalla kalustolla viikoilla 16 ja 17.&#xa0; Siirtyvät joukot näkyvät liikenteessä muun muassa seuraavilla teillä: VT3, VT11, KT44, VT23, VT6, VT12, KT65 ja ST261. Maanteillä liikkuvien osastojen marssinopeudet ovat 80–100 km/h.&#xa0; <h2>Panssarivaunuja Hattulan liikenteessä&#xa0;</h2> Panssariprikaatista Mighty Arrow 26 -harjoitukseen osallistuvien panssarivaunujen keskitysmarssit vaikuttavat Hattulan alueen liikenteeseen erityisesti tulevan viikonlopun aikana. Muu liikenne pysäytetään tarvittaessa ajoittain Parolannummen alueella. Tielläliikkujia kehotetaan varautumaan tavanomaista hitaampaan matkantekoon. &#xa0; &#xa0; Tue, 21 Apr 2026 07:59:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/joukkoja-siirtyy-mighty-arrow-26-harjoitukseen-niinisaloon 2026-04-21T07:59:00Z Merivoimien esikunta isännöi BALTOPS 2026:n suunnittelukokouksen https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/merivoimien-esikunta-isannoi-baltops-2026-n-suunnittelukokouksen BALTOPS on Naton suurimpia vuosittaisia harjoituksia Itämerellä. Vuoden 2026 BALTOPS toteutetaan 4. – 19.6.2026 osana Naton Arctic Sentry -kokonaisuutta ja sen johtaa Yhdysvaltojen 6. Laivasto yhdessä STRIKFORNATOn kanssa. Turkuun harjoitusta valmistelemaan kokoontui lähes 160 harjoitussuunnittelijaa useista eri liittolaismaista. Keskeisiä aihekokonaisuuksia suunnittelussa olivat pinta- ja sukellusveneentorjunta, amfibio-operaatiot sekä ilmapuolustus. Suunnittelukokouksen toimeenpanosta vastasivat Yhdysvaltojen 6. Laivasto ja STRIKFORNATO. Mon, 20 Apr 2026 13:03:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/merivoimien-esikunta-isannoi-baltops-2026-n-suunnittelukokouksen 2026-04-20T13:03:00Z Helikopteripataljoonan pimeälentokoulutus jatkuu https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/helikopteripataljoonan-pimealentokoulutus-jatkuu Pimeälentokoulutusta järjestetään viikoilla 17, 18 ja 19. Koulutusviikkoina lentotoiminta alkaa pääsääntöisesti maanantai-iltaisin ja päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä.&#xa0; Pimeälentokoulutukseen liittyvä lentotoiminta keskittyy pääosin Kymenlaaksoon, noin 150 kilometrin säteelle Utin lentokentästä. Koulutuslennot aloitetaan pimeän tultua ja ne päättyvät, kun suunnitellut lentokierrokset on saatu tehtyä, viikoilla 17 ja 18 viimeistään kello 03 mennessä ja viikolla 19 kello 04 mennessä.&#xa0; Viikolla 19 eli 4. - 8. toukokuuta helikopterimiehistöjen koulutuslentoihin liittyy myös miehittämättömien ilma-alusten toimintaa. Osa näistä koulutuslennoista tehdään pimeän ja osa valoisan aikana.&#xa0; &#xa0; Koulutuslennoilla tehdään maastolaskuja ja käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta. Osa lennoista suuntautuu eteläiselle meri- ja rannikkoalueelle. Pimeälentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan voi liittyä myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen. Lennot ovat osa helikopterimiehistöjen koulutusta sekä helikopterien virka-apuvalmiuteen kuuluvan toiminnan harjoittelua. - - - Utin jääkärirykmentin helikopterit osallistuvat vuoden aikana eri puolella Suomea järjestettäviin Puolustusvoimien ja yhteistoimintaviranomaisten harjoitus- ja koulutustapahtumiin. Niihin liittyvästä lentotoiminnasta tiedottamisesta vastaa pääsääntöisesti tapahtuman järjestäjä. Utin jääkärirykmentin harjoitus- ja lentotoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai rykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>. &#xa0; Tiedotetta muokattu <ul> <li>29.4. lisätty tieto siitä, että viikolla 19 lentotoiminta saattaa kestää klo 04 saakka</li> <li>4.5. lisätty tieto miehittämättömien ilma-alusten käytöstä koulutuslentojen yhteydessä ajalla 4. - 8.5. &#xa0;</li> </ul> Mon, 20 Apr 2026 12:38:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/helikopteripataljoonan-pimealentokoulutus-jatkuu 2026-04-20T12:38:00Z Suomen ja suomalaisten turvaksi – Reserviläisiä kertausharjoituksiin https://puolustusvoimat.fi/-/suomen-ja-suomalaisten-turvaksi-reservilaisia-kertausharjoituksiin Suomea vastaan ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Vallitseva tilanne johtuu Ukrainan oikeutetusta puolustautumisesta Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan.&#xa0; – Turvallisuusympäristön muutokset voivat olla nopeita, eikä niiden kestoa voida aina tarkkaan ennakoida. On ymmärrettävää, että viimeaikaiset tapahtumat Suomen turvallisuusympäristössä, kuten droonitapaukset, voivat herättää huolta. Suostumusperusteisilla kertausharjoituksilla hyödynnämme reserviläisten osaamista tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistamme henkilöstön riittävyyden tilanteen mahdollisesti pitkittyessä. Tällä hetkellä Suomeen ei kuitenkaan kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Nyt järjestettävät kertausharjoitukset ovat osa Puolustusvoimien varautumista myös tulevaisuutta varten, sanoo Pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Aki Heikkinen. Määrättävät reserviläiset ovat antaneet suostumuksensa saapua kertausharjoitukseen tarvittaessa nopeasti, mikä osoittaa reserviläisten korkeaa sitoutuneisuutta ja maanpuolustustahtoa. Puolustusvoimat on yhteydessä määrättäviin reserviläisiin, joten reserviläisten ei tarvitse itse olla yhteydessä Puolustusvoimiin. Puolustusvoimat määrää kertausharjoituksiin tarpeelliseksi katsomansa määrän reserviläisiä. Kertausharjoituksia järjestetään eri puolilla Suomea ja harjoituksien kokonaiskesto määräytyy Puolustusvoimien arvioiman tarpeen mukaan. Yksittäisen reserviläisen osalta kertausharjoituksen pituus ilmenee hänelle annettavasta määräyksestä. Operaatioturvallisuuden varmistamiseksi tarkempia yksityiskohtia toiminnasta tai henkilöstön (mukaan lukien reserviläiset) määrästä tai tehtävistä, harjoitusten kestosta tai joukkojen sijainneista ei kerrota avoimesti julkisuuteen. Tällä pyritään turvamaan sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeä tieto sekä estämään sen paljastuminen.&#xa0; Operaatioturvallisuuden perusperiaatteisiin kuuluu, että myös siviiliväestöä kehotetaan olemaan paljastamatta kalustoa, henkilöstöä ja joukkojen liikkeitä tai sijainteja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kalusto ja henkilöstö ovat varmistamassa suomalaisten turvallisuutta. Kertausharjoitusmääräys perustuu asevelvollisuuslakiin. Asevelvollisuuslain 32 §:n 1 momentin mukaan kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Saman lain 32 §:n 2 momentin mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa. Mon, 20 Apr 2026 09:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/suomen-ja-suomalaisten-turvaksi-reservilaisia-kertausharjoituksiin 2026-04-20T09:00:00Z Merivoimien miinanraivaamiskykyä kehitetään 2030-luvun tarpeisiin https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/merivoimien-miinanraivaamiskykya-kehitetaan-2030-luvun-tarpeisiin Puolustusvoimien logistiikkalaitos on julkaissut Raivaamiskyky 2030-hankkeen järjestelmien hankintaan liittyvän osallistumishakemuspyynnön. Alustavia osallistumishakemuksia odotetaan kesäkuussa 2026, minkä jälkeen valituille toimittajille lähetetään tarjouspyyntöaineisto. Osallistumishakemuspyyntö käynnistää tarjouskilpailun ensimmäisen vaiheen. Raivaamiskyky 2030 -hankkeen alusten hankinta kilpailutetaan kokonaistoimituksena, johon kuuluu miinanraivaajien ja raivausjärjestelmien hankinta, sekä raivausjärjestelmien integrointi lavetteihin ml. Merivoimien jo olemassa oleva kosketusraivauskalusto. Heräteraivausjärjestelmät koostuvat akustisista, magneettisista ja sähköisistä järjestelmistä. Miinanraivaamiseen tullaan käyttämään autonomisia ominaisuuksia sisältäviä aluksia ja järjestelmiä. Näitä voidaan käyttää miehitettyinä ja miehittämättöminä. Uuden suorituskyvyn odotetaan olevan käytössä 2030-luvun alkupuolella. Mon, 20 Apr 2026 08:58:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/merivoimien-miinanraivaamiskykya-kehitetaan-2030-luvun-tarpeisiin 2026-04-20T08:58:00Z Puolustusvoimain komentajan puhe Maanpuolustuskurssien 65-vuotisjuhlassa https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puhe-maanpuolustuskurssien-65-vuotisjuhlassa Herra Ministeri, arvoisa juhlaväki Herr minister, ärade gäster Maanpuolustuskurssien tarina on kertomus suomalaisen turvallisuusajattelun kehityksestä. Kurssit eivät koskaan ole olleet pelkästään tiedon jakamista, vaan alusta lähtien tapa rakentaa yhteistä tilannekuvaa, yhteistä kieltä ja yhteistä vastuunkantoa.&#xa0; Suomessa turvallisuus on ymmärretty sotilaallista puolustusta laajemmaksi jo varhain. Turvallisuus ei synny siiloissa. Kurssit rakentavat yhteyksiä hallinnonalojen, elinkeinoelämän, median, järjestöjen, tutkimuksen ja turvallisuusviranomaisten välille. Tämä on suomalaisen kokonaisturvallisuuden hiljaista vahvuutta. Maanpuolustuskurssien arvoa muodostuu opetuksen lisäksi siitä, mitä syntyy kurssilaisten kautta. Maanpuolustuskurssit ovat yksi kokonaisturvallisuuden mallin keskeisistä verkottavista instituutioista. Verkostot ovat turvallisuuskykyä. Nykyisin kurssit eivät enää ole pelkästään johtavassa asemassa olevien siviili- ja sotilashenkilöiden kursseja, vaan niillä koulutetaan laajasti henkilöitä yhteiskunnan eri aloilta ymmärtämään oma roolinsa varautumisessa häiriötilanteisiin.&#xa0; Valtakunnallisilla kursseilla on vuosikymmenten aikana ollut yli 10 000 osallistujaa ja alueellisilla noin 60 000. &#xa0;Kyse ei ole marginaalisesta koulutuksesta. Vår säkerhet främjas på ett riksomfattande, regionalt, lokalt och individuellt plan. Därför är försvarskurserna mer aktuella än någonsin: de hjälper olika sektorer att förstå sin egen plats i säkerhetsmiljön. Och den miljön förändras väldigt snabbt. Arvoisat kuulijat Mitkä ovat nykyhetken ja tulevaisuuden haasteita turvallisuutemme kehittämisessä, ja miten maanpuolustuskurssien instituutio voi niihin omalta osaltaan vastata?&#xa0; Ensimmäinen vaatimus on jaettu käsitys maailman menosta. Tämä edellyttää yhteisen tilannekuvan ja -ymmärryksen rakentamista yli sektorirajojen. Turvallisuusympäristömme ei muutu välttämättä suoraviivaisesti vaan kerroksittain ja samanaikaisesti. Perinteinen sotilaallinen uhka on viime aikoina korostunut, ja sen rinnalla kulkevat riippuvuudet, kyberhaavoittuvuudet, informaatiovaikuttaminen, taloudellinen turvallisuus, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja yhteiskuntien sisäinen polarisaatio. Teknologinen kilpailu ja valta asemoivat toimijoita uudella tavalla kamppailussa tiedosta ja kapasiteetista. Lähi idän konflikti havainnollistaa turvallisuusympäristömme muutosta. Alueellisten häiriötilanteiden ja kriisien seurannaisvaikutukset voivat nopeasti levitä laajemmalle. Uhkien ennakoitavuus on haastavaa. Toimijoiden motiivit ja keskinäiset vuorovaikutussuhteet muuttuvat helposti, mikä haastaa perinteiset riskianalyysit ja vaatii kykyä päivittää ja ylläpitää tilannekuvaa vaihtoehtoisine skenaarioineen.&#xa0; Kansainvälisen yhteisön toiminnan ennakoitavuus on myös muutoksessa. Reaktiot tilannekehityksiin eivät aina ole yhdenmukaisia. Poliittiset ja sotilaalliset päätökset voivat olla osin odottamattomia, kumppanuuksien ja liittolaisuuksien rooleja muotoillaan uudelleen. Kansainvälisen oikeuden ja sääntöjen noudattamisen haasteet vaikuttavat etenkin pienten valtioiden asemaan.&#xa0; Lähi idän esimerkit korostavatkin kykyä reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Yllätys on aina läsnä, ja kriisien sekä häiriötilanteiden seuratessa toisiaan epävarmuus luo kitkaa yhteistyöhön ja päätöksentekoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Maanpuolustuskursseilla onkin hyvä mahdollisuus kuvata turvallisuuteemme vaikuttavia uusiakin ilmiöitä ja käydä keskustelua niiden vaikutuksista. Toiseksi, nykymaailma vaatii kykyä navigoida myös sumussa, epävarmuuksien keskellä. Kursseilla on aina rakennettu ymmärrystä järjestelmästä; nyt niiden on korostetusti rakennettava myös kykyä toimia epäjatkuvuuksissa. Painopiste siirtyy tiedollisesta perehdyttämisestä kohti käytännön yhteistoimintakykyä.&#xa0; Kriisi ei välttämättä ala rajalta. Se voi käynnistyä datakeskuksesta, maksuliikenteestä, satamasta, alihankintaketjusta, somealustalta tai yhteiskunnallisen luottamuksen rapautumisesta. Tällaisessa tilanteessa maanpuolustuskurssin käynyt hyötyy siitä, että hän osaa hahmottaa kokonaisuuden, tunnistaa oikeat yhteistyötahot ja ymmärtää, miten oman organisaation päätökset kytkeytyvät kansalliseen kestävyyteen. Korona osoitti tämän käytännössä: pandemian alkuvaiheessa tilanne muuttui päivittäin, ja toimijoiden oli rakennettava yhteinen tilannekuva reaaliajassa. Ne, jotka pystyivät nopeasti yhdistämään tiedon terveydenhuollosta, logistiikasta, julkisen hallinnon päätöksistä ja viestinnästä, pystyivät myös tekemään nopeita, koordinoituja päätöksiä ja varmistamaan resurssien kohdentamisen oikein.&#xa0; Kolmanneksi, yhteiskuntamme ja yksilöiden sitko – hienosti sanottuna resilienssi - on paitsi kestävyyttä, myös sopeutumiskykyä. Maanpuolustuskurssit johdattavat yhteiskunnan eri aloilla toimivat kurssilaiset kohtaamaan turvallisuuden sellaisena kuin se on: monimutkaisena, epämukavana, rajat ylittävänä ja usein ristiriitaisena. Hyvä kurssi ei vahvista yksinkertaisia vastauksia, vaan kasvattaa kykyä sietää epävarmuutta ja silti toimia. 1960-luvun Suomessa valtion ja viranomaisten rooli turvallisuuden järjestäjinä oli korostunut. Vuonna 2026 turvallisuus rakentuu paljon hajautuneemmassa kentässä.&#xa0; Ukrainan sota havainnollistaa, kuinka monimutkainen, epävarma ja moniulotteinen kriisi varsinkin pitkään jatkuessaan voi olla. Konflikti ei rajoitu vain taistelukenttiin, vaan ulottuu kyberavaruuteen, energia- ja logistiikkaketjuihin, informaatiotilaan ja talouden rakenteisiin.&#xa0; Ukrainan esimerkki vahvistaa sitä, että maanpuolustuskurssien arvo ei ole valmiiden vastausten ja ratkaisujen tarjoamisessa. Kurssit kehittävät kykyä tunnistaa riippuvuuksia ja pullonkauloja ja ymmärtää monitoimijaympäristön logiikkaa, rakentaen joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Neljänneksi, häiriö ja poikkeustilanteissa paine on kova. Keskeinen haaste ei ole enää tiedon puute, vaan tiedon ylitarjonta, ristiriitaisuus ja tiedonvälityksen nopeus. Maanpuolustuskurssien tehtävä on vahvistaa osallistujien kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta, arvioida muodostuvia riskeineen ja ymmärtää, että turvallisuuspäätöksillä on lähes aina taloudellisia, yhteiskunnallisia ja viestinnällisiä seurannaisvaikutuksia. Parhaimmillaan kurssi ja aiheet pakottavat osallistujat kysymään: mikä Suomessa on todella kriittistä, mitä meidän on kyettävä puolustamaan kaikissa oloissa, ja mitä johtaminen vaatii ajassa, jossa kriisi voi kärjistyä päivissä tai jopa tunneissa. Esimerkiksi Suomeen harhautuneiden droonien kohdalla saadut kokemukset ja opit on hyvä kohdata nöyrästi. Havaintoja on saatu erityisesti tiedonkulun ja viestinnän aloilta. Positiivista on ollut huomata, että järjestelmä korjaa itseään automaattisesti: tarvittavia täsmennyksiä ja järjestelyjä on tehty heti kun tarve on huomattu. Viidenneksi, on hyvä välttää lankeamista sudenkuoppiin. Täydellisyyden ansa voi johtua sisäisestä pyrkimyksestä virheettömyyteen, tai toisaalta ulkoiset tahot saattavat odottaa organisaatiolta täydellisyyttä. Paine voi johtaa siihen, että päätöksiä lykätään liian pitkään, toimintaa viivytetään ja reagointikyky heikkenee kriisitilanteessa. Täydellisyyden tavoittelu voi johtaa hitauteen, resurssien tehottomaan käyttöön ja epävarmuuden hallinnan puutteeseen. Täydellisyyden ansaa on pyrittävä välttämään jatkuva kehittämisen ja parantamisen kulttuurilla: Opitaan koko ajan, samalla kun tehdään. Ulkoistuksen harha voi syntyä, kun yksilö tai organisaatio luottaa liikaa siihen, että joku muu kantaa vastuun kriittisistä päätöksistä tai toimenpiteistä. Olemme kaikki osakkeenomistajia puhuttaessa Suomen turvallisuudesta. &#xa0;Tarvittaessa on laitettava ”kroppaa likoon” – jokainen toimii tarvittaessa oma-aloitteisesti, mutta koordinoidusti, varmistaen, että yhteinen kokonaiskuva säilyy eheänä ja resurssit kohdennetaan oikein. Muita tilannearvioihimme ja päätöksentekoon vaikuttavia haasteita ovat esimerkiksi ankkuroituminen vanhaan ja stereotypioihin, ennakkokäsityksiämme tukevat ajatusmallit sekä yli-itsevarmuus. &#xa0; Kurssilaisten ja kurssin käyneiden osaaminen ja erilaiset katsomukset ravitsevat ilmapiiriä, jossa on tilaa kriittisellekin tarkastelulle. Altistuminen asiallisille kysymyksille ja haastamiselle tekee meille kaikille hyvää. Arvoisa juhlayleisö Suomessa turvallisuus perustuu poikkeuksellisen paljon siihen, että toimijat tuntevat toisensa, luottavat toistensa kykyyn toimia ja ymmärtävät yhteiset pelisäännöt. Tätä ei voi rakentaa vain asiakirjoilla; sitä rakennetaan kohtaamisissa, päivittäisellä yhteistyöllä eri tasoilla. Försvarskurserna har i 65 år följt Finlands säkerhetshistoria, men i synnerhet har de bidragit till den på ett framträdande sätt. Kurserna har byggt upp en gemensam förståelse, gemensamma nätverk och ett gemensamt ansvar. Nu, när säkerhetsmiljön är snabbare, mer komplicerad och en del av ett större sammanhang, är kurserna viktigare än någonsin. Maanpuolustuskurssien tulevaisuus on koulutuksen ohella osa Suomen kriisinkestävyyden, kokonaisturvallisuuden ja johtamiskyvyn tulevaisuutta. Maanpuolustuskursseilla on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi merkitys uhkien moninaistuessa ja koko yhteiskunnan ollessa uhkien kohteena. Kurssit ovat paikka, jossa Suomelle elintärkeät kysymykset konkretisoituvat: kuinka pidämme yhteiskunnan toimintakykyisenä, yhtenäisenä ja puolustuskykyisenä kaikissa oloissa. Paljon puhuttu kurssihenki onkin osa maanpuolustustahdon rakentamista. Toivotan kaikille hyvää 65-vuotisjuhlapäivää! Mon, 20 Apr 2026 08:29:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimain-komentajan-puhe-maanpuolustuskurssien-65-vuotisjuhlassa 2026-04-20T08:29:00Z Tutkimuslaitoksen vuosipäivää juhlittiin viime viikolla https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuslaitoksen-vuosipaivaa-juhlittiin-viime-viikolla Puolustushallinnon tervehdyksen vuosipäiväjuhlaan toi tutkimusjohtaja Pekka Appelqvist Puolustusministeriöstä. Tervehdyksensä tilaisuuteen toimitti myös Puolustusvoimien suunnittelupäällikkö lippueamiraali Jukka Anteroinen. Näiden puheenvuorojen lisäksi juhlassa kuultiin myös katsauksia eräisiin laitoksessa tehtäviin tutkimuksiin sekä puheenvuoro tämän hetken digimaailmasta aina tekoälystä tietoturvaan. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen vuosipäivää vietetään vuosittain 15.4. Puolustusvoimien tutkimuslaitos muodostettiin 1.1.2014, mutta historia on tätä paljon pidempi. Puolustusvoimien tutkimustoiminnan katsotaan alkaneen 15.4.1919, kun Bertil Nybergh aloitti puolustushallinnon ensimmäisenä palkattuna tutkijana Sotaministeriön taisteluvälineosaston kemiallisessa laboratoriossa. Mon, 20 Apr 2026 07:51:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuslaitoksen-vuosipaivaa-juhlittiin-viime-viikolla 2026-04-20T07:51:00Z Ilmavoimilla aktiivista lentotoimintaa huhtikuun lopussa https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimilla-aktiivista-lentotoimintaa-huhtikuun-lopussa Ilmataktiikka 26 -koulutustapahtuman tavoitteena on harjoittaa ilmaoperaatioiden avainhenkilöstöä taktisesti haastavissa skenaarioissa. Mukana on yhteensä 18 F/A-18 Hornet -hävittäjää sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa. Koulutustapahtuman johtaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Vesa Mäntylä.&#xa0; Koulutustapahtumassa todennetaan Ilmavoimien taktisen kurssin oppilaiden osaaminen sekä harjoitetaan lentolaivueiden ja pääjohtokeskusten henkilöstöä. Tavoiteltavana loppuasetelmana on, että taktisen kurssin oppilaille voidaan myöntää koulutuksensa mukaiset kelpuutukset esimerkiksi parvenjohtajiksi ja päätaistelunjohtajiksi. Parvenjohtajan kelpuutuksen myötä hävittäjäohjaaja voi toimia parven eli neljän hävittäjän muodostaman osaston johtajana.&#xa0; Koulutustapahtumaan osallistuu joukkoja Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostoista sekä Ilmavoimien esikunnasta. Ilmapuolustustehtäviä harjoittelevat F/A-18 Hornet -hävittäjät lentävät Lapin lennoston Rovaniemen tukikohdasta ja harjoitusvastustajaa simuloivat Hornetit puolestaan Karjalan lennoston Rissalan tukikohdasta. Lentotoimintaa on Rovaniemen ja Kuopion välisellä alueella 27.‒30.4.2026 päivittäin noin kello 9‒17. <h3>Pristine Flank 26 – kuljetuskonekaluston vuoden pääharjoitus</h3> Satakunnan lennoston Tukilentolaivue järjestää huhtikuun lopussa Pristine Flank 26 -lentotoimintaharjoituksen, joka on Ilmavoimien kuljetuskonekaluston vuosittainen pääharjoitus. Harjoitus toteutetaan Rovaniemen ja Pirkkalan tukikohdissa 24.‒29.4.2026 välisenä aikana. Kuljetus- ja yhteyskoneiden lentotoiminta suuntautuu Rovaniemen ja Kuopion väliselle alueelle päivittäin noin kello 9‒21.&#xa0; Pristine Flank 26 -harjoitukseen osallistuu C-295M-, Learjet 35A/S- ja Pilatus PC-12NG -kuljetuskonekalustoa. Harjoituksen tavoitteena on kouluttaa ja ylläpitää kuljetuskonemiehistöjen taktista osaamista, joka tukee valmiutta ja poikkeusolojen suorituskykyä. Harjoituksen johtaa Satakunnan lennoston Tukilentolaivueen komentaja everstiluutnantti Eero Mannismäki.&#xa0; Osittain samaan aikaan järjestettävät Ilmataktiikka 26 ja Pristine Flank 26 linkittyvät toisiinsa yhteistoimintakierroksin, joissa on mukana sekä hävittäjiä että kuljetuskoneita.&#xa0; Mon, 20 Apr 2026 07:45:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimilla-aktiivista-lentotoimintaa-huhtikuun-lopussa 2026-04-20T07:45:00Z Uudenmaan prikaatin vuosipäivää juhlittiin Dragsvikissä – 400 vuotta työtä valtakunnan turvallisuudelle https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/uudenmaan-prikaatin-vuosipaivaa-juhlittiin-dragsvikissa-400-vuotta-tyota-valtakunnan-turvallisuudelle - On jotain aivan erityistä, että meillä Suomessa on instituutio, jolla on näin pitkä historia. Prikaati on 400 vuoden ajan ollut takaamassa valtakunnan turvallisuutta ja puolustusta rauhan ja sodan aikana – Lützenin ajoista Nato-aikaan. Täällä prikaatissa jatkamme sen tehtävän suorittamista – päivittäin. Varusmiehemme, reserviläisemme ja henkilöstömme ovat osa pitkää ketjua. Pitkät perinteet ja historia, joista voimme tuntea ylpeyttä, ovat yksi vahvuuksistamme, Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Mikko Laakkonen toteaa. &#xa0;-&#xa0;Prikaatin perustehtävä on sama kuin 400 vuotta sitten. Ylläpidämme käskettyä valmiutta, jota pystymme tarvittaessa käyttämään, koulutamme asevelvollisia ja kehitämme kykyjämme, nykyisin osana meripuolustusta. Nykyään panostamme erityisesti korkealaatuiseen koulutukseen ja korkean valmiuden ylläpitämiseen, kommodori Laakkonen jatkaa. Varuskunnassa vuosipäivää juhlimassa oli Uudenmaan prikaatin, Merivoimien ja muiden Puolustusvoimien yksiköiden henkilöstöä ja kansainvälisiä yhteistyötahoja, kuten Tukholman maihinnousurykmentti sekä Yhdysvaltojen merijalkaväki (United States Marine Corps). Ruotsalaisten vieraiden joukossa oli myös HKK prinssi Carl Philip. Lisäksi tilaisuuteen osallistui muun muassa Uudenmaan prikaatin killan, Rajavartiolaitoksen ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajia. Vuosipäivän ohjelmaan kuului muun muassa säveltäjä Markus Fageruddin juhlavuotta varten säveltämän teoksen Brigaden kantaesitys, jonka esitti Laivaston soittokunta. Professori Henrik Meinander piti juhlapuheen otsikolla ”Uudenmaan prikaati – ylpeydenaihe sotilaallisessa historiassamme”. Fri, 17 Apr 2026 13:04:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/uudenmaan-prikaatin-vuosipaivaa-juhlittiin-dragsvikissa-400-vuotta-tyota-valtakunnan-turvallisuudelle 2026-04-17T13:04:00Z Naton pohjoisen alueen maavoimajoukkojen Operatiivisen alan neuvottelupäivät Mikkelissä https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/naton-pohjoisen-alueen-maavoimajoukkojen-operatiivisen-alan-neuvottelupaivat-mikkelissa Tilaisuuteen osallistui Naton pohjoisen alueen maavoimajoukkojen ydinryhmän (Core Staff Element) jäseniä, alueen maavoimajoukkojen komentajia sekä Maavoimien esikunnan asiantuntijoita. Tilaisuudessa käsiteltiin ajankohtaisia operatiivisia asioita, eri osa-alueiden ja toimintojen integrointia Pohjolassa ja taistelukentän muutoksien vaikutuksia joukkojen käyttöperiaatteisiin. — Tilaisuus vahvisti yhteisten päämääriemme mukaisten tehtävien ja toimintojen suunnittelua pohjoisella alueella. Teemme tiivistä ja käytännönläheistä yhteistyötä liittolaistemme kanssa. Yhteinen suunnittelu antaa hyvän perustan harjoitustoiminnan ja joukkojen käytön suunnittelulle, joka lisää puolustusvalmiuttamme Suomenlahdelta Jäämerelle, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki toteaa. &#xa0; Fri, 17 Apr 2026 10:52:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/naton-pohjoisen-alueen-maavoimajoukkojen-operatiivisen-alan-neuvottelupaivat-mikkelissa 2026-04-17T10:52:00Z Wienin asiakirjaan perustuva tukikohtavierailu Suomessa https://puolustusvoimat.fi/-/wienin-asiakirjaan-perustuva-tukikohtavierailu-suomessa Sopimuksen mukaisesti on jokainen jäsenmaa velvoitettu, luottamusta ja turvallisuutta lisäävänä toimena, esittelemään viiden vuoden aikaperiodilla yksi maavoimiensa ja yksi ilmavoimiensa joukko-osasto kutsuttujen jäsenmaiden lähettämille edustajille. Joukko-osastojen ja tukikohtien esittelyn tavoitteena on Wienin asiakirjan hengessä lisätä jäsenmaiden välistä avoimuutta ja toimintojen läpinäkyvyyttä, sekä samalla entisestään vähentää maiden välistä sotilaallista jännitettä. Suomessa tukikohtavierailu on toimeenpantu viimeksi vuonna 2021. ETYJ on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä, jonka 57 osallistujamaata kattavat Vancouverista Vladivostokiin yltävän maantieteellisen alueen. Suomi on ollut mukana ETY-järjestössä ja sitä edeltäneessä ETY-konferenssissa alusta lähtien. Suomi allekirjoitti Helsingin päätösasiakirjan vuonna 1975 samanaikaisesti 34 muun valtion kanssa. &#xa0; <a href="http://www.osce.org/">Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö</a>&#xa0; Fri, 17 Apr 2026 10:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/wienin-asiakirjaan-perustuva-tukikohtavierailu-suomessa 2026-04-17T10:00:00Z Kapteeni Ville Tuomaisen 2026 Hornet-soolo on eheä ja dynaaminen kokonaisuus https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/kapteeni-ville-tuomaisen-2026-hornet-soolo-on-ehea-ja-dynaaminen-kokonaisuus <div style="text-align:center"> <figure class="image" style="display:inline-block"> <figcaption> Kapteeni Ville Tuomainen on Ilmavoimien vuoden 2026 pääesityslentäjä. </figcaption> </figure> </div> Kapteeni&#xa0;Ville Tuomainen työskentelee Karjalan lennostossa Hävittäjälentolaivue 31:n taktisen toimiston päällikkönä ja ilmataisteluopettajana. Tuomainen on lentänyt Hornetilla vuodesta 2015, ja tuhat lentotuntia tuli täyteen tämän vuoden alussa. Normaalien työtehtäviensä lisäksi Ville Tuomainen nähdään tänä vuonna Ilmavoimien pääesityslentäjän roolissa, ja luvassa on jälleen näyttävä Hornet-soolo. Kauden varaesityslentäjä on kapteeni&#xa0;Joni Kouva&#xa0;Lapin lennostosta. &#xa0; <div class="well" style="margin-bottom: 11px;"> Ville Tuomainen • Ilmavoimien vuoden 2026&#xa0;pääesityslentäjä • Kotoisin Tampereelta • Sotilasarvoltaan kapteeni • Palvelee Hävittäjälentolaivue 31:ssä Karjalan lennostossa </div> Kerro miten sinusta tuli hävittäjälentäjä? Kiinnostuin aikanaan ilmailusta lukioikäisenä, kun naapurissani asui entinen Hornet-lentäjä, joka oli tuonut aikanaan Hornetit Suomeen. Tietysti hän oli paljon vanhempi, suurin piirtein oman isäni ikäinen, mutta se kuulosti hienolta ja herätti kiinnostuksen ammattiin. Sen myötä innostuin hakeutumaan Tikkakoskelle ilmailulukioon ja hain myös purjelentolupakirjan 16-vuotiaana. Tikkakoskella näin ensimmäistä kertaa Ilmavoimien koulutuskalustoa ja Ilmavoimien toimintaa ja innostuin siitä tosi paljon. Hakeuduin lentorukkiin 2009, pääsin sisään, ja sitten nälkä on kasvanut syödessä ja tässä sitä nyt ollaan. &#xa0; <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> &#xa0; &#xa0; Lentokierros Rissalassa. </figcaption> </figure> Millaista on työskennellä Karjalan lennostossa? Työyhteisönä tämä on tosi tiivis ja meitä yhdistää tinkimättömyys, ja yritetään aina parhaamme niissä tehtävissä, mitä meille annetaan. Meillä valitsee hyvä yhteishenki, ja se näkyy niin lentotekniikan, johtokeskuksen ja muidenkin yksiköiden kanssa arjessa. Täällä oppii tuntemaan ihmiset ja voi jakaa niin hyvät kuin huonot hetket yhdessä. &#xa0; Olet esityslentäjänä oman työtehtäväsi ohessa. Millainen arkipäiväsi on laivueessa? Työpäivä alkaa laivueessa niin sanotulla aamukirkolla, muistuttaa palaveria, jossa kerrotaan päivän kelit, koneet ja ketkä lentävät milläkin kierroksella. Meillä päivä koostuu noin kolmesta lentokierroksesta, joissa on opettajia, oppilaita ja yleensä mukana myös kertaajia, eli Ilmavoimien esikuntatehtävissä työskenteleviä kokeneita ohjaajia. Päivääni sisältyy keskimäärin yksi lentotehtävä, joka vie kahdesta kolmeen tuntiin valmisteluineen ja tehtävänantoineen. Itse lento kestää noin tunnin ja sen jälkeinen tehtävän läpikäynti tunnista kahteen. Loppupäivä menee tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä hallinnollisten tehtävien parissa. &#xa0; Millaista on työskennellä Ilmavoimien hävittäjälentäjänä? Tämä on todella monipuolinen ammatti. Mainitsin siitä, että meidän perusarki koostuu tehtävänannosta, lentokierroksesta ja suoritteen läpikäynnistä, niin lisäksi on paljon kehittämiskohteita ja projekteja. Koulutuksen ohella työhön kuuluvat kansainväliset ja kansalliset harjoitukset sekä Naton myötä lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö. Tehtäväkenttä on tosi laaja ja mielenkiinnon mukaan löytyy lisää haasteita. &#xa0; <div style="text-align:center"> <figure class="image" style="display:inline-block"> <figcaption> Ville Tuomainen työskentelee Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:ssä. </figcaption> </figure> </div> Muutokset turvallisuusympäristössä vaikuttavat meihin kaikkiin. Sinulla on hävittäjälentäjänä selkeä tehtävä, mutta mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä nyt? Nykypäivänä epävarmuus tulevasta, puhumattakaan näistä jatkuvista muutoksista ympärillämme, vahvistaa sitä käsitystä, että hyvä työyhteisö periaatteessa pärjää missä vaan tilanteessa. On tärkeää pitää kiinni siitä, että me itse ei uuvuta ja seurataan myös sitä, että kukaan muu ei joudu yksin puurtamaan, vaan autetaan tarvittaessa. Hyvän työkulttuurin vaaliminen on meidän jokaisen osalta tosi tärkeää, sillä yksikään hävittäjä ei lennä yhden ohjaajan voimalla, vaan taustalla on iso tiimi, jonka kanssa toiminta täytyy olla saumatonta. &#xa0; Miltä tuntuu olla pääesityslentäjänä tänä vuonna? Aloin jo vuosia sitten haaveilla esityslentäjän tehtävästä, ja oli todella siistiä saada tämä homma vastuulleni. Viime vuonna sain harjoitella tätä toisen tekemällä sarjalla. Siitä alkoi pikkuhiljaa kertyä omia havaintoja mistä pidin ja mitä haluaisin tuoda mukaan tähän vuoteen. On mielenkiintoista nähdä, mitä yleisö tykkää omasta show’sta. Viime vuonna varaesityslentäjänä lensin myös ulkomaalaisissa näytöksissä ja pääsin mukaan vähän siihen fiilikseen. Hornet-soolon lentäminen muistuttaa urheilusuoritusta, missä aluksi on kova jännitys ja paine siitä, että suoriutuu hyvin, mutta kun oma suoritus alkaa, on täysin fokusoitunut siihen mitä tekee. Sen jälkeen, kun on saanut oman show’n onnistuneesti pakettiin, tulee euforinen olo. &#xa0; <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> &#xa0; &#xa0; Hornet-hävittäjä liikkuu ketterästi. </figcaption> </figure> Hornet-soolo on näyttävä – kerro Hornetin ominaisuuksista ja suorituskyvystä, jotka mahdollistavat tuollaisen esityksen. Mitkä ominaisuudet sinusta on hienoa esitellä yleisölle? Hornetin ominaisuuksissa loistaa ketteryys, voima ja hallittavuus äärirajoilla, niiden ansiosta esityslento on niin näyttävä. Tehokas kaksimoottorinen hävittäjä tuo esitykseen eittämättä voimaa ja sen voi myös aistia äänessä. Hallittavuus äärirajoilla tuo esitykseen aggressiiviset liikkeet, joissa koneen nopeus hidastuu äkillisesti ja nokka liikkuu rajusti. Ketteryys tarkoittaa, että sillä pystyy lentämään pienessä tilassa isoilla kohtauskulmilla, minkä pystyy myös havaitsemaan siipien sauhuamisesta. Pyrin korostamaan sarjassani juuri sitä, että kone liikkuu ketterästi hyvinkin pienessä tilassa. &#xa0; Millaisen Hornet-soolon olet suunnitellut tähän vuoteen? Halusin keskittyä siihen, että ohjelma on katsojalle dynaaminen ja kokonaisuus on eheä, siinä on näyttävä aloitus sekä lopetus. Ohjelman keskelle lisäsin lempiliikkeet, hatun, joka myös kulkee nimellä Cobra, ja Frisbeen. Keskivaiheella sarjaa on myös uusi liike tämän vuoden sarjassa, ilmataistelutilanteessa käytettävä tykkiväistö. Siinä esitellään maksimaaliset liikkeet, jossa nopeus hyytyy sekunneissa 600 kilometristä tunnissa ihan pienille nopeuksille alle 200 kilometriin tunnissa. &#xa0; &#xa0; Miten valmistaudut – onko sinulla rutiineja, tapoja, joita teet ennen esityslentoa? Myönnän, että minua jännittää sarja aina ja se on varmaan ihan tervettäkin, mutta keskityn siihen millä tavalla pystyn hallitsemaan sitä. Yleensä täällä kotona Kuopiossa lennän simulaattorilennon ennen varsinaista lentoa. Eli kertaan aina, vaikka se on rutiinia ja täysin tuttu, menen simulaattoriin ja kertaan sarjan läpi ennen keikkaa koneella. Ulkomailla tai muissa suomalaisissa lentonäytöksissä ei ole simulaattorimahdollisuutta. Silloin käyn lennon läpi mielikuvaharjoitteluna. Jos näette minut silmät kiinni lentonäytöksissä pyörimässä heiluttaen käsiä, niin se on mentaaliharjoitteluani tulevaa sooloa varten. Lisäksi minulla on oma rutiini, jolla valmistelen kroppaa suoritukseen ennen kuin lähden ilmaan. Testautan koneeseen päästyäni omat verenkierto- ja hapenottojärjestelmät käyttäen G-housuja ja teen paineistuksen painehapella. &#xa0; Millaiseen urheilusuoritukseen vertaisit Hornet-soolon esittämistä? Tykkään jääkiekosta, siihen on helppoa verrata. Soolo on vähän niin kuin yksi kierros täysillä, missä teet parhaan suorituksen ja sen jälkeen tulet vaihtoon. Eli lyhyt suorite, mutta voisi sanoa, että aika maksimi. Ja sen jälkeen tulet huilaamaan ja miettimään, että mitä tehdään seuraavalla kerralla paremmin. &#xa0; <div style="text-align:center"> <figure class="image" style="display:inline-block"> <figcaption> Kapteeni Ville Tuomainen on lentänyt Hornet-hävittäjällä vuodesta 2015. </figcaption> </figure> </div> Hävittäjälentäjän ominaisuudet ja fyysiset vaatimukset kiinnostavat monia, mitkä ovat sinun vahvuuksiasi tai mitkä ominaisuudet ovat edesauttaneet sinua urallasi? Itselläni urheilu on aina ollut osa identiteettiäni. Se on varmaan yksittäinen vahvuus, että pystyn paineen alla ja kovassakin fyysisessä rasituksessa vielä fokusoitumaan. Lisäksi, jos otetaan jääkiekko, tai mikä vaan joukkueurheilulaji, myös tässä tehtävässä on otettava muut ihmiset huomioon, olemaan sosiaalisessa kanssakäymisessä omien tiimien kanssa ja toisaalta pitää koko ajan mukauttaa omaa toimintaa siihen mitä vastustaja tekee. Toisaalta kuten yksilölajien edustajat, olet itse vastuussa siitä omasta suorituksesta, ja silloin itseohjautuvuus ja itsevalmennus ovat tärkeitä taitoja tässä hommassa. Lisäksi se, että haluat aina yrittää parhaasi ja kehittyä edelleen myös jatkossa. Korostan kuitenkin sitä, että hommia tehdään tiimissä ja tämä työyhteisö on yksi tärkeimpiä asioita, mikä pitää minut täällä. &#xa0; <figure class="image" style="float:right"> <figcaption> &#xa0; &#xa0; Ilmavoimien Hornet-soolo 2026 </figcaption> </figure> Kävit viime vuonna jo kansainvälisissä lentonäytöksissä – mikä niissä on parasta tai mitä sieltä odotat, isot yleisömäärät, hyvä fiilis? No vähintäänkin ne. Lentonäytöksissä on aina erilainen fiilis kuin normitöissä. Siellä tapaa kansainvälisiä kollegoja, jotka tekevät samaa duunia ja heidän kanssaan asioiden ja kokemusten jakaminen on avointa, siitä saa tosi paljon irti. Siellä saa myös huomata, että kansallisuudesta riippumatta löytyy samoja haasteita, niin arjessa, kuin sieltä lentonäytöksestä. Odotan myös katsojien tapaamista ja henkilöiden, jotka ovat kiinnostuneita Ilmavoimiin hakemisesta. On nastaa jutella heidän kanssaan, kun olen itse ihan samalla tavalla epäröinyt sitä, että pitäisikö hakea ja onko mahdollista hakea. Tykkään kannustaa ja auttaa sen verran minkä pystyn. Lisäksi on hauskaa tavata yleisöä, joka on tosi kiinnostunut sarjasta tai ylipäätään Ilmavoimien toiminnasta. Hauskoja kommentteja tai johtopäätöksiä puidaan yhdessä, että pitävätkö ne millään tavalla paikkaansa vai ei. &#xa0; Ilmavoimien Hornet-soolo nähdään kaudella 2026 seuraavissa tapahtumissa ja lentonäytöksissä: 7.5. Ilmasotakoulun Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuma, Jyväskylä 12.5. Satakunnan lennoston Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuma, Pirkkala 16.–19.7. Royal International Air Tattoo, Iso-Britannia 20.8. Lapin lennoston Sotilasilmailusta ammatti -tapahtuma, Rovaniemi 5.–6.9. Athens Flying Week International Air Show 2026, Kreikka 22.–23.8. Swedish Air Force 100th anniversary air show 2026, Ruotsi Pidätämme oikeuden muutoksiin. Lentotoiminnalla on säävaraus. &#xa0; Seuraa Ilmavoimia ja esityslentotoimintaa sosiaalisessa mediassa: Facebookissa <a href="https://facebook.com/ilmavoimat">@ilmavoimat</a>&#xa0; &#xa0; &#xa0; &#xa0; &#xa0; X:ssä&#xa0;<a href="https://twitter.com/finnishairforce">@FinnishAirForce</a>&#xa0; Instagramissa&#xa0;<a href="https://instagram.com/ilmavoimat" target="">@ilmavoimat</a> <h4>Seuraa Karjalan lennostoa</h4> X&#xa0;<a href="https://twitter.com/KarjalanLsto" rel="noopener noreferrer">@KarjalanLsto</a> &#xa0; Fri, 17 Apr 2026 08:21:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/kapteeni-ville-tuomaisen-2026-hornet-soolo-on-ehea-ja-dynaaminen-kokonaisuus 2026-04-17T08:21:00Z Liittouman mekanisoitujen joukkojen yhteisoperointikykyä vahvistetaan Mighty Arrow 26 -harjoituksessa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/liittouman-mekanisoitujen-joukkojen-yhteisoperointikykya-vahvistetaan-mighty-arrow-26-harjoituksessa Harjoitukseen osallistuu henkilökuntaa ja varusmiehiä Panssariprikaatista, Utin Jääkärirykmentistä, Jääkäriprikaatista, Porin prikaatista, Maasotakoululta, Logistiikkalaitokselta ja Ilmavoimista. Lisäksi harjoitukseen osallistuu liittolaisia Liettuasta ja Virosta. Harjoituksen johtaa Panssariprikaatin komentaja eversti Juhana Skyttä. -Kehitämme yhteisoperointikykyämme useiden eri maiden kanssa kaikilla maanpuolustuksen osa-alueilla. Mighty Arrow 26 -harjoituksessa vahvistetaan erityisesti liittouman mekanisoitujen joukkojen yhteistä taistelutapaa sekä yhteisoperointikykyä miehittämättömillä järjestelmillä, eversti Skyttä kertoo.&#xa0; Kansainvälisten joukkojen kalustoon kuuluu muun muassa CV9035 -rynnäkköpanssarivaunuja (Viro) ja BOXER -panssaroituja miehistön kuljetusajoneuvoja (Liettua). Lennokkien käyttö on lisääntynyt entisestään ja tänä vuonna harjoituksessa käytetään useita erilaisia lennokkityyppejä (ml. FPV-lennokki) kansallisten joukkojen ja liittolaisten toimesta.&#xa0; -Mekanisoidut joukot ovat yhteensopivia Naton kanssa. Meillä on yhteiset suorituskyvyt ja yhteinen tahto. Yhdessä operoimalla opimme ja kehitymme jatkuvasti, eversti Skyttä painottaa.&#xa0; Harjoitukseen liittyy helikopteritoimintaa.&#xa0; &#xa0; Fri, 17 Apr 2026 06:28:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/liittouman-mekanisoitujen-joukkojen-yhteisoperointikykya-vahvistetaan-mighty-arrow-26-harjoituksessa 2026-04-17T06:28:00Z Liittolaiset kymmenestä eri maasta harjoittelevat Suomen puolustamista Maavoimien johdossa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/liittolaiset-kymmenesta-eri-maasta-harjoittelevat-suomen-puolustamista-maavoimien-johdossa Mekanisoidut joukot ja miehittämättömät järjestelmät pääosassa Lounais-Suomessa Kevään harjoitustoiminnan käynnistää Panssariprikaatin johtama Maavoimien mekanisoitu Mighty Arrow 26 -harjoitus Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella Niinisalossa 24.4.—9.5. Harjoitukseen osallistuu noin 2800 henkilöä, joista suurin osa on varusmiehiä ja noin 350 kansainvälisiä joukkoja. Ajoneuvoja harjoituksessa on lähes 500, joista panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja on noin 160. Kotimaisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistuu liittolaisia Virosta ja Liettuasta. Tänä vuonna harjoituksessa käytetään raskaamman kaluston lisäksi myös useita erilaisia lennokkityyppejä kansallisten joukkojen ja liittolaisten toimesta. Ilmatorjuntajoukot harjoittelevat ”kotonaan” yhdessä norjalaisten kanssa Kansainvälinen ilmapuolustusharjoitus Mallet Strike 1/26 toimeenpannaan Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 12.—21. toukokuuta. Harjoitukseen osallistuu joukkoja Puolustusvoimien kaikista puolustushaaroista ja kyseessä on ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus. Harjoitus kehittää yhteisoperointikykyä liittolaisten kanssa ja kansainvälisiä joukkoja harjoitukseen osallistuu Norjasta. Harjoitusjoukkojen vahvuus on noin 1900. Rock Sisu: Liittolaisten ensimmäinen itsenäinen harjoitus Suomessa Vuosangan harjoitusalueella toiminta käynnistyy 2. toukokuuta Kainuun tykistörykmentin Northern Strike 26 ja Kainuun jääkäripataljoonan Metso 126 -harjoituksella, joista jälkimmäiseen osallistuu myös liittolaisia Iso-Britanniasta. Maanantaina 11.5. Vuosangassa käynnistyy Saber Strike 26 -harjoituksen Suomessa toteutettava osuus, joka kuuluu osaksi Yhdysvaltojen johtamaa <a href="https://www.europeafrica.army.mil/ArticleViewPressRelease/Article/4449064/news-release-us-army-europe-and-africa-leads-nato-integration-and-readiness-eff/">Sword 26</a> -harjoituskokonaisuutta. Saber Strike 26 -harjoituksen ensimmäinen Rock Sisu -vaihe osoittaa aiemman yhteistoiminnan muodostaman kehityksen, sillä liittolaiset toteuttavat oman harjoitustoimintansa ilman taistelevia joukkoja tai johtoporrasta Suomesta. Harjoituksessa operoi liittolaisia Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Italiasta, Unkarista ja Puolasta. Rock Sisu toteutetaan Vuosangan harjoitusalueella 11.—17.5. ja se toimii liittolaisjoukolle valmistavana harjoituksena ennen taisteluharjoitusta. Suuret taisteluharjoitukset tuovat 4500 sotilasta Kainuuseen ja 10 000 sotilasta Kaakkois-Suomeen Rock Sisun päätyttyä harjoitusjoukkoa täydennetään suomalaisilla ja Suomessa jo useita kuukausia olleilla ranskalaisilla joukoilla Kainuun prikaatin johtamaan Northern Star 26 -taisteluharjoitukseen 18.—30.5. Harjoitukseen osallistuu noin 4500 sotilasta Suomesta, Ranskasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Italiasta, Unkarista ja Puolasta. Northern Star 26 on ensimmäinen harjoitus, jossa tuhannet liittokunnan sotilaat operoivat yhdessä Vuosangan harjoitusalueella. Samaan aikaan noin 10 000 sotilasta harjoittelevat yhdessä Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueilla Karjalan prikaatin johtamassa Karelian Sword 26 -harjoituksessa 18.—29.5. Harjoitukseen osallistuu sotilaita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen lisäksi Virginian kansalliskaartista ja Iso-Britannian asevoimien 4 Regiment Army Air Corps -taisteluhelikopteriosastosta. Harjoitus kehittää varusmiesten ja reserviläisten osaamista, eri aselajien välistä yhteistoimintakykyä ja yhteisoperointikykyä liittolaisten kanssa. Harjoitusjoukot näkyvät eri puolilla Suomea Harjoituksiin osallistuu henkilöstöä kaikista Maavoimien joukko-osastoista sekä muualta Puolustusvoimista, ja siirtymiset vaikuttavat liikenteeseen eri puolilla Suomea erityisesti harjoitusten alkaessa ja päättyessä. Kansainvälisten harjoitusjoukkojen henkilöstöä ja kalustoa saapuu Suomeen vaiheittain. Kevään harjoituskokonaisuuteen liittyy myös merkittävä määrä lentotoimintaa. Joukko-osastot tiedottavat johtamistaan harjoituksista yksityiskohtaisemmin ennen niiden alkamista. Thu, 16 Apr 2026 11:31:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/liittolaiset-kymmenesta-eri-maasta-harjoittelevat-suomen-puolustamista-maavoimien-johdossa 2026-04-16T11:31:00Z Ilmasotakoulu etsii sopimussotilasta viestintään Tikkakoskelle https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/viestinta-sopimussotilas Ilmasotakoulussa on avoinna viestinnän sopimussotilaan määräaikainen paikka elokuun 2026 alusta. Sopimuksen pituus on alkuun 6 kuukautta, mutta hyvän tekijän työsuhdetta pyritään jatkamaan vuoteen. Sopimussotilaan päätehtävänä on kouluttaa Ilmasotakoulun kahta mediavarusmiestä erityisesti valo- ja videokuvauksessa ja editoinnissa, sekä olla mukana Ilmasotakoulun viestinnän eri tehtävissä. Arvostamme alan koulutusta, PV johtajakoulutusta ja Adobe-editointiohjelmistojen osaamista. Viestinnän sopimussotilaan toimipaikka on Ilmasotakoulun esikunta Jyväskylän Tikkakoskella. Huomioimme hakemukset, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Olet toiminut jossakin puolustushaarassa viestinnän erityistehtävässä varusmiespalveluksesi ajan tai olet varusmiespalveluksen viiden vuoden sisällä käynyt valo- ja videokuvauksen osaaja (ei aiemmin kuin SE 21). •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Sinulla on suositus erityistehtäväsi kouluttajalta tai vastaavalta henkilöltä. •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Pystyt kouluttamaan video- ja valokuvausta ja editointia perustuen omaan kokemukseesi viestinnän varusmiehenä tai siviilielämän koulutuksesi ja kokemuksesi perusteella. •&#xa0;&#xa0; &#xa0;B-ajokortti. Työhön sisältyy jonkin verran kuvausmatkoja. PV ajolupa on etu. •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Olet organisointitaitoinen, vastuuntuntoinen ja yhteistyö PV organisaatiossa onnistuu niin livenä, puhelimessa kuin sähköpostitse. •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Olet valmis muuttamaan Jyväskylän seudulle. Tehtävässä ei ole etätyömahdollisuutta. •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Et ole ollut Ilmasotakoulussa aiemmin sopimussotilaana. •&#xa0;&#xa0; &#xa0;Täytät sopimussotilaan <a href="https://puolustusvoimat.fi/sopimussotilaaksi">yleiset vaatimukset.</a> Tarjoamme: •&#xa0; &#xa0; mukavan työyhteisön •&#xa0; &#xa0; ammattimaiset työvälineet ja ohjelmistot •&#xa0; &#xa0; Ilmavoimien ammattiviestijän tuen •&#xa0; &#xa0; työkokemuksen, josta on etua hakeutuessasi Puolustusvoimien muihin tehtäviin tai pyrkiessäsi viestintäalan oppilaitoksiin •&#xa0; &#xa0; mielenkiintoisia keikkoja Ilmavoimien harjoituksiin ja tapahtumiin •&#xa0; &#xa0; työterveyshuollon sekä kahden tunnin viikkoliikuntaedun työaikana •&#xa0; &#xa0; mahdollisuuden hakea Puolustusvoimien työntekijöille suunnattuja asuntoja. LISÄTIEDOT: Tehtävän sisällöstä voi kertoa tarkemmin nykyinen kouluttaja SAH Nella Sundelin puh:&#xa0;0299 250 216.&#xa0; HAE NÄIN: 1. Lähetä ensin&#xa0;<a href="https://services.mil.fi/">virallinen hakemus sopimussotilaaksi Puolustusvoimien asiointipalvelun kautta</a>&#xa0;(valitse kohta ”Muu asiointi”). Huomioi erityisesti kohta, jossa kerrot käytettävyytesi sopimussotilaaksi ainakin 8/26-8/27 välillä. (Väli voi olla myös pidempi) 2. Lähetä sen jälkeen lisäksi lyhyt epämuodollinen hakemus sähköpostitse (ilman liitteitä tai CV:tä) työnäytelinkkeineen ja suosittelijan tiedoilla viestintäkoordinaattori Virpi Ruotsalaiselle: virpi.ruotsalainen@mil.fi Haku sulkeutuu viimeistään 30.4.2026. Hae kuitenkin viipymättä, sillä hakijoita saatetaan haastatella jo hakuaikana. Haku päättyy, kun sopiva henkilö on löydetty.&#xa0; Haastateltavista hakijoista tehdään suppea turvallisuusselvitys sekä huumetestaus heidän suostumuksellaan. Tehtävän palkkaluokka on Puolustusvoimien AU1(+17%) eli 1902,51 € / kk. &#xa0; Thu, 16 Apr 2026 08:21:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/viestinta-sopimussotilas 2026-04-16T08:21:00Z Tutkimus: Nuoret aikuiset luottavat Suomen puolustuskykyyn, vaikka kansainvälinen tilanne huolestuttaa https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimus-nuoret-aikuiset-luottavat-suomen-puolustuskykyyn-vaikka-kansainvalinen-tilanne-huolestuttaa Nuorten aikuisten kokemukset maanpuolustuksesta Yli 40 prosenttia nuorista aikuisista arvioi suomalaisten elävän viiden vuoden päästä nykyistä turvattomammassa maailmassa. Vaikka kansainvälinen turvallisuustilanne huolestuttaa, yli 80 prosenttia nuorista aikuisista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan. Myös usko kansainvälisten liittoumien puolustuskykyyn on vahvaa, yli 70 prosenttia luottaa kansainvälisten liittoutumien kykyyn turvata jäsenmaidensa turvallisuus. Lisäksi nuorten aikuisten maanpuolustustahto on korkealla. Neljä viidestä (78 %) ilmoittaa olevansa valmis puolustamaan Suomea mahdollisen aseellisen hyökkäyksen sattuessa joko aseellisesti tai aseettomasti. Nuorten aikuisten näkemykset asevelvollisuudesta Nuorten aikuisten mielestä nykyinen asevelvollisuusmalli on suosituin 39 prosentin kannatuksella, mutta avoimuutta löytyy myös uusille vaihtoehdoille. Noin puolet (54 %) ajattelee, että vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tasa-arvon vastainen. Miehet suhtautuvat nykyjärjestelmään hieman naisia kriittisemmin. Nykyistä asevelvollisuusmallia kannattavat nuoret perustelevat näkemyksiään erityisesti mallin luotettavuudella ja kustannustehokkuudella. Muita asevelvollisuusmalleja, joissa koko ikäluokka osallistettaisiin laajemmin turvallisuustehtäviin tai henkilöt valikoitaisiin asepalvelukseen, kannatettiin lähes tasaisesti. Tutkimustulokset tukevat Puolustusvoimien suunnittelua ja auttavat tunnistamaan nuorten odotuksia ja motivaatiotekijöitä, sekä edistävät asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä. - Asevelvollisuutta kehitetään jatkuvasti, ja sen on elettävä ajassa. Tutkimus osoittaa minulle sen, että nuorilla on hyvä valmius ja myös avoimuutta arvioida erilaisia uusiakin vaihtoehtoja. Ilahduttavaa on myös se, että heillä näyttää olevan korkea maanpuolustustahto ja vaikka kansainvälinen turvallisuustilanne huolestuttaa, nuoret luottavat Puolustusvoimien kykyyn puolustaa maatamme, tiivistää Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari. Tutustu tutkimuksen raporttiin <a href="https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/raportti_-nuorten-aikuisten-nakemykset-maanpuolustuksesta-ja-asevelvollisuudesta.pdf">täällä.</a> Tutkimuksen julkistamistilaisuus pidetään tänään tiistaina 14. huhtikuuta Helsingissä klo 10. Voit seurata tilaisuutta etänä <a href="https://link.webropolsurveys.com/EventParticipation/EventPublic/2cfe4828-59d1-4f14-a805-6149f88bed3a?displayId=Fin3626890">täältä.</a> ---- Tutkimuksen tuotti E2 Tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan 18–30 -vuotiaiden Suomessa asuvien nuorten aikuisten näkemyksiä maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Kyselyaineisto kerättiin aikavälillä 14.11.2025–26.11.2025. Kyselyyn vastasi yli 2000 nuorta aikuista (N=2030). Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi. Aineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa. Lisäksi tutkimusta varten kerättiin laadullista aineistoa yksilö- ja ryhmähaastatteluilla. Tue, 14 Apr 2026 05:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimus-nuoret-aikuiset-luottavat-suomen-puolustuskykyyn-vaikka-kansainvalinen-tilanne-huolestuttaa 2026-04-14T05:00:00Z Ilmasotakoulun Hawkit Oulunsalossa Ahjo 26 -harjoituksessa viikolla 17 https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmasotakoulun-hawkit-oulunsalossa-ahjo-26-lentotoimintaharjoituksessa-viikolla-17 Lentotoimintaharjoituksen tavoitteena on HW1-lentokoulutusohjelman mukaisten lentojen lentäminen vieraasta tukikohdasta käsin sekä lentointensiteetin kasvattaminen. Harjoituksessa on mukana myös Ilmasotakoulun lentoteknistä henkilöstöä. Ilmasotakoulusta harjoitukseen osallistuu yhdeksän Hawk -suihkuharjoituskonetta. Lentoalueet sijoittuivat Keski-ja Pohjois-Suomeen sekä Perämerelle. Lentotoiminta ajoittuu päivittäin klo 09:00-21:00 väliselle ajalle. Perjantaina lentotoiminta päättyy kello 14.30. Lentoharjoituksen johtaa ja lisätietoja antaa majuri Staffan Kullström&#xa0;(puh 02999 800 / vaihde). Mon, 13 Apr 2026 13:28:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmasotakoulun-hawkit-oulunsalossa-ahjo-26-lentotoimintaharjoituksessa-viikolla-17 2026-04-13T13:28:00Z Varusmiehiä altistui paukkupatruunan melulle https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-5 Melualtistuminen tapahtui rynnäkkökiväärin lauettua vahingossa patruunojen poistamisen yhteydessä. Kaikki paikalla olleet varusmiehet toimitetaan varuskunnan terveysasemalle tarkastukseen. Mon, 13 Apr 2026 12:34:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmiehia-altistui-paukkupatruunan-melulle-5 2026-04-13T12:34:00Z Maasotakoulun E-jakson taistelu- ja ampumaharjoitus https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulun-e-jakson-taistelu-ja-ampumaharjoitus Harjoitukseen osallistuu 345 henkilöä Jääkäri- ja Kuljetuskomppaniasta Haminasta. Harjoituksen johtaa majuri Marko Pykälämäki. &#xa0; Mon, 13 Apr 2026 11:43:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulun-e-jakson-taistelu-ja-ampumaharjoitus 2026-04-13T11:43:00Z Yhteistoimintaharjoitus näkyy Hämeenlinnan alueella https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/yhteistoimintaharjoitus-nakyy-hameenlinnan-alueella Yhteistoimintaharjoitus harjaannuttaa joukkoja aselajien väliseen yhteisoperointikykyyn sekä mekanisoidun taisteluosaston hyökkäystaisteluun. Harjoitus valmistelee joukkoja huhtikuun lopussa alkavaa Maavoimien mekanisoitua Mighty Arrow 26 -harjoitusta varten. Harjoitukseen liittyy helikopteritoimintaa.&#xa0; <h2>Vaikutukset Hämeenlinnalaisten arkeen</h2> Muuttuneista viranomaismääräyksistä johtuen Puolustusvoimat pysäyttää hetkellisesti muun ajoneuvoliikenteen VT10:llä Leopard-kaluston marssiosaston ylittäessä siltoja Kantolan ja Katisten kohdalla keskiviikkona 15. huhtikuuta aamuyöstä ja torstaina 16. huhtikuuta aamuyöstä. Marssiosastojen siirtymät pyritään suorittamaan niin, että niistä aiheutuu muulle liikenteelle mahdollisimman vähän haittaa. Arviolta muu liikenne pysäytetään siltojen kohdalla korkeintaan 10 minuutin ajaksi.&#xa0; Jatkossa raskaimman kaluston marssiosastojen siirtymät Parolannummen ja Hätilän välillä tulevat aiheuttamaan satunnaisia muun liikenteen pysäyttämisiä Kantolan ja Katisten siltojen kohdalla muuttuneiden viranomaismääräysten seurauksena.&#xa0; Mon, 13 Apr 2026 04:36:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/yhteistoimintaharjoitus-nakyy-hameenlinnan-alueella 2026-04-13T04:36:00Z Tykistöammunnat alkavat Pohjankankaalla 20. huhtikuuta https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/tykistoammunnat-alkavat-pohjankankaalla-20.-huhtikuuta Harjoitukseen osallistuu noin 1500 henkilöä, jotka ovat palkattua henkilökuntaa, reserviläisiä ja varusmiehiä Maasotakoulusta, Porin prikaatista ja Panssariprikaatista. Harjoituksen johtaa everstiluutnantti Markus Vertanen. Harjoituksessa ammutaan kovapanosammuntoja tykeillä, kranaatinheittimillä ja kevyillä aseilla. Vaarallinen alue on koko Pohjankankaan ampuma-alue. Ampuma-ajat ampumaharjoituksessa ovat: <ul> <li style="margin-left: 8px;"> maanantai 20.4. kello 12–20</li> <li style="margin-left: 8px;"> tiistai – torstai 21.–23.4. kello 08–20</li> <li style="margin-bottom: 11px; margin-left: 8px;"> perjantai 24.4. kello 08–14.</li> </ul> Harjoitukseen osallistuu lisäksi noin 250 ajoneuvoa, joiden meno- ja paluumarssit saattavat vaikuttaa liikenteeseen seuraavilla tieosuuksilla: Maanantai 20.4. Säkylä – Huittinen – Kiikoinen – Lavia – Niinisalo klo 08–14 Parola –Tampere – Ikaalinen – Jämijärvi –Niinisalo klo 08–16 Parola – Tampere – tie 12 – Sastamala – Tie 44 Lavian kautta Kankaanpää – Niinisalo klo 08–16. Perjantaina 24.4. Niinisalo – Lavia – Kiikoinen – Huittinen – Säkylä klo 10–16 Niinisalo – Jämijärvi – Ikaalinen – Tampere – Parola klo 12–18 Niinisalo – Kankaanpää – Lavia – Sastamala – Tampere – Parola klo 12–18. Fri, 10 Apr 2026 11:19:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/tykistoammunnat-alkavat-pohjankankaalla-20.-huhtikuuta 2026-04-10T11:19:00Z Helikopteritoimintaa Utin jääkärirykmentin harjoituksissa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/helikopteritoimintaa-utin-jaakarirykmentin-harjoituksissa Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaa on Lammin, Joroisten, Parikkalan ja Kotkan väliin jäävällä alueella.&#xa0; Harjoituksiin osallistuvat helikopterit toimivat matalilla lentokorkeuksilla ja ne tekevät laskeutumisia harjoituskohteiden läheisyyteen. Helikopteritoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa. Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä sekä omasuojajärjestelmiin kuuluvia soihtuja, joiden valot voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lentotoimintaan liittyy myös väliaikaisten tukeutumispaikkojen käyttäminen esimerkiksi helikoptereiden tankkaukseen.&#xa0; <h3>Helikopteritoimintaa myös taajama- ja kaupunkialueilla</h3> Harjoituksiin liittyvää helikopterien lentotoimintaa on kaikkina vuorokauden aikoina, valoisalla ja pimeällä. Osa lentotoiminnasta tapahtuu Kouvolan, Kotkan ja Lahden taajama- ja kaupunkialueilla. Kohteissa harjoittelee myös taisteluvarustuksessa olevia sotilaita.&#xa0; Harjoitustoiminta on Utin jääkärirykmentin vuosisuunnitelman mukaista. Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai Utin jääkärirykmentin internetsivuilla olevan sähköisen palautelomakkeen kautta: <a href="http://maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot">maavoimat.fi/utin-jaakarirykmentti/yhteystiedot</a>. &#xa0; Fri, 10 Apr 2026 08:44:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/helikopteritoimintaa-utin-jaakarirykmentin-harjoituksissa 2026-04-10T08:44:00Z Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja vaihtui Libanonissa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/suomalaisen-kriisinhallintajoukon-komentaja-vaihtui-libanonissa-3 Everstiluutnantti Aleksi Punnala luovutti SKJL:n komentajan tehtävät Suomen lipun symboloimana uudelle komentajalle, everstiluutnantti Mika Jääskeläiselle. Tilaisuus järjestettiin alueen turvallisuustilanne huomioiden pienimuotoisesti tukikohdan oman väen, eli ranskalaisten ja suomalaisten kesken.&#xa0; Puheessaan väistyvä komentaja everstiluutnantti Punnala kiitti joukkoaan ja ranskalaisia kumppaneita hyvin sujuneesta yhteistyöstä, sekä toivotti jatkajalleen everstiluutnantti Jääskeläiselle onnea tämän tuleviin tehtäviin. – Vaikka toimintaympäristömme on koko rotaatiomme ajan ja eritoten viime viikkoina ollut haastava, olen ylpeä siitä, miten joukko suoriutui tehtävistään hyvällä asenteella ja turvallisuudesta tinkimättä. On ollut etuoikeus komentaa suomalaista joukkoa. Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajan tehtävistä SKJL:n komentajaksi siirtynyt everstiluutnantti Jääskeläinen otti komentajan tehtävät vastaan luottaen uuden rotaation kykyyn sopeutua vaativiin olosuhteisiin. – Otan komentajan tehtävän vastaan luottavaisena. Uusi joukkomme aloittaa toimintansa tilanteessa, joka on vakava ja alati muuttuva, mutta meille annettu koulutus ja joukon osaaminen tähtäävät siihen, että pystymme toimimaan vaativissakin tilanteissa. Jatkamme tehtäviemme toteuttamista päätöslauselma 1701:n mukaisesti. Meidän on täytynyt sopeutua, mutta jatkamme tilanteen monitorointia ja varmistamme humanitaarisen avun niille, jotka ovat jääneet Etelä-Libanoniin. Ranskalaissuomalaisen FCR-pataljoonan komentaja eversti Gaspard Lancrenon kiitti myös osaltaan suomalaisia hyvin onnistuneesta yhteistyöstä. –Suomalaiset aseveljemme ovat viime kuukausien aikana osoittaneet erinomaista ammattitaitoa ja esimerkillistä sitoutuneisuutta tehtäviämme kohtaan ja työllään edesauttaneet niiden onnistumista. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) rotatoi henkilöstöä, ja uusi joukko suomalaisia rauhanturvaajia on saapunut operaatioalueelle. Etelä-Libanonin heikentynyt turvallisuustilanne on otettu huomioon joukon rotaatiokoulutusvaiheessa, ja operaatioalueelta saatuja ajankohtaisia oppeja on sisällytetty rauhanturvaajien koulutukseen jo Suomessa. Kokonaisuudessaan SKJL:ssä palvelee tällä hetkellä noin 165 henkilöä. FCR (Force Commander Reserve) on UNIFIL:n komentajan ranskalaissuomalainen reservipataljoona, joka toimii koko operaatioalueella ja on jatkuvasti korkeassa liikkeellelähtö- ja toimintavalmiudessa. Yhteistyö suomalaisten ja ranskalaisten välillä on päivittäistä kansallisuuksien jakaessa työtehtävien lisäksi arkensa. Lue lisää alueen tilanteesta ja Suomalaisen kriisinhallintajoukon toiminnasta Etelä-Libanonissa tiedotteestamme:&#xa0;<a href="https://puolustusvoimat.fi/web/kansainvalinen-kriisinhallinta/-/1950813/suomalaiset-rauhanturvaajat-jatkavat-tyotaan-etela-libanonissa">Suomalaiset rauhanturvaajat jatkavat työtään Etelä-Libanonissa - Kansainvälinen kriisinhallinta</a> Lue lisää operaatiosta ja alueen tilanteesta UNIFILin tiedotteista:&#xa0;<a href="https://unifil.unmissions.org/en">Home | UNIFIL</a> Fri, 10 Apr 2026 07:44:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/suomalaisen-kriisinhallintajoukon-komentaja-vaihtui-libanonissa-3 2026-04-10T07:44:00Z Vahingonlaukaus Kainuun prikaatin ampumakoulutuksessa – ei henkilövahinkoja https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/vahingonlaukaus-kainuun-prikaatin-ampumakoulutuksessa-ei-henkilovahinkoja Hoikanportin ampumaradalla oli käynnissä koulutustilaisuus, jossa ase laukesi henkilökuntaan kuuluvan sotilaan kouluttaman aseen lataamisen yhteydessä. Kovan ampumatarvikkeen laukaisumelulle altistui 33 varusmiestä. Kainuun prikaati selvittää tapahtunutta. Wed, 08 Apr 2026 14:46:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/vahingonlaukaus-kainuun-prikaatin-ampumakoulutuksessa-ei-henkilovahinkoja 2026-04-08T14:46:00Z Puolustustutkimuksen vuosikirja 2026 – kattava katsaus sodankäynnin kaikkiin ulottuvuuksiin https://puolustusvoimat.fi/-/puolustustutkimuksen-vuosikirja-2026-kattava-katsaus-sodankaynnin-kaikkiin-ulottuvuuksiin Vuosikirja kokoaa yhteen Puolustusvoimien laaja-alaisen tutkimus- ja kehittämistyön tuoreimmat tulokset. Artikkeleissa tarkastellaan sodankäynnin ulottuvuuksia maasta avaruuteen ja kyberavaruuteen, teknologisesta kehityksestä taistelijan toimintakykyyn sekä strategisesta ennakoinnista sotataidon kysymyksiin. Lisäksi vuosikirjassa käsitellään muun muassa toiminnan ketteröittämiseen liittyviä riskejä ja avaruustoiminnan kasvavaa kaupallistumista. Teos sivuaa myös innovaatiotoimintaa, joka edellyttää ketteryyttä ja nopeaa reagointia. Vaikka innovaatiotarve kasvaa, pitkäjänteiseen tutkimukseen perustuva tieto säilyttää edelleen merkityksensä. &#xa0;<a data-extension="pdf" data-size="3.2MB" data-uuid="c3a64d37-5f1f-07d1-0317-be0b3a29688e" href="https://puolustusvoimat.fi:8443/documents/1951253/2815786/Puolustustutkimuksen_vuosikirja2026.pdf/c3a64d37-5f1f-07d1-0317-be0b3a29688e?t=1775133252545" target="_blank">Puolustustutkimuksen vuosikirja 2026</a> Tue, 07 Apr 2026 07:06:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustustutkimuksen-vuosikirja-2026-kattava-katsaus-sodankaynnin-kaikkiin-ulottuvuuksiin 2026-04-07T07:06:00Z Ilmapuolustuksen tehostettu valmius näkyy ja kuuluu Kaakkois-Suomessa https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmapuolustuksen-tehostettu-valmius-nakyy-ja-kuuluu-kaakkois-suomessa Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Ukraina on käyttänyt Pietarin alueelle suuntautuneissa operaatioissaan 22.3.2026 alkaen yhteensä yli 2 500 droonia, joten yksittäiset kohteistaan harhautuneet droonit voivat aiheuttaa vaaratilanteita Kaakkois-Suomessa. Droonit voivat harhautua esimerkiksi Venäjän elektronisen häirinnän tai teknisen vian takia.&#xa0; Suomen ilmapuolustuksen valmiutta on tehostettu kaikkien puolustushaarojen joukoilla ja kalustolla. Kaakkois-Suomeen on siirretty Ilma- ja Maavoimien tutkakalustoa, jolla tehostetaan alueellisen koskemattomuuden valvontaa.&#xa0; Ilmavoimat on tehostanut hävittäjäpäivystystä, mikä näkyy ja kuuluu Kaakkois-Suomessa F/A-18 Hornet -hävittäjien operatiivisina valvontalentoina. Päivystyskoneita voidaan sijoittaa Ilmavoimien päätukikohtien lisäksi myös muille lentokentille. Operatiivisessa päivystyksessä olevat hävittäjät ovat aina aseistettuja. Merivoimat osallistuu toimintaan ilmapuolustuskykyisellä valmiusaluksella, joka operoi itäisellä Suomenlahdella. Maavoimat tukee ilmapuolustuksen tehostettua valmiutta tutkakaluston lisäksi NH90-helikoptereilla.&#xa0; <figure class="image"> <figcaption> Ilmatilaa valvotaan hävittäjä- ja tutkakalustolla. Arkistokuva paikallispuolustusharjoituksesta Kittilästä.&#xa0; </figcaption> </figure> &#xa0; <h3>Toimintamalli rauhan aikana havaittaessa ilmatilaan tuleva drooni</h3> Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvalla tutkakalustolla. Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drooni, Ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle. Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä. <h3>Droonien torjunta ei saa aiheuttaa vaaraa&#xa0;</h3> Rauhan aikana droonin torjunta edellyttää aina näköhavaintoa. Oheisvahinkojen välttämiseksi droonia ei ammuta, mikäli näköhavaintoa ei ole. Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu aina harkintaan, jossa arvioidaan, aiheuttaako kohteestaan harhautunut drooni välittömän ja vakavan uhkan.&#xa0; Puolustusvoimat tuottaa pelastusviranomaisille tarvittavat ilmatilannetiedot väestön varoittamiseen. &#xa0; Poliisi vastaa tapausten esitutkinnasta ja Rajavartiolaitos tutkii epäillyt alueloukkaukset. Ilmavoimat tukee tutkintaa tutkien ja muiden sensorien tuottamilla tiedoilla.&#xa0; <h3>Toimintaohjeet kansalaisille</h3> Jos löydät maasta epäilyttävän droonin tai sen osia, siirry turvallisen välimatkan päähän ja soita hätänumeroon 112.&#xa0; Lue lisää: <a href="https://intermin.fi/-/viranomaisten-ohjeita-droonihavaintojen-varalle">Viranomaisten ohjeita droonihavaintojen varalle</a> Thu, 02 Apr 2026 12:44:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmapuolustuksen-tehostettu-valmius-nakyy-ja-kuuluu-kaakkois-suomessa 2026-04-02T12:44:00Z Kaartin jääkärirykmentti harjoittelee Tuusulassa, Porvoossa, Helsingissä ja Espoossa 7.-10.4. https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentti-harjoittelee-tuusulassa-porvoossa-helsingissa-ja-espoossa-7.-10.4 Harjoitus aiheuttaa melua ja harjoitusalueilla liikkuu sotilaita taisteluvarustuksessa (ml. rynnäkkökiväärit). Harjoitusjoukot liikkuvat sotilasajoneuvoilla, joihin kuuluu myös panssaroituja ajoneuvoja. Tarkemmat harjoitusajankohdat sekä -kellonajat löytyvät tiedotteen lopussa olevista meluilmoituksista. Harjoitusalueet: <ul> <li>Tuusula (Kellokoski) 7.4.</li> <li>Porvoo (keskusta) 8.4.</li> <li>Helsinki (Kalasatama ja Käpylä) 8.-9.4.</li> <li>Espoo (Finnoo) 9.-10.4.</li> </ul> Thu, 02 Apr 2026 08:08:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kaartin-jaakarirykmentti-harjoittelee-tuusulassa-porvoossa-helsingissa-ja-espoossa-7.-10.4 2026-04-02T08:08:00Z Tositilanteiden harjoittelua virtuaalisessa koulutusympäristössä https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/tositilanteiden-harjoittelua-virtuaalisessa-koulutusymparistossa Viiden kuukauden projekti toteutettiin yhdessä Kajaanin Ammattikorkeakoulun kanssa seitsemän henkilön opiskelijatyönä. Virtuaaliympäristön toteutuksessa on pyritty mahdollisimman realistiseen toimintaympäristöön. Koulutettavat toimivat aluksella, jolloin vauriontorjunnan ja siinä käytettävien vauriontorjuntatyökalujen, kuten kiilojen ja moottoripumpun, käyttöä harjoitellaan vuototilanteessa. Aluksen sisään vuotavan veden määrä ja vedenpinnan korkeus on huomioitu, vuotoja syntyy useampia ja aluksen vedenpinnan alapuolella olevissa tiloissa kelluu tavaraa. Koulutettavat toimivat moninpelissä, jolloin peli kehittää myös koulutettavien yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja, sillä sujuva yhteistyö on ensisijaista myös tositilanteessa. Lopuksi koulutettavat saavat raportin toiminnastaan, minkä avulla kouluttaja voi antaa koulutettaville palautetta. -&#xa0;Projekti on osa isompaa kokonaisuutta, jossa Puolustusvoimat ja turvallisuusviranomaiset tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa tuottaakseen turvallisuusviranomaisille virtuaalisia koulutusmateriaaleja. Lopputuotteet tulevat olemaan laajasti eri turvallisuusalan toimijoiden käytössä, Merivoimien oppimisympäristöjen kehittämispäällikkö, komentajakapteeni Pasi Leskinen kertoo. Projekti on ollut antoisa molemmille osapuolille. -&#xa0;Simulaatiota tehdessä opiskelijat saivat toteuttaa itseään ja tehdä jotain sellaista, joka parhaimmillaan pelastaa henkiä ja kalustoa. Toivon, että jatkossakin löydämme yhteisen sävelen ja voimme viedä suomalaista osaamista sekä simulaatio-oppimisessa että Suomen puolustuksen kehittämisessä eteenpäin, KAMKin rehtori, Matti Sarén toteaa. Koulutusympäristön kehitys alkoi Merivoimien yhteydenotosta KAMKiin. Projektin toteutukseen rekrytoidut opiskelijat kävivät Merivoimissa tutustumassa vuotosimulaattoriin, vauriontorjuntatyökaluihin sekä alukseen, jotta toimintaympäristö tuli tutuksi. Lyhyessä ajassa toteutettu projekti oli antoisa, mutta haastava. Opiskelijat saivat ratkaistavakseen esimerkiksi, miten veden liikkeitä ja työkalujen toimintaa saa aidon tuntuisesti ilmennettyä virtuaalimaailmassa. Merivoimissa ja muutamissa Maavoimien joukko-osastoissa alkaa VR-teknologioiden pilotointi tämän kevään aikana. Thu, 02 Apr 2026 07:10:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951215/tositilanteiden-harjoittelua-virtuaalisessa-koulutusymparistossa 2026-04-02T07:10:00Z Maavoimien komentaja tarkasti Jääkäriprikaatin koulutusta ja tapasi henkilökuntaa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tarkasti-jaakariprikaatin-koulutusta-ja-tapasi-henkilokuntaa Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki tarkasti Jääkäriprikaatin varusmieskoulutusta Rovaniemellä ja Sodankylässä sekä keskusteli prikaatin henkilöstön kanssa niin Rovaniemellä kuin Sodankylässä. Keskusteluissa oli Maavoimien ajankohtaisten asioiden lisäksi Naton toiminnan ja harjoitustoiminnan näkyminen prikaatissa sekä henkilöstön jaksaminen ja osaamisen kehittäminen.&#xa0; &#xa0; Tarkastuksen ensimmäisenä päivänä komentaja tarkasti Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston koulutusta Someroharjun varuskunnassa. — Ilmatorjunnan tehtävät ja merkitys nykyaikaisella taistelukentällä on ilmeinen, kuten olemme viime päivinä voineet konkreettisesti havaita. Koulutuksella ja tehtäviin sopivalla kalustolla luodaan perusta poikkeusolojen toiminnalle. Taistelukentällä vain osumat ratkaisevat. Perustoimintojen huolellisella toistokoulutuksella nostetaan perusosaaminen sellaiselle tasolle, että osutaan niin rynnäkkökoneisiin, helikoptereihin kuin drooneihin kun ne tähtäimiin tulevat. Näin toimimalla kehitetään myös meille kaikille tärkeää työ- ja palvelusturvallisuutta, kenraaliluutnantti Välimäki korostaa.&#xa0; Toisena päivänä komentaja tarkasti Lapin jääkäripataljoonan koulutusta Sodankylän varuskunnan lähiharjoitusalueella.&#xa0; — Jalkaväen ja kranaatinheittimistön taistelu- ja ampumakoulutuksen kehittämisessä otetaan huomioon sekä opit ukrainalaisesta taistelukokemuksista että havainnot viimeaikaisista harjoituksista. Cold Response -harjoituksen yhteydessä todennettiin sään ja olosuhteiden haittaava vaikutus droonikaluston käytettävyyteen, perinteisten maastouttamiskeinojen sekä maaston muotojen hyödyntämisen merkitys suojauduttaessa elektroniselta sodankäynniltä ja satelliittitiedustelulta. Meidän on osattava yhdistellä perinteisiä keinoja ja innovoida uusia. Näin pystymme vastaamaan nykyaikaisen taistelukentän muutoksiin. Pohjolassa toimittaessa on aina osattava ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet ja sää, kenraaliluutnantti Välimäki toteaa. — Jääkäriprikaati on saavuttanut erittäin hyvän maineen liittolaistemme keskuudessa arktisen osaamisen monipuolisena taitajana ja kouluttajana. Prikaati on vastannut yhdessä 3. Logistiikkarykmentin kanssa isäntämaantuen järjestelyistä liittolaisillemme niin harjoituksissa ja pitempään Pohjolassa toimiville joukoille. Toimintatapoja on kehitetty henkilöstön innovatiivisella ja joustavalla asenteella yhdessä liittolaistemme kanssa. Tämä on ollut mahdollista taitavan ja sitoutuneen henkilöstön avulla. Arvostan kovasti prikaatin henkilökunnan tekemistä niin arjessa kuin vaativissa harjoituksissa. &#xa0;Arktisen alueen merkityksen kasvaessa ammattitaitoinen henkilöstö on vahva perusta tulevaisuuden toiminnalle, kenraaliluutnantti Välimäki toteaa. &#xa0; Thu, 02 Apr 2026 06:39:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-tarkasti-jaakariprikaatin-koulutusta-ja-tapasi-henkilokuntaa 2026-04-02T06:39:00Z Ukrainan sodan alueelliset vaikutukset Venäjällä ja niiden merkitykset turvallisuusympäristölle https://puolustusvoimat.fi/-/ukrainan-sodan-alueelliset-vaikutukset-venajalla-ja-niiden-merkitykset-turvallisuusymparistolle Venäjän käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan vuonna 2022 ovat Venäjä-asiantuntijat ja -analyytikot keskustelleet vilkkaasti sodan seurauksista Venäjän yhteiskunnalle. Romahtaako talous? Tukeeko venäläisten enemmistö sotaa? Herättääkö Venäjän talouden taantuma laajoja protesteja tai jopa pinnan alla kytevän vallankumouksen? Usein näitä kysymyksiä tarkastellaan ikään kuin Venäjä olisi yhtenäinen kokonaisuus. Todellisuudessa Venäjä on kuitenkin valtava ja monimuotoinen maa, jonka yli 80 aluetta eroavat toisistaan taloudellisesti, kulttuurisesti ja maantieteellisesti. Tämä tutkimuskatsaus analysoi sodan vaikutuksia Venäjän sisällä nimenomaan alueellisesta näkökulmasta. Katsauksessa tarkastellaan, miten sodan negatiiviset ja positiiviset seuraukset jakautuvat eri alueille ja millaisia kehityskulkuja tämä epätasainen vaikutus voi synnyttää. Lopuksi arvioidaan, miten nämä sisäiset muutokset heijastuvat Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristöön. &#xa0; 2026:4&#xa0;<a href="/documents/1951253/2815786/2026_Research_Bulletin_Four_Russias_at_War.pdf/ac1080e7-2f26-d07a-11f0-28fa77ce8d0a?t=1775107955324" target="_blank">Four Russias at War: Regional Impacts and Their Implications on Northern European Security</a> <h2>Lisätietoja</h2> Lisätietoja antaa tarvittaessa tutkija FT Eemil Mitikka. <a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a> Thu, 02 Apr 2026 06:07:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/ukrainan-sodan-alueelliset-vaikutukset-venajalla-ja-niiden-merkitykset-turvallisuusymparistolle 2026-04-02T06:07:00Z Jääkäriprikaatin valmiusyksikkö vaalii perinteitä kaukopartiomarssilla https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaatin-valmiusyksikko-vaalii-perinteita-kaukopartiomarssilla Kaukopartiomarssin tavoitteena on kehittää varusmiesten ja henkilökunnan fyysistä kuntoa ja johtamistaitoa. Samalla koetellaan ja opitaan tuntemaan omia fyysisen sekä henkisen kestävyyden rajoja. Marssilla kunnioitetaan veteraanien perintöä tutustumalla jatkosodan taistelupaikkoihin. Ennen marssin alkua, valmiusyksikkö laskee seppeleen partisaanien uhrien muistomerkille Kuoskun kylässä 6.4.2026 kello 11.00. Tilaisuutta on mahdollisuus tulla seuraamaan paikan päälle ja paikalla palvelee sotilaskotiauto. Thu, 02 Apr 2026 05:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/jaakariprikaatin-valmiusyksikko-vaalii-perinteita-kaukopartiomarssilla 2026-04-02T05:00:00Z Tuomo Leino Puolustusvoimien ylilääkäriksi https://puolustusvoimat.fi/-/tuomo-leino-puolustusvoimien-ylilaakariksi Lääkintäprikaatikenraali Tuomo Kaarlo Leino aloittaa samalla päivämäärällä Puolustusvoimien ylilääkärinä. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Ilmavoimien ylilääkärinä, Pääesikunnan hallintoylilääkärinä sekä päällikkölääkärinä Sotilaslääketieteen keskuksessa. Koulutukseltaan hän on lääketieteen tohtori. Leino ylennettiin lääkintäeverstiksi 4.6.2021. Wed, 01 Apr 2026 05:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tuomo-leino-puolustusvoimien-ylilaakariksi 2026-04-01T05:00:00Z Varusmies menehtyi Karjalan prikaatin lähiharjoitusalueella https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmies-menehtyi-karjalan-prikaatin-lahiharjoitusalueella Karjalan tykistörykmentin päivittäisessä harjoitustoiminnassa tapahtui maastoskootterionnettomuus, jonka seurauksena varusmies menehtyi. Menehtyneen varusmiehen omaiset ovat saaneet tiedon tapahtumasta. Karjalan prikaati järjestää tapahtuneeseen liittyen kriisitukea menehtyneen varusmiehen palvelustovereille ja paikalla olleelle henkilökunnalle. Keskusteluapua on tarjolla myös muille harjoitukseen osallistuneille. Puolustusvoimat kunnioittaa menehtyneen varusmiehen muistoa suruliputuksella keskiviikkona 1.4.2026 kaikissa Puolustusvoimien toimipisteissä. Onnettomuustutkinnasta ja sen viestinnästä vastaa Kaakkois-Suomen poliisilaitos. &#xa0; Tue, 31 Mar 2026 17:59:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/varusmies-menehtyi-karjalan-prikaatin-lahiharjoitusalueella 2026-03-31T17:59:00Z Tiedotetta päivitetty 8.5.2026: Puolustusvoimat varautuu ottamaan käyttöön väliaikaisia ilmatilan rajoitusalueita https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa <h2>Päivitetty sisältö 8.5.2026</h2> <h2>Puolustusvoimat varautuu ottamaan käyttöön väliaikaisia ilmatilan rajoitusalueita</h2> Puolustusvoimat muistuttaa kaikkia ilmailijoita tarkastamaan ennen lennolle lähtöä ilmatilaan liittyvät voimassa olevat rajoitukset ja noudattamaan viranomaisten antamia määräyksiä. Viranomaiset voivat asettaa ilmailua rajoittavia rajoitusalueita lyhyellä varoitusajalla. Aluelennonjohto asettaa rajoitusalueet Puolustusvoimien esityksestä. &#xa0; Ukraina on osana puolustustaisteluaan Venäjää vastaan toteuttanut laajoja lennokkihyökkäyksiä Venäjän alueelle, ja yksittäisiä lennokkeja on harhautunut myös Suomen ilmatilaan ja alueelle. Venäjälle kohdistuville iskuille ei ole näköpiirissä välitöntä loppua. Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Puolustusvoimat on reagoinut vallitsevaan tilanteeseen ja tehostanut valmiuttaan. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa ilmavalvonnan ja hävittäjäpäivystyksen tehostaminen sekä Maavoimien helikoptereiden ja Merivoimien alusten käytön lisääminen valvonnassa ja torjunnassa. Myös Rajavartiolaitos on tehostanut valmiuttaan lennokkien torjunnassa, ja toiminta on yhteensovitettu ilmapuolustuksen toimiin. Väliaikaisten ilmailun rajoitusalueiden (R-alue) tarkoituksena on ehkäistä sivullisten liikkuminen rajoitusalueilla ja siten varmistaa paremmat edellytykset harhautuneiden lennokkien turvalliselle torjunnalle. Rajoituksilla varmistetaan sivullisten turvallisuus. Ohjeita ilmailijoille Ilmatilan käyttöön on olemassa useita eri kieltoja ja rajoituksia. Näitä ovat muun muassa rajoitusalueet (R alue, restricted area), ilmailulta kielletyt alueet (P alue, prohibited area), aluevalvontalain mukaiset ilmakuvauskiellot sekä kieltävät ja rajoittavat UAS-ilmatilavyöhykkeet. <ul> <li>Tarkista ilmatilan rajoitukset aina ennen lentoa – koskee sekä miehitettyä että miehittämätöntä ilmailua.</li> <li>Lentäjä tai lennättäjä on viime kädessä vastuussa siitä, että noudattaa voimassa olevia rajoituksia tai kieltoja.</li> <li>Ajantasaiset ilmatilaa koskevat tiedot julkaistaan NOTAM-tiedotteina (Notice to Airmen). Tiedotteet koskevat kaikkia ilmailijoita, ja niissä annetaan tietoa ilmatilan käytön rajoituksista ja riskeistä, jotka voivat vaikuttaa lentosuunnitteluun ja lennon toteuttamiseen. Voimassa oleva NOTAM-lista löytyy <a href="https://www.ais.fi/bulletins/">Fintraffic ANS:n Ilmailutiedotuspalvelun verkkosivuilta</a>.</li> <li>Ilmailutiedotuksen julkaiseman virallisen tiedon lisäksi tilapäiset ilmatilan rajoitukset ovat nähtävissä ilmatilan käytöstä kertovalla <a href="https://sky.fintraffic.fi/">Fintraffic Sky</a> -sivustolla.</li> <li>Ilmatilan rajoitusten rikkominen voi vaarantaa lentoturvallisuuden ja johtaa viranomaistoimenpiteisiin</li> </ul> *** Päivitetty 3.5.2026 <h3 itemprop="name">Puolustusvoimat asetti väliaikaisen ilmailun rajoitusalueen Kotka – Hamina edustalla sijaitsevalle merialueelle</h3> Aluelennonjohto perusti Ilmavoimien esityksestä merialueelle tilapäisen ilmailun rajoitusalueen sunnuntaina 3.5. klo 01:57 – 08:00 mahdollistaakseen paremman tilannekuvan sekä mahdollisesti harhautuvien droonien turvallisen torjunnan sekä sivullisille aiheutuvien riskien minimoimiseksi.&#xa0; Puolustusministeriön tiedote epäillystä ilmatilan loukkauksesta:&#xa0;<a href="https://defmin.fi/-/epailty-ilmatilaloukkaus-virolahdella">Epäilty ilmatilaloukkaus Virolahdella | Puolustusministeriö</a> *** Päivitetty 3.4.2026 Puolustusvoimat on koonnut vastauksia droonien harhautumiseen liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin erilliselle UKK-sivulle. Sivua päivitetään tarpeen mukaan. Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin ja vastauksiin tästä linkistä:&#xa0;<a href="https://puolustusvoimat.fi/droonit">https://puolustusvoimat.fi/droonit</a>. *** Päivitetty 1.4.2026 <h3>Puolustusvoimien valmius</h3> Ukraina on toteuttanut laajoja droonihyökkäyksiä Suomen lähialueella mm. Venäjän energiainfrastruktuuriin. Näiden yhteydessä on käytetty jopa 2 500 droonia. Venäjän ilmapuolustus on ollut korkeassa valmiudessa, ja Pietarin ilmatila on ollut suljettuna siviililiikenteeltä useita kertoja. Tällä hetkellä Suomen tilanteessa on kyse yksittäisistä harhautuneista drooneista. Puolustusvoimat seuraa tilannetta ja on valmis edelleen tehostamaan valvonta- ja torjuntakykyä, mikäli tilanne niin edellyttää. Viranomaiset ovat valmiita väestön varoittamiseen mahdollisesta vaarasta. Puolustusvoimat tuottaa pelastusviranomaisille tarvittavat ilmatilannetiedot. Rauhan aikana valmiudelliset toimet toteutetaan kantahenkilökunnan voimin ja valmiutta säädellään vallitsevan tilanteen mukaan. Valmiuden tehostaminen tarkoittaa lisähenkilöstön käskemistä töihin, jotta valvonta ja torjuntasuorituskykyjä saadaan lisättyä. Toiminnan tehostamiseen on olemassa etukäteen suunnitellut ja valmistellut vaihtoehdot, joita tarkennetaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Nyt sellaiseen ei ole tarvetta. <h3>Tutkintavastuut sunnuntain 29.3. tapahtumissa</h3> Tutkintavastuu on poliisilla. Tutkinnasta (ja esim. lennokin tyypin tunnistamisesta) tiedottaa poliisi. Keskusrikospoliisi vastaa tapausten esitutkinnasta. Keskusrikospoliisi tutkii asiaa törkeänä yleisvaaran tuottamuksena. Rajavartiolaitos vastaa epäiltyä alueloukkausta koskevasta tutkinnasta. <h3 style="margin-bottom: 11px;">Naton rooli</h3> Puolustusvoimilla on jatkuva ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa ja yhdistelemme eri lähteistä saatavaa tietoa. Naton kanssa on valmisteltu myös menettelyt yhteisoperoinnista erilaisissa tilanteissa. Lopulta tärkein rooli alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa on kuitenkin Suomen viranomaisilla. <h3 style="margin-bottom: 11px;">Toimintaohjeet kansalaisille</h3> Sisäministeriö julkaisi eilen <a href="http://intermin.fi/-/viranomaisten-ohjeita-droonihavaintojen-varalle">tiedotteen</a>. Tiedotteen tarkoitus on vastata tilanteen herättämiin kysymyksiin. *** Päivitetty 31.3.2026 Ukraina käynnisti aikaisempaa laajemmat operaatiot Suomenlahden itäosassa olevia venäläisiä kohteita vastaan 22.3. sunnuntain ja 23.3. maanantain välisenä yönä. Iskut ja venäläisten torjuntatoimet ovat jatkuneet siitä lähtien. Puolustusvoimat on ollut koko tämä ajan droonien harhautumisen varalta tehostetussa valmiudessa. Sunnuntaina 29.3. lennokkeja harhautui ensimmäistä kertaa Suomen ilmatilaan. Kello 8.13 Suomen aluevesirajaa lähestyi Kotkan kaakkoispuolella hitaita drooneiksi oletettuja kohteita. Ilmavoimien hävittäjät sekä Merivoimien valmiusalus olivat paikalla valvomassa ja vartioimassa ilmatilaa. Ilmavoimat tunnisti ensimmäisen Suomen ilmatilaan tulleen droonin näköhavainnoin ja seurasi sitä näköetäisyydellä. Torjuntamahdollisuutta arvioitiin suhteessa sivullisille aiheutuvaan riskiin. Drooni törmäsi maahan Kouvolan pohjoispuolella. Poliisi eristi alueen. Kouvolan pohjoispuolelle pudonneessa droonissa oli alustavan viranomaisarvion mukaan kiinni räjähtämätön taistelukärki, minkä vuoksi drooni tehtiin turvalliseksi räjäyttämällä se hallitusti sunnuntai-iltana. Puolustusvoimat seurasi myös toista Kouvolan itäpuolelle pudonnutta droonia ilmavalvontatutkilla. Käynnissä oleva voimakas ja droonien kanssa samalla alueella sekä korkeudella ilmenevä lintujen muuttoliike vaikeuttaa tarkkaa hitaiden droonien seurantaa. Tästä droonista ei saatu näköhavaintoa. Drooni putosi Kouvolan itäpuolella alueelle, jossa tutkaseuranta katosi. Poliisi tiedotti sunnuntaina, että drooni on pudonnut Luumäen alueelle. Putoamispaikan ympäristöstä on löytynyt maahan levinneitä droonin osia, ja osien etsinnät ovat jatkuneet viranomaisten yhteistyönä. <h2 style="margin-bottom: 11px;">Toimintamalli rauhan aikana havaittaessa ilmatilaan tuleva drooni</h2> Ilmatilaa valvotaan jatkuvasti kiinteällä tutkaverkolla. Kiinteää tutkavalvontaa täydennetään muilla sensoreilla, kuten nyt tehostetussa valvonnassa liikkuvilla lähivalvontatutkilla. Jos Suomen ilmatilaa lähestyy tunnistamaton ilma-alus, esimerkiksi drooni, Ilmavoimat tehostaa valmiutta käskemällä päivystyshävittäjän lentotehtävälle. Päivystyshävittäjien määrää lisätään tarvittaessa tilanteen edellyttämälle tasolle. Rauhan aikana hävittäjät ovat ensisijainen torjuntakeino lennokkeja vastaan. Suomen ilmapuolustus kattaa noin 1 300 kilometriä maarajaa sekä laajat merialueet. Ilmatorjuntajärjestelmiä voidaan siirtää, mutta niitä ei voida sijoittaa jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämän vuoksi liikkuvat hävittäjät ovat keskeinen osa torjuntakykyä. Puolustusvoimat tehosti ilmapuolustuksen valmiutta ottamalla käyttöön päivystyshävittäjien rinnalle myös Merivoimien valvonta- ja ilmatorjuntakyvyillä varustettuja aluksia sekä Maavoimien helikoptereita. <h2>Droonien torjunnassa huomioitava sivullisten turvallisuus</h2> Puolustusvoimilla olisi ollut valmius torjua Kouvolan pudonnut drooni, mutta mahdollisten sivullisten vahinkojen välttämiseksi tulta ei käytetty. Päätös mahdollisesta torjunnasta perustuu harkintaan, jossa arvioidaan, aiheuttaako tilanne välittömän ja vakavan valtakunnan turvallisuutta vaarantavan uhkan. Tilanteessa on huomioitava lennokin aiheuttama uhka suhteessa sivullisille aiheutettuun vaaraan. Turvallisuusnäkökulmasta on selvää, että tässä tilanteessa ohjus- tai tykkiaseistusta ei käytetä asutuksen päälle. <h2>Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa</h2> Ukraina on jatkanut myös viime yönä drooni-iskuja Venäjälle. Suomeen ei ole toistaiseksi harhautunut enempää toisen maan drooneja. Operatiivisen toiminnan yksityiskohdista kuten valmiudensäätelystä tai muista varautumistoimenpiteistä ei tiedoteta yksityiskohtaisesti. Puolustusvoimat valvoo tarkasti ilmatilaa, ja jatkamme valmiuden ylläpitoa. Kaikki sotilaallinen toiminta erityisesti maamme lähialueilla on aina huomion arvoista ja aiheuttaa ymmärrettävästi huolta. Suomeen ei kuitenkaan kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Tue, 31 Mar 2026 08:59:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-toiminta-nakyy-kaakkois-suomessa 2026-03-31T08:59:00Z Everstiluutnantti Tommi Jääskeläinen Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentajaksi https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/everstiluutnantti-tommi-jaaskelainen-rovaniemen-ilmatorjuntapatteriston-komentajaksi Everstiluutnantti Tommi Jääskeläinen siirtyy Jääkäriprikaatiin Pääesikunnan suunnitteluosastolta. Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston nykyinen komentaja, everstiluutnantti Juha Kakko siirtyy Jääkäriprikaatista Pääesikuntaan. Mon, 30 Mar 2026 12:23:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/everstiluutnantti-tommi-jaaskelainen-rovaniemen-ilmatorjuntapatteriston-komentajaksi 2026-03-30T12:23:00Z Ilmavoimat ylläpitää tehostettua valmiutta ilmatilan valvontaan ja vartiointiin https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-yllapitaa-tehostettua-valmiutta Ilmavoimilla on ollut jatkuva tilannekuva lähialueelta. Sunnuntaiaamusta 29. maaliskuuta kello 8.13 alkaen Suomen aluevesirajaa lähestyi muutamia hitaita drooneiksi oletettuja kohteita. Ilmavoimen F/A-18 Hornet -hävittäjät olivat paikalla valvomassa ja vartioimassa ilmatilaa. Vallitsevassa tilanteessa turvallisuus edellyttää kohteiden tunnistamista drooneiksi näköhavainnoin. Lisäksi turvallisuus edellyttää aina ympäristön turvallisuuden varmistamista torjuntatilanteessa oheisvahinkojen välttämiseksi. Ilmavoimat seurasi kohdetta ja tunnisti yhden edellä mainituista kohteista kello 8.45 ukrainalaiseksi AN196-drooniksi Kouvolan eteläpuolella. Ohjaaja ei käyttänyt torjuntatulta oheisvahinkojen välttämiseksi. Drooni törmäsi maahan Kouvolan pohjoispuolella. Poliisi on eristänyt alueen. Osa mainituista valvonnalla havaituista kohteista tunnistettiin visuaalisesti lintuparviksi. Lisäksi maahan on tämänhetkisten vahvistettujen havaintojen mukaan törmännyt toinen drooni. Ilmavoimat jatkaa yhteistyössä puolustushaarojen ja muiden viranomaisten kanssa tilanteen seurantaa ja tilanteen mukaisen valmiuden ylläpitämistä. Sun, 29 Mar 2026 11:45:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/ilmavoimat-yllapitaa-tehostettua-valmiutta 2026-03-29T11:45:00Z Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki työvierailulla Ukrainassa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-kenraaliluutnantti-pasi-valimaki-tyovierailulla-ukrainassa – jatkoimme perehtymistä taistelukokemuksista oppimiseen eri aselajien ja suorituskykyjen näkökulmista. Tärkeää oli kuulla kenttäkomentajilta suoraan, miten maasodankäynti on kehittynyt kuluneen vuoden aikana. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla ja nähdä, miten miehittämättömiä järjestelmiä käytetään sekä aselajitehtävissä että kootussa johdossa eri taistelualueilla.&#xa0; – Ukraina on jatkanut kustannustehokasta ja innovatiivista uusien teknologioiden ja tekniikoiden kehitystyötä niin maavoimissa kuin muidenkin joukkojen toimesta, kertoo Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Koulutuskeskuksissa tutustuttiin sotilaiden erikoiskoulutukseen, etenkin lennokkien ja miehittämättömien järjestelmien osalta. Vierailun aikana pystyimme keskustelemaan eroista koulutus- ja operatiivisen toiminnan käyttötavoissa. Yksityiskohtaisia havaintoja kuultiin koulutuksessa olevilta sotilailta. – Droonikoulutuksessa keskeiset tekijät ovat soveltuvan ja oppimiskykyisen lennättäjän valinnan jälkeen riittävä simulaatioharjoittelu ja varsinaisten aitojen lentosuoritusten korkea määrä. Näiden taitojen lisäksi on hallittava taistelutekniikka ja toimintatavat etulinjassa. Taisteluja johtavissa johtoportaissa keskusteltiin alkuvuoden taisteluista ja perehdyttiin rintamatilanteeseen. Miehittämättömien järjestelmien käyttö yhdessä muun tulenkäytön kanssa on tuottanut merkittäviä kalusto- ja miehistötappioita hyökkääjälle. Komentajien, esikuntien ja joukkojen luottamus omaan osaamiseen ja suorituskykyyn jatkuu vahvana. Ukrainan puolustusteollisuuden tapaamisissa oli vaikuttavaa nähdä, miten kekseliäästi ja kustannustehokkaasti asejärjestelmiä tuotetaan vastaamaan maan asevoimien tarpeisiin. Puolustusteollisuuden yrityksillä on kyky ja tahto innovoida ja ratkaista teknologisia ongelmia ilman että yksikkökustannukset karkaavat käsistä. Sat, 28 Mar 2026 08:02:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maavoimien-komentaja-kenraaliluutnantti-pasi-valimaki-tyovierailulla-ukrainassa 2026-03-28T08:02:00Z Kuorma-autossa syttyi tulipalo Niinisalossa – ei henkilövahinkoja https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kuorma-autossa-syttyi-tulipalo-niinisalossa-ei-henkilovahinkoja Tulipalo on sammunut. Kuorma-autossa ei ollut ketään tulipalon syttyessä, eikä henkilövahinkoja syntynyt. Palon syytä selvitetään.&#xa0; Sat, 28 Mar 2026 07:01:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/kuorma-autossa-syttyi-tulipalo-niinisalossa-ei-henkilovahinkoja 2026-03-28T07:01:00Z Hiihdon sotilas-sm-kilpailut Rovaniemellä peruttu https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/hiihdon-sotilas-sm-kilpailut-rovaniemella-peruttu Paikallisten sääolosuhteiden vuoksi Pääesikunnan päätöksellä kilpailut on päätetty perua. Fri, 27 Mar 2026 11:32:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/hiihdon-sotilas-sm-kilpailut-rovaniemella-peruttu 2026-03-27T11:32:00Z Suuri Nato-harjoitus Cold Response 26 toi taloudellista hyötyä Pohjois-Suomeen https://puolustusvoimat.fi/-/suuri-nato-harjoitus-toi-miljoonaluokan-talousvaikutukset-pohjois-suomeen Harjoitusta varten liittolaiset tilasivat Suomesta monenlaisia palveluita ja tarvikkeita. Isäntämaatuen tilausten kokonaisarvo nousee noin neljään miljoonaan euroon. Hankintoihin ovat kuuluneet muun muassa polttoaineet, elintarvikkeet, tilapalvelut sekä kunnossapito kuten auraukset. Harjoitus toi merkittävän määrän asiakkaita alueen yrityksille ja palveluntarjoajille. Muun muassa kaupat ja ravintolat ovat palvelleet harjoitukseen osallistuneita joukkoja. Harjoituksen aikana Pohjois-Suomessa toimi tuhansia sotilaita useista maista (noin 3 400 Suomesta, 3 000 Ruotsista, 210 Yhdysvalloista, 600 Ranskasta, 150 Italiasta ja 130 Iso-Britanniasta). <h2>Isäntämaatuki mahdollistaa sujuvan yhteistyön</h2> Suomi toimi harjoituksessa keskeisessä roolissa tarjoamalla liittolaisille niin sanottua isäntämaatukea (Host Nation Support, HNS). Isäntämaatuki tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi tarjoaa liittolaisjoukoille tarvittavat olosuhteet toimia: infrastruktuurin, logistiset palvelut, huollon ja viranomaisyhteistyön. Toimiva isäntämaatuki mahdollistaa sen, että liittolaisjoukot voivat keskittyä omaan ydintehtäväänsä eli harjoitteluun ja yhteistoiminnan kehittämiseen. <h2>RSOM varmistaa joukkojen tehokkaan vastaanoton ja siirtymisen</h2> Tärkeä osa harjoituksen onnistumista on myös RSOM-toiminta (Reception, Staging and Onward Movement). RSOM kattaa joukkojen vastaanoton, ryhmittämisen ja siirtymisen harjoitusalueille sekä harjoituksen loputtua joukkojen maasta poistumisen järjestelyt.&#xa0; Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi joukkojen, ajoneuvojen ja kaluston saapumisen koordinointia, välivarastointia sekä turvallista ja aikataulutettua siirtymistä harjoitusalueille. Hyvin suunniteltu RSOM-toiminta varmistaa, että suuretkin joukkomäärät liikkuvat tehokkaasti ja turvallisesti. Fri, 27 Mar 2026 11:30:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/suuri-nato-harjoitus-toi-miljoonaluokan-talousvaikutukset-pohjois-suomeen 2026-03-27T11:30:00Z Puolustusvoimat turvaa Suomen alueellisen koskemattomuuden kaikissa tilanteissa https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-turvaa-suomen-alueellisen-koskemattomuuden-kaikissa-tilanteissa Puolustusvoimat seuraa yhdessä liittolaisten kanssa lähialueen tapahtumia tarkasti, ja olemme suunnitelleet toimintamme siten, että valvomme ja turvaamme maamme alueellisen koskemattomuuden kaikissa olosuhteissa vuoden jokaisena päivänä. Meillä on reaaliaikainen tilannekuva lähiympäristömme sotilaallisesta toiminnasta ja säätelemme omaa valmiuttamme tarpeen mukaisesti.&#xa0; Puolustusvoimat on varautunut miehittämättömien ilma-aluksien torjuntaan osana monikerroksista ilmapuolustusjärjestelmää, ja Puolustusvoimilla on kyky torjua Suomen ilmatilaan tarkoituksellisesti tai tahattomasti luvatta tulevat miehittämättömät ilma-alukset. Vallitsevassa tilanteessa toiminta näkyy erityisesti Kaakkois-Suomen ja itäisen Suomenlahden alueella Ilmavoimien hävittäjien sekä Merivoimien valmiusalusten tehtävinä. Fri, 27 Mar 2026 06:27:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimat-turvaa-suomen-alueellisen-koskemattomuuden-kaikissa-tilanteissa 2026-03-27T06:27:00Z Ilmavoimien ylilento Kajaanissa 27. maaliskuuta https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/hornet-ylilento_kajaanissa_27.3.2026 Ilmavoimat kunnioittaa 60-vuotiaan Kainuun prikaatin perinnepäivää perjantaina 27. maaliskuuta klo 10 Hornet-ylilennolla Kajaanissa. Lento lennetään yhdellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä Kainuun prikaatin varuskunnan yli. Lentotoiminnalla on säävaraus. Lentotoiminnan yksityiskohdat voivat muuttua ennakkoon tiedotetuista esimerkiksi vallitsevien lento-olosuhteiden vuoksi. Thu, 26 Mar 2026 11:57:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/hornet-ylilento_kajaanissa_27.3.2026 2026-03-26T11:57:00Z Karjalan lennoston Suojausyksikön suojausharjoitus 20.‒24.4.2026 https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-20.-24.4.2026 20.‒24.4.2026 pidettävään suojausharjoitukseen osallistuu Karjalan lennoston henkilöstöä, saapumiserien 1/26 ja 2/25 saapumiserien varusmiehiä sekä reserviläisiä. Harjoituksen johtaa Suojausyksikön varapäällikkö kapteeni Teemu Teppola. Tukikohdan ulkopuolisilla harjoitusalueilla Ruskeamäki – Ranta-Toivala – Jännevirta – Lotteinen -alueella Puolustusvoimat voi sulkea tilapäisesti pieniä teitä, jotta ulkopuoliset eivät altistu paukkupatruunoiden aiheuttamalle melulle. Lisäksi huomioitavaa on, että alueilla liikkuu sotilasajoneuvoja ja harjoitusjoukkoja. Harjoitusalueen asukkaiden liikennöinti kiinteistöilleen mahdollistuu koko harjoituksen ajan. Alueella asuvien henkilöiden tulee valmistautua esittämään voimassa olevan henkilöllisyystodistus. Ruskeamäki – Ranta-Toivala – Jännevirta – Lotteinen -alueella harjoituksesta ei aiheudu asukkaiden liikennöintiin rajoituksia. Karjalan lennosto pitää harjoitusalueen Ruskeamäki – Ranta-Toivala – Jännevirta – Lotteinen -asukkaille suojausharjoitusta koskevan infotilaisuuden keskiviikkona 8.4.2026 klo 17 alkaen Keltun talolla, osoite: Keltuntie 40, 70900 Toivala. Lisätiedot: Harjoituksen johtaja kapteeni Teemu Teppola 0299 800(PV vaihde) Yleistiedoksianto Kuopion ja Siilinjärven alueilla sijaitsevien yksityisten kiinteistöjen tilapäisestä käyttämisestä Puolustusvoimien sotilaalliseen harjoitustoimintaan ja liikkumisen rajoittamisesta harjoitusalueilla 20.‒24.4.2026&#xa0; <a href="https://puolustusvoimat.fi/-/yleistiedoksianto-karjalan-lennoston-paatos-23.3.2026" style="color:#0563c1; text-decoration:underline">Yleistiedoksianto - Karjalan lennoston päätös 23.3.2026 - Puolustusvoimat</a> Thu, 26 Mar 2026 06:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951206/karjalan-lennoston-suojausyksikon-suojausharjoitus-20.-24.4.2026 2026-03-26T06:33:00Z Rovaniemellä hiihdetään sotilasmestaruuksista maalis-huhtikuun vaihteessa https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/rovaniemella-hiihdetaan-sotilasmestaruuksista-maalis-huhtikuun-vaihteessa Maasto- ja ampumahiihto järjestetään Toramon ampumahiihtostadionilla. Rynnäkkökivääriampumahiihto- ja partiohiihtokilpailut siirretään sääolosuhteista johtuen Pahkamaalta Toramo-Pöyliövaaraan. Varusmiesten maastohiihdon sotilassuksisarja järjestetään Someroharjun varuskunta-alueella. Kilpailuohjelma (luonnos) Muutokset mahdollisia aikoihin ja suorituspaikkoihin. Viime hetken muutokset julkaistaan viimeistään joukkueenjohtajien puhuttelussa maanantaina 30.3.2026. Maanantai 30.3. 18.00 Kilpailujen avajaiset, Sotilaskoti Tiistai 31.3. Toramon ampumahiihtostadion&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0; 09.30 Maastohiihto, vapaa hiihtotapa 13.00 Ampumahiihto Keskiviikko 1.4. Toramo&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0;&#xa0; 08.30 – 16.00 Rynnäkkökivääriampumahiihto 10.00 Rk-ampumahiihto vm ja naiset, perinteinen hiihtotapa 14.00 Rk-ampumahiihto henkilökunta, perinteinen hiihtotapa 17.00 Maastohiihto VM-sotilassuksisarja, yhteislähtö, viestihiihto 5 x 1km, vapaa hiihtotapa Someroharjun varuskunta-alue Torstai 2.4. Toramo-Pöyliövaara 09:30 Partiokilpailu Jääkäriprikaati toivottaa kilpailijat tervetulleiksi hiihdon sotilas-SM-kilpailuihin Rovaniemelle.&#xa0;Yleisö on tervetullut seuraamaan kilpailuja Toramon ampumahiihtostadionille. Sotilaskoti palvelee stadionilla. Mon, 23 Mar 2026 14:53:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/rovaniemella-hiihdetaan-sotilasmestaruuksista-maalis-huhtikuun-vaihteessa 2026-03-23T14:53:00Z Nolla vakavaa onnettomuutta – Nato-suurharjoitus Cold Response 26 päättyi https://puolustusvoimat.fi/-/nolla-vakavaa-onnettomuutta-nato-suurharjoitus-cold-response-26-paattyi Harjoituksen onnistumisen taustalla oli poikkeuksellisen laaja ennakkosuunnittelu ja jatkuva, vaiheittainen riskien arviointi. Turvallisuusjohtamisen keskiössä oli viranomaisten välinen yhteistyö, jossa lääkintä-, pelastus- ja poliisivoimat toimivat saumattomasti yhteen sotilasorganisaation kanssa. – Näin laajassa harjoituksessa turvallisuus on suunnittelun, koulutuksen ja jatkuvan tilannekuvan ylläpidon tulos, kertoo Puolustusvoimien palvelusturvallisuusupseeri, majuri Juha Hirsimäki. <h2>Liikenne ja muuttuva sää suurimpina haasteina</h2> Harjoituksen kriittisimmäksi riskiksi tunnistettiin liikenne yleisillä teillä, erityisesti joukkojen keskitys- ja paluumarssien aikana. Turvallisuuden varmistamiseksi marssirivistöt porrastettiin ja liikennettä ohjasivat suomalais-ruotsalaiset yhteispartiot. Riskienhallintaa vaikeutti Lapin vaihteleva sää, sillä vesisade pehmensi tiestöä ja muutti lumipolanteet vaaralliseksi loskaksi. Toisena merkittävänä riskinä korostui toiminta harjoitusalueen pehmeässä ja suoperäisessä maastossa. Paksun lumikerroksen alla olevat sulat purot ja suot yllättivät osan mekaanisista joukoista, jotka eivät olleet tottuneet arktiseen maastoon. <h2>"Luonnon ehdoilla mutta ei sen armoilla"</h2> Arktiset olosuhteet vaativat sotilailta korkeaa perusosaamista. Märkä lumi, kova tuuli ja kosteus asettivat henkilöstön toimintakyvyn koetukselle. Toimintakyvyn lasku lisää virhearviointien riskiä merkittävästi. – Arktisella alueella on toimittava luonnon ehdoilla mutta ei sen armoilla. Sotilaiden on tiedettävä ja osattava, kuinka pidetään itsensä lämpimänä ja kuivana ja kuinka pystytään kuivamaan varusteet, Jääkäriprikaatin työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, kapteeni Ari Järveläinen painottaa. Turvallisuutta vahvistettiin myös teknisesti. Koska Rovajärven pohjoisosien GSM- ja Virve-verkkojen katvealueet vaikeuttivat hätäviestintää, alueelle järjestettiin harjoituksen ajaksi tilapäisiä tukiasemia viiveettömän avunsaannin varmistamiseksi. <h2>Saumaton ilmatilan hallinta ja pelastusvalmius</h2> Vilkas lentotoiminta sovitettiin yhteen siviili-ilmailun kanssa tarkalla koordinaatiolla. Turvallisuuden takeena oli jatkuva pelastusvalmius. Puolustusvoimien helikopteri päivysti Rovaniemellä, ja lisäksi Ruotsin kaksi helikopteria olivat valmiudessa pelastustehtäviin. Lentoturvallisuus perustui pitkälti Nato-maiden väliseen yhteensopivuuteen. Yhteiset standardit ja menetelmät takasivat sen, että eri maiden kalusto ja henkilöstö toimivat yhtenäisesti. – Vuosien kokemus vaativissa olosuhteissa on muovannut tekniset järjestelmät sekä menettelyt toimiviksi. Tarvittaessa tuemme muualta tulleita liittolaisia kalustolla sekä ammattitaidollamme, lentoturvallisuuspäällikkö Pasi Luoma-aho kertoo. <h2>Yhteinen turvallisuuskulttuuri</h2> Monikansallisuus huomioitiin vertailemalla eri maiden varomääräyksiä ja valitsemalla käyttöön aina tiukin mahdollinen säädös. Suomessa järjestettävä Safety Officer Course on jo vuosia yhtenäistänyt Pohjoismaiden ja muiden liittolaisten turvallisuustoimintaa. – Turvallisuuden kannalta keskeisimpien riskien hallintatoimenpiteet, matalan kynnyksen ilmoitusmenettely, reaaliaikainen tilannekuva, välittömät korjaavat liikkeet ja harjoitusjoukkojen asenne mahdollistivat turvallisen harjoitusympäristön, ja näin vakavilta tapaturmilta vältyttiin koko harjoituksen ajan, Hirsimäki kertoo. Mon, 23 Mar 2026 13:20:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/nolla-vakavaa-onnettomuutta-nato-suurharjoitus-cold-response-26-paattyi 2026-03-23T13:20:00Z Neuvostoliittolainen IS-2-panssarivaunu ensimmäistä kertaa suomalaiseen museoon https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/neuvostoliittolainen-is-2-panssarivaunu-ensimmaista-kertaa-suomalaiseen-museoon Neuvostoliittolainen IS-2-vaunutyyppi oli vuonna 1944 Neuvostoliiton moderneinta ja raskainta vaunukalustoa, ja vaunuja osallistui muun muassa Kannaksen taisteluihin.&#xa0; IS-2 saapuu Suomeen maanantaina 23.3., minkä jälkeen se kuljetetaan Panssarimuseoon Parolaan. IS-2:n saavuttua Panssarimuseolle vaihtokauppaan kuuluva Sturmgeschütz Ps 531-35 aloittaa matkansa Tsekkiin. Kuljetuksista vastaa Tsekin puolustusvoimat.&#xa0; Vaihtokaupan jälkeen Sotamuseon kokoelmiin jää edelleen useita rynnäkkötykkejä.&#xa0; Sotamuseon johtaja Harri Huusko muistelee, että IS-2-vaunun puuttuminen suomalaismuseoiden näyttelyesineistöstä on ollut pitkään tunnistettu haaste. ”Kun aloitin Sotamuseolla yli kaksikymmentä vuotta sitten, kyselin tämän neuvostopanssarin perään. Silloin IS-2:n saaminen Suomeen oli mahdotonta. On upea asia, että viimein vaunu saadaan kokoelmiimme ja sijoitettua Panssarimuseolle.” Suomeen saapuva IS-2 (IS122-40223) on 93. valmistettu kyseisen tyypin panssarivaunu. Se osallistui toisen maailmansodan aikana taisteluihin Ukrainan rintamalla. Neuvostoliitto käytti IS-2-kalustoa Suomea vastaan 1944 suurhyökkäyksen aikana, jolloin suomalaiset tuhosivat niitä Karjalan kannaksen maastossa, mutta yhtään vaunua ei saatu sotasaaliiksi.&#xa0; Vaunua kunnostetaan, ja siihen pääsee jo&#xa0;tutustumaan Panssarimuseolla.&#xa0; Muokattu 25.3.2026 viimeistä virkettä. Alkuperäisessä versiossa luki virheellisesti, että yleisö pääsee tutustumaan vaunuun vasta myöhemmin keväällä.&#xa0;&#xa0; Mon, 23 Mar 2026 11:48:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/neuvostoliittolainen-is-2-panssarivaunu-ensimmaista-kertaa-suomalaiseen-museoon 2026-03-23T11:48:00Z Odotettu ”Studying tactics” -oppikirja on nyt saatavilla https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/odotettu-studying-tactics-oppikirja-on-nyt-saatavilla &#xa0; <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3575-0" target="_blank">Studying tactics</a> (toim. Janne Tähtinen ja Juuso Säämänen) on selkeä oppikirja operaatiotaidon ja taktiikan tutkimusopetuksen sekä opinnäytteiden laadinnan tueksi. Oppikirja sisältää taustoituksen tieteenfilosofian perusteista operaatiotaidon ja taktiikan tutkijoille, tutkimusopetuksessa käytettävät taktiikan tutkimuksen peruskäsitteet, tutkimusprosessin vaiheineen sekä operaatiotaidon ja taktiikan tutkimukseen soveltuvien tutkimusmenetelmien esittelyluvun. Perusasioita, joita myös sotatieteiden tohtoriopiskelijat ja ammattitutkijat voivat hyödyntää. ”Ei pidä kuitenkaan kuvitella, että kädessänne on viisasten kivi, jolla selviää oman opinnäytteensä tekemisestä”, everstiluutnantti Tähtinen huomauttaa.&#xa0; Oppikirjan on laatinut kahdeksanhenkinen kirjoittajaryhmä. Kirjoittajiin kuului kaksi sotilasprofessoria ja yksi apulaissotilasprofessori, kolme Sotataidon laitoksen tutkimusryhmän johtajaa, neljä Sotataidon laitoksen tutkimusryhmän tutkimusmenetelmäopettajaa, kuusi yleisesikuntaupseeria sekä kolme sotatieteiden tohtoria ja neljä sotatieteiden tohtoriopiskelijaa. ”Studying tactics -oppikirja on Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen tutkimusryhmän tutkimusmenetelmällinen voimannäyttö. Siinä on nykyaikaisesti, mutta kuitenkin operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksen perinteitä kunnioittaen, esitetty selkeästi ja perusteellisesti, miten taktiikan tutkimusta tehdään”, Sotataidon laitoksen entinen johtaja, eversti (evp.) Petteri Kajanmaa muistuttaa.&#xa0; <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3575-0" target="_blank">Studying tactics</a> on avoimesti saatavilla<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3575-0" target="_blank"> julkaisuarkisto Doriassa</a>&#xa0;kuten myös aiempi suomenkielinen versio<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3291-9" target="_blank"> Näin tutkin taktiikkaa</a>.&#xa0; Mon, 23 Mar 2026 09:00:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1951210/odotettu-studying-tactics-oppikirja-on-nyt-saatavilla 2026-03-23T09:00:00Z Prikaatikenraali Jami Virta Pääesikunnan hallintopäälliköksi https://puolustusvoimat.fi/-/prikaatikenraali-jami-virta-paaesikunnan-hallintopaallikoksi Virta on palvellut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2024. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä ja sektorijohtajana Pääesikunnassa sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin 4.6.2024.&#xa0; Pääesikunnan hallintopäällikkö on uusi tehtävä kenraalikunnassa. Hallintopäällikkö koordinoi Suomen Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneitä Pääesikunnan tehtäviä. &#xa0; Fri, 20 Mar 2026 11:06:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/prikaatikenraali-jami-virta-paaesikunnan-hallintopaallikoksi 2026-03-20T11:06:00Z Tutkimuskatsaus Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria muovaavista intressiryhmistä https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-euroopan-turvallisuusarkkitehtuuria-muovaavista-intressiryhmista Euroopan nykyinen turvallisuusarkkitehtuuri pohjautuu toisen maailmansodan jälkeiseen, kylmän sodan muovaamaan asetelmaan, jossa keskeisiä toimijoita ovat Pohjois-Atlantin liitto (Nato), Euroopan unioni (EU) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj). &#xa0;Viime vuosina erityisesti Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka, Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnanmuutokset sekä turvallisuusinstituutioiden sisäiset haasteet ovat horjuttaneet tätä järjestelmää ja lisänneet epävarmuutta Euroopan turvallisuudesta. Näiden tekijöiden seurauksena monet Euroopan valtiot ovat alkaneet vahvistaa puolustustaan ja edistää laajempaa turvallisuusyhteistyötä. Yksi suurimmista kysymyksistä on tasapainoilu historiallisesti vahvan transatlanttisen kumppanuuden ja EU:n itsenäisen toimijuuden välillä. Lisäksi erilaiset suhteet Venäjään ja muihin suurvaltoihin vaikuttavat maiden näkemyksiin Euroopan turvallisuusyhteistyöstä. Haasteita lisää se, että turvallisuusinstituutiot ja muut monenkeskiset ja kahdenväliset puolustusyhteistyömuodot menevät osittain päällekkäin, ja instituutioiden sisäiset jännitteet heikentävät niiden tehokkuutta. Viime aikoina virallisten turvallisuusorganisaatioiden ulkopuolella toimivat joustavammat yhteistyömuodot ovatkin nousseet suurempaan rooliin. 2026:3&#xa0;<a data-extension="pdf" data-size="677kB" data-uuid="7df9a7b3-7ee6-d4a5-7c66-94fb7b23f9b0" href="https://puolustusvoimat.fi:8443/documents/1951253/2815786/PVTUTKL_Tutkimuskatsaus_2026-3_Ranta.pdf/7df9a7b3-7ee6-d4a5-7c66-94fb7b23f9b0?t=1772545283601" target="_blank">Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria muovaavat intressiryhmät</a> <h2>Lisätietoja</h2> Lisätietoja antaa tarvittaessa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija MA, LLM Helena Ranta. <a href="https://puolustusvoimat.fi/web/tutkimus/tutkimuslaitoksen-julkaisut#tutkimuskatsaukset" target="_blank">Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin tutkimuskatsauksiin.</a> Thu, 19 Mar 2026 06:33:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/tutkimuskatsaus-euroopan-turvallisuusarkkitehtuuria-muovaavista-intressiryhmista 2026-03-19T06:33:00Z Maasotakoulusta kotiutuu 66 varusmiestä https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulusta-kotiutuu-66-varusmiesta Reserviin lähtevät ovat palvelleet 255 vrk Haminassa lääkintä-, sotilaspoliisi-, tietotekniikka- ja viestintätehtävissä. He ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 2/25 eli viime vuoden heinäkuussa.&#xa0; Lue lisää varusmiespalveluksen eri tehtävistä <a href="https://intti.fi/intti-edessa">Intti.fi</a> -sivustolta. Wed, 18 Mar 2026 14:24:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/maasotakoulusta-kotiutuu-66-varusmiesta 2026-03-18T14:24:00Z Ranskalainen pataljoona vahvistaa pohjoisen puolustusta koko kevään https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ranskalainen-pataljoona-vahvistaa-pohjoisen-puolustusta-koko-kevaan Cold Response 26 -harjoituksen aikana Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki nimitettiin Ranskan kunnialegioonan (Légion d’Honneur) upseeriksi. Välimäki sai tunnustuksen sitoutumisestaan ranskalais-suomalaiseen yhteistyöhön. Tämä Napoléonin perustama ritarikunta on Ranskan korkein kunniaritarikunta. Ranskan ja Suomen maavoimilla on ollut jo pitkään yhteisiä koulutuksia, harjoituksia ja muuta toimintaa. Yhteistyö mahdollistaa Ranskan ja Suomen maavoimien yhteistoimintakyvyn ja keskinäisten suhteiden vahvistamisen. Vuodesta 2017 lähtien Suomen Maavoimat on lähettänyt komppanian osaksi Ranskan pataljoonaa UNIFIL-operaatioon Libanoniin. Tämä on erinomainen esimerkki yhtenäisenä joukkona toimimisesta. Meneillään olevan Cold Response 26 -harjoitukseen Ranskan Maavoimat on lähettänyt pataljoonan kokoisen joukon, jota vahvistaa italialainen komppania. Ulkomaiset joukot ovat suomalaisen jääkäriprikaatin komennossa. Samaan aikaan Ranska on sijoittanut pataljoonan maihinnousutukialukselle Pohjois-Norjaan. –&#xa0;Suomessa toimiminen mahdollistaa sen, että maidemme maavoimat oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja pystyvät valmistautumaan yhteiseen toimintaan tulevaisuudessa. Yhteistyömme on vahvistunut ja syventynyt entisestään Suomen liityttyä Natoon. Koulutus ja harjoitukset antavat meille mahdollisuuden oppia toisiltamme. Cold Response 26 -harjoitus vahvistaa kykyämme toimia pohjoisella alueella ja osoittaa sitoutumistamme Naton turvallisuuteen, sanoo Ranskan Maavoimien varakomentaja Kenraaliluutnantti Patrick Justel. CORE26-harjoituksen jälkeen yksi 27. Vuoristojalkaväkipataljoonan komppania jatkaa toimintaa jääkäriprikaatin kanssa Pohjois-Suomessa toukokuuhun saakka. Joukot käyttävät kevään aikana suomalaisia kalustoa, kuten Nordic Response 24 -harjoituksessa. –&#xa0;Cold Response 26 -harjoitus antaa hyvän mahdollisuuden kouluttaa ja harjoitella toimintaa Pohjoisessa, mitä ranskalaiset joukot ovat tehneet aiemminkin, mutta nyt Suomessa italialaisten, ruotsalaisten, yhdysvaltalaisten ja suomalaisten joukkojen kanssa. Kun opimme toisiltamme, olemme vahvempia yhdessä, sanoo Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Kumppanuus Pohjoismaisten liittolaisten kanssa talvi- ja mahdollisesti kesäkuukausienkin aikana vaatii tietynlaista koulutusta ja kalustoa. Lisäksi tämä yhteistyö mahdollistaa Ranskan Maavoimien nopean reagoinnin ja joukkojen lähettämisen sinne, missä kansallinen etu on uhattuna ja liittolaisten koskemattomuus vaarantunut. Wed, 18 Mar 2026 12:49:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/ranskalainen-pataljoona-vahvistaa-pohjoisen-puolustusta-koko-kevaan 2026-03-18T12:49:00Z Karjalan prikaatista kotiutuu 120 varusmiestä reserviin https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatista-kotiutuu-120-varusmiesta-reserviin Reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 2/25. Varusmiehet ovat suorittaneet palveluksensa erikoisosaamista vaativissa miehistötehtävissä, joissa palvelusaika on 255 vuorokautta. Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään omaa aikaisempaa osaamistaan siviilistä ja syventämään omia taitojaan. Erityiskoulutettuja varusmiehiä palvelee muun muassa viestintä-, tietotekniikka- ja lääkintäaloilla. Lisäksi erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee sotilaspoliiseina. Wed, 18 Mar 2026 12:39:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/karjalan-prikaatista-kotiutuu-120-varusmiesta-reserviin 2026-03-18T12:39:00Z Panssariprikaati kotiuttaa 114 varusmiestä reserviin https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/panssariprikaati-kotiuttaa-114-varusmiesta-reserviin Reserviin siirtyvät varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa saapumiserässä 2/25. He ovat palvelleet erikoisosaamista vaativissa miehistötehtävissä, joissa palvelusaika on 255 vrk. Erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee muun muassa oikeudellisella ja kirkollisella alalla sekä viestintä-, tietotekniikka-, lääkintä- ja tiedustelualoilla. Lisäksi erikoiskoulutettuja varusmiehiä palvelee myös sotatieteellisen tutkimuksen parissa ja sotilaspoliiseina.&#xa0; Erityistehtävissä varusmiehet pääsevät hyödyntämään omaa siviiliosaamistaan, syventämään taitojaan ja hankkimaan työkokemusta sekä kontakteja tulevaisuuteen. Erityistehtäviin koulutetaan 15 prosenttia kaikista varusmiehistä. &#xa0; &#xa0; Wed, 18 Mar 2026 12:38:00 GMT https://puolustusvoimat.fi/-/1950813/panssariprikaati-kotiuttaa-114-varusmiesta-reserviin 2026-03-18T12:38:00Z