Kuva Puolustusvoimat, Jarno Kovamäki.

Siviilinä tai sotilaana

Puolustusvoimissa jokaisen työpanos on tärkeä. Uskottava puolustuskyky edellyttää toimintakykyistä ja osaavaa sotilas- ja siviilihenkilöstöä. Toimintaympäristön nopea muutos näkyy asiantuntijatehtävien määrän lisääntymisenä.

Siviilitehtävät

Puolustusvoimien 12 000 työntekijästä 4 000 on siviilejä. Kolmannes heistä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Siviileiltä edellytämme tehtävään soveltuvaa osaamista, koulutusta ja työkokemusta – emme varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on lähes puolet.

Sotilastehtävät

Upseerien osuus puolustusvoimien henkilöstöstä on noin neljäsosa. He työskentelevät johto-, suunnittelu- ja koulutustehtävissä. Tehtäväkierto ja runsas täydennyskoulutus ovat osa jokaisen upseerin uraa. Useimmat upseerit osallistuvat myös kansainvälisiin tehtäviin.

Puolustusvoimissa palvelee noin 2 000 aliupseeria. Aliupseereita työskentelee erityisesti kouluttajan tehtävissä. He toimivat myös esimerkiksi sotilassoittajina. Jokaiselle aliupseerille koulutetaan hänen tehtävässään tarvitsemansa osaaminen. Työtehtävät edellyttävät hyvän fyysisen kunnon lisäksi myös rauhallisuutta ja malttia. Aliupseerit käyttävät työssään sotilas- tai virkapukua.

Erikoisupseerit ovat oman alansa asiantuntijoita, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon. Erikoisupseerit ovat siviilikoulutettuja sotilaita ja heidän osaamisensa syntyy tehtävään soveltuvan siviilikoulutuksen sekä työkokemuksen kautta. Pääsääntöisesti erikoisupseerilta vaaditaan myös aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittamista. Useimmat heistä ovat koulutukseltaan insinöörejä tai diplomi-insinöörejä, mutta myös esimerkiksi papit ja kapellimestarit sekä osa lääkäreistä on erikoisupseereita. He käyttävät työssään puolustusvoimien virkapukua ja sotilasarvoja.

Monen aliupseerin ja upseerin ura puolustusvoimissa on alkanut sopimussotilaana. Useimmiten sopimussotilaat ovat juuri kotiutuneita reserviläisiä, jotka hakeutuvat varusmiespalveluksensa jälkeen puolustusvoimiin töihin 6–12 kuukaudeksi. Yleensä sopimussotilaat palvelevat kouluttajatehtävissä joukko-osastossa, jossa he suorittivat varusmiespalveluksen. Avoimista sopimussotilastehtävistä voi tiedustella suoraan siitä joukko-osastosta, jossa on kiinnostunut työskentelemään

Sotilastehtävät edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. Rekrytointiin kuuluukin 12 minuutin juoksutesti (Cooperin testi), jossa on saavutettava vähintään tyydyttävä tulos sotilashenkilöstölle ikäluokittain ja sukupuolittain määritetyn taulukon mukaisesti.

Uratarinat

Tommi rakensi taistelukameratiimin

Tommi rakensi taistelukameratiimin

Tommi Kangasmaa, strategisen viestinnän suunnittelija, Pääesikunnan viestintäosasto

Kuva Puolustusvoimat"Olen ollut Puolustusvoimien palveluksessa 17 vuotta. Sitä ennen olen työskennellyt Museovirastolla sekä tuottajana audiovisuaalisen suunnittelun ja toteutuksen alalla siviiliyhtiössä, jossa tein mainoksia ja elokuvia. Koulutukseltani olen valtiotieteiden kandi, opistoupseeri ja tv-tuottaja.

26-vuotiaana lähdin Maanpuolustusopistoon Lappeenrantaan. Oli sellainen tunne, että jos en käy kokeilemassa, millaista puolustusvoimissa on olla töissä, jää harmittamaan. Hain puolen vuoden jälkeen kadettikouluun, mutta en tullut valituksi ikäni vuoksi.

Olen ollut kouluttajan tehtävissä Kaartin jääkärirykmentissä ja Kaartin esikunnan koulutustoimistossa. Vuonna 2004 siirryin Pääesikuntaan tuottajaksi. Olin silloin Naton työryhmässä ja kuulin ruotsalaisilta taistelukamerakyvystä. Ehdotin, että rakennetaan meillekin vastaava. Sen parissa olen nyt työskennellyt useita vuosia ja lopputuloksena saatiin puolustusvoimille taistelukamerasuorituskyky.

Nykyisessä tehtävässäni suunnittelen pitkäaikaisia viestintäsuunnitelmia, joiden pitäisi vahvasti ohjata viestinnän toimialaa. Informaatio-operaatioiden ja puolustusvoimien laaja-alainen tunteminen on työssäni oleellista. Tarvitaan myös sosiaalisuutta, medialukutaitoa, laajaa kiinnostusta eri asioihin ja tarkkaa kielellistä osaamista.

Työnantaja tukee monin tavoin

Aloitan työpäiväni yleensä pureutumalla kiinni suunnittelu- ja kirjoitustyöhön. Luen aiheeseen liittyvää materiaalia, käyn läpi toimintasuunnitelmia ja strategian eri osia ja muuta vastaavaa. Sen jälkeen käytän muutaman tunnin aikaa maailman tapahtumien seuraamiseen, luen media-analyysejä ja seuraan sosiaalista mediaa. Yleensä pidän päivällä noin tunnin tauon, jolloin luen jotain aivan muuta. Päivän päätteeksi käyn läpi hallinnollisia asioita ja vastailen sähköposteihin.

Työnantaja ottaa mielestäni hyvin huomioon esimerkiksi perheen tuomat haasteet ja vastuut; työajat ovat joustavat ja joitain tehtäviä voi hoitaa etätyönä. Työajalla on mahdollisuus viikkoliikuntaan ja työnantaja tukee kouluttautumista. Työssä huonointa on se, että opistoupseerin urapolku on tällä alalla aika nopeasti nähty. Tehtäväni lukeutuu nyt opistoupseerien ylimpään vaativuustasoon. Työssäni käytän omaa kasvanutta ammattitaitoani asioiden valmisteluun ja ohjailuun – johtajatehtävissä ei tarvitse tässä tehtävässä toimia.

Tulevaisuuden suhteen olen avoin uusille vaihtoehdoille, mutta ei harmita, vaikka palvelisin eläkkeelle asti sotilaana. Senkin jälkeen teen varmasti vielä töitä. Olen tyytyväinen työnantajaan, joten ei ole tarvetta lähteä muualle. Työssä on myös kansainvälinen ulottuvuus, sillä Puolustusvoimat on maailmalla laajasti verkottunut."

Minna on muutosjohtamisen osaaja

Minna on muutosjohtamisen osaaja

Minna Pohja, siviilihenkilöstöalan toimialajohtaja, Puolustusvoimien logistiikkalaitos

Kuvassa Minna Pohja. Kuva Puolustusvoimat."Tulin Puolustusvoimille töihin koulutussihteeriksi Satakunnan lennostoon vuonna 1996. Aiempi työhistoriani oli muualla valtiolla, kuten verohallinnossa ja työvoimahallinnossa. Äitiyslomani oli juuri päättynyt ja siirryimme perheeni kanssa Tampereen seudulle. Pidin Puolustusvoimia houkuttelevana ja miellyttävänä työnantajana.

Tehtävässäni toimin itsenäisesti siviilihenkilöstön palvelusuhteeseen liittyvien asioiden suunnittelijana, valmistelijana, kehittäjänä, hoitajana ja erityisasiantuntijana. Tehtävääni liittyvät suunnittelu- ja kehittämistehtävät sekä vuorovaikutus kohdentuvat henkilöstöalan toiminnan suunnitteluun, organisointiin, työantajakuvaan ja rekrytointiin, esimiestoimintaan ja johtamiseen, osaamiseen, seuraajasuunnitteluun, palkitsemiseen ja palvelussuhteen ehtoihin, henkilöstön toimintakykyyn sekä henkilöstön määrään ohjaavaan suunnitteluun. Henkilöstön ohjaus ja tukeminen ovat päivittäistä työskentelyä henkilöstön kanssa.

Työssäni tarvitaan laajaa ja syvällistä henkilöstöalan kokonaistoimintakentän osaamista henkilöstövoimavarojen johtamiseen liittyvän päätösvalmistelun onnistumiseksi. Minulta edellytetään muun muassa henkilökohtaista uskottavuutta ja kommunikaatiotaitoja, oleellisen hahmottamista, osien ja kokonaisuuksien hallintaa, syvää muutosdynamiikan ja prosessien ymmärtämistä, hyvää hallinto- ja julkisoikeuden osaamista, työ- ja virkamieslainsäädännön tuntemusta. Tehtävään kuuluu tuntea myös hallintoriita- ja hallintolainkäytön perusasiat. Laaja henkilöstöjohtamisen osaaminen syntyy kokemuksen kautta.

Empatia on tärkeä osa työtä

Työssäni tarvitaan myös hyvää tilanteenhallintaa, taitoa rakentaa luottamusta, tilanneherkkyyttä sekä taitoa ihmisten yksilölliseen kohtaamiseen. Paineensietokyvyn ja vuorovaikutustaitojen on oltava vahvoja. Välillä pitää muistaa nauraa asioille - hymy ja iloisuus kantavat pitkälle.

Pidän suunnittelu- ja kehittämistehtävistä henkilöstöalalla. Parasta on se, kun kokee, että pystyy vaikuttamaan johonkin suurempaan. Työssäni haastavaa on erilaisten keinojen, menettelyjen, vaihtoehtojen ja uusien näkökulmien etsiminen säädösten rajoissa pysyen ja niitä soveltaen. Välttämättä minulle esitettyihin kysymyksiin en osaa vastata, jolloin otan asiasta selvää ja ohjaan kysyjän oikean tiedon äärelle. Työ henkilöstöalalla on organisaatiomme sisäistä palvelutyötä.

Olen urani aikana oppinut valtavasti kokeneemmilta kollegoilta, ja se on ollut valtava voimavara. Työnantajalta olen saanut kaiken tuen ja koulutuksen, mitä olen halunnut ja tarvinnut. Muutoksen johtaminen on se vahvin osaamiseni, ja siihen haluan keskittyä.

Vapaa-ajallani harrastan puutarhanhoitoa. Omassa puutarhassa rikkaruohojen nyppiminen on ihan loistavaa vastapainoa työlle. Rakastan luonnossa olemista ja käyskentelyä, etenkin koiran kanssa. Sen lisäksi kuntosaliharjoittelu kuuluu vahvasti elämääni."

Maanpuolustus on lähellä Pian sydäntä

Maanpuolustus on lähellä Pian sydäntä

Pia Kosola, osastosihteeri, Pääesikunnan logistiikkaosasto

Kuva Puolustusvoimat"Olen ollut Puolustusvoimien palveluksessa 20 vuotta. Halusin Puolustusvoimille töihin, koska maanpuolustus on lähellä sydäntäni. Miesvaltaisella alalla työskentely on mielestäni myös reippaampaa ja suorempaa ja koen sen enemmän omakseni. Ennen Puolustusvoimia olen työskennellyt kunnalla, valtiolla ja yksityisellä puolella.

Tämänhetkiseen työnkuvaani kuuluu lähinnä sotavarustepäällikön kalenterista vastaaminen, hänen puheluihinsa vastaaminen ja puheluiden välittäminen hänelle. Luonnollisesti avustan häntä muutenkin aina tarpeen mukaan. Toimin myös osaston HR-sihteerinä, eli hoidan muun muassa loma- ja virkavapaa-asioita ja työaikakirjanpitoa. Toimin osastosihteerinä, joka on talousasioiden sijainen. Vuoden 2015 alussa Pääesikunnan materiaaliosasto ja logistiikkaosasto yhdistyvät ja viidestä sihteeristä jäljelle jää kaksi. Toinen sihteereistä hoitaa johdon sihteeripalveluita, joten minun tehtäväkseni jää hoitaa koko osaston muut sihteeripalvelut.

Työssäni vaaditaan prosessien hallintaa, osaston toimintatapojen tuntemusta, tiedonhallinan taitoja, kielitaitoa ja järjestelykykyä. Tehtävässä on eduksi olla sosiaalinen ja kiinnostunut uusista asioista.

Työn ohessa voi kouluttautua

Työpäiväni aikana hoidan monenlaisia tehtäviä, kuten vastailen sotavarustepäällikön puheluihin ja sähköposteihin, noudan ja jaan osaston postin, varaan kokoustiloja ja tilaan kahvituksia eri tilaisuuksiin. Kuulun Pääesikunnan ja Helsingin varuskunnan hyvinvointitoimikuntiin ja niihin liittyen käyn kokouksissa ja pohdin millaisia tapahtumia tai asioita voitaisiin järjestää, jotta henkilökunta voisi hyvin.

Olen ehtinyt puolustusvoimissa oloni aikana olla monissa eri paikoissa sihteerin tehtävissä, kuten Merisotakoululla, Helsingin sotilasläänin esikunnassa, Pääesikunnan teknillisellä kehitysosastolla ja nyt sotavarustepäällikon sihteerinä. Työn ohessa pääsee kouluttautumaan, kun esittää esimiehelle koulutusta, josta on hyötyä omissa työtehtävissä nyt tai tulevaisuudessa. Olen työn ohessa suorittanut atk-tukihenkilökoulutuksen sekä sihteerin ammattitutkinnon.

Tulevaisuudessa haluaisin tehdä työtä, jossa saan olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Minua kiinnostaisi paljon esimerkiksi viestintäala tai jokin koulutusalaan liittyvä tehtävä. Myös johdon sihteeritehtävät tuntuvat edelleen kiinnostavilta."

Juha on arkistoinnin ammattilainen

Juha on arkistoinnin ammattilainen

Juha Västilä, arkistonhoitaja, Ilmavoimien esikunta

Kuva Puolustusvoimat"Olen ollut Puolustusvoimilla töissä noin puolitoista vuotta. Koulutukseltani olen humanististen tieteiden kandi ja gradua vaille maisteri. Ennen Puolustusvoimia työskentelin pätkiä määräaikaisena arkistonjärjestämisprojekteissa kuten Maakunta-arkistolla ja oppilaitoksissa.

Hain Puolustusvoimille, koska avoinna ollut työtehtävä oli sitä, mitä halusin. Vastuun määrä ja työtehtävä tuntuivat sopivalta lyhyiden määräaikaisten työpätkien jälkeen. Ajattelin, että valtion työpaikka on myös turvallinen ja luotettava.

Työssäni vastaan kirjaamon toiminnasta ja toimin kirjaamotiimin vetäjänä. Työssä tarvitaan arkistoinnin ja asiakirjahallinnan tuntemusta. Lisäksi PVAH:n tunteminen on oleellista, ja yleensä puolustusvoimien arkistojärjestelmän tunteminen. Puolustusvoimien omat järjestelmät oppii tietysti työn ohessa. Järjestelykykyä tarvitaan, koska usein on pieniä mutta pitkäkantoisia projekteja, joita pitää pystyä pyörittämään.

Toisia autetaan

Työpäivien kulku vaihtelee, toisinaan kestää useampi viikko järjestää arkisto tai hävittää vanhoja asiakirjoja. Sitten on pienimuotoisia hommia kuten seuraavan vuoden tilattavia lehtiä.

Työssäni saan jatkuvasti olla tekemisissä eri ihmisten ja koko esikunnan kanssa, tässä oppii tuntemaan koko talon toiminnan. Haastavinta on se, miten saa oman toimialan tärkeyden tuotua esille, koska ydintehtävä puolustusvoimissa on kuitenkin jotain täysin muuta kuin paperien säilyttäminen. Jotkut käytännöt ovat myös olleet aika vanhoja, ja puolustusvoimien arkistoinnissa onkin vielä kehitettävää.

Tiimissämme on hyvä yhteishenki. Toisia autetaan ja yritetään ennakoida, milloin avuntarvetta voisi olla. Meillä on liukuva työaika, tosin kirjaamossa on jonkun aina päivystettävä virka-aikaan. Tulevaisuudessa haluaisin olla jossain enemmän asiaintuntija- ja kehittämistehtävässä, vaikka puolustusvoimissa."

Huilunsoiton opettaja lähti sotilassoittajaksi

Huilunsoiton opettaja lähti sotilassoittajaksi

Sari Vaittinen, huilisti, äänenjohtaja, konserttimestarin sijainen, Laivaston Soittokunta, Merivoimien esikunta

Kuva Puolustusvoimat"Valmistuin Kuopion konservatoriosta huilunsoiton opettajaksi vuonna 2001 ja jatkotutkinnon suoritin kolme vuotta myöhemmin. Huilunsoiton opettajana olen työskennellyt mm. Kuopion konservatorion alaisissa musiikkiopistoissa.

Määräaikainen työsuhteeni Kuopiossa oli päättymässä kun näin ilmoituksen, jossa haettiin huilistia Laivaston Soittokuntaan. Tein työn ohessa jatko-opintoja Turkuun ja halusin muuttaa lähemmäksi opintoja. Tulin valituksi koesoitossa, ja tähän mennessä olen ollut Puolustusvoimien palveluksessa jo yli seitsemän vuotta. Työssä vaaditaan tietenkin musikaalisuutta ja oman instrumentin hyvää hallintaa sekä kykyä ja halua kehittää omaa osaamistaan. Muusikolta vaaditaan myös paineensietokykyä, hyvää fyysistä kuntoa, ihmissuhdetaitoja sekä kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Laivaston Soittokunnassa on päällikkö-kapellimestari, 20 soittajaa ja toimistosihteeri. Työpaikan ilmapiiri on enimmäkseen myönteinen, vaikka tyytymättömyyttä ja ristiriitojakin välillä esiintyy. Huumori toimii usein ilmapiirin hoitajana, meillä onneksi nauretaan paljon!"

Treenausta ja keikkoja

"Sotilasmuusikon aamu alkaa useimmiten yksityisharjoituksella ja nuotistonhoitoon liittyvillä tehtävillä. Sen jälkeen on kapellimestarin johtama yhteisharjoitus tai harjoitusta pienyhtyeissä. Samana päivänä voi olla vielä esiintyminen tai useampia, lähellä tai kaukana.

Valitettavasti soittokunnalta puuttuu riittävät yksityis- ja yhteisharjoitustilat ja joudumme työskentelemään vanhanaikaisissa ja riittämättömissä tiloissa. Parhaimmillaan soittaminen kuitenkin tarjoaa hienoja esiintymisiä ja onnistumisen iloa.

Puolustusvoimissakin muusikon arkeen kuuluu matkustamista, pitkiä päiviä vaihtelevissa olosuhteissa, tiukkoja aikatauluja ja kiirettä. Osaamistamme voimme kehittää esim. musiikkikursseilla ja -tapahtumissa sekä sotilasammatillisilla kursseilla.

Puolustusvoimat tarjoaa työtehtäviä todella laajalla skaalalla. Itsellänikään ei aiemmin ollut käsitystä siitä, kuinka monen eri alan osaajia täältä löytyy."