Naton rauhankumppanuus

Puolustusvoimat osallistuu Naton kumppanuustoimintaan ja yhteistyöhön.

Kumppanuusyhteistyön keskeinen tavoite on sotilaallisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeita varten.

Yhteistyön sotilaallisia painopistealueita ovat Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistuminen sekä tiedonvaihto ja yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen.

Suomi osallistuu kahteen Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon, jotka ovat KFOR Kosovossa ja Resolute Support Afganistanissa.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Suomi on ollut myös Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (Euroatlantic Partnership Council eli EAPC) jäsen vuodesta 1997.

Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (Enhanced Opportunities Program eli EOP) vuonna 2014. Tämä on Suomelle hyödyllinen mahdollisuus Nato-suhteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Naton koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin sekä yhteisiin harjoituksiin Suomi osallistuu kansallisista lähtökohdistaan. Koulutus- ja harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa harjoituksissa. Vuosittain Suomi on mukana noin kahdessa sadassa koulutustapahtumassa ja 15–20 harjoituksessa.

Suomi edistää tiedonvaihtoa Naton kanssa turvallisuusympäristön tilanteesta ja sotilaallisesta varautumisesta. Lisääntynyt tiedonvaihto ja yhteinen tilannetietoisuus Itämeren alueella lisää vakautta ja parantaa sotilaallisen toiminnan ennakoitavuutta alueella.

Suunnittelu- ja arviointiprosessin (Partnership for Peace Planning and Review Process eli PARP) merkitys säilyy keskeisenä Suomelle. Osana PARP-prosessia laadittavat kumppanuustavoitteet tukevat Suomen puolustusvoimien kehittämistavoitteita.

Suomen Nato-yhteistyöstä