Biouhat tunnistetaan luotettavasti myös kenttäolosuhteissa

7.12.2016 9.38
Tiedote

Nykyaikainen geenimonistusteknologia auttaa taudinaiheuttajamikrobien tunnistamisessa.

Biologisella uhalla tarkoitetaan esim. mikrobin aiheuttamaa joukkosairastumista, jota ei voida hoitaa normaalitoimin. Biologinen uhka voi olla luonnollisesti syntynyt epidemia, mutta sen taustalla voi olla myös taudin tahallinen levittäminen eli bioterrorismi tai biologisen aseen käyttö. Biouhkia voidaan tehokkaasti vähentää ehkäisemällä paikallisten epidemioiden syntyä.

Ensi viikolla Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa "Rapid Identification of Selected Pathogens in Biothreat Preparedness" tutkittiin kenttäkäyttöön soveltuvia tunnistusmenetelmiä ja niiden luotettavuutta. Tutkimuskohteina olivat jänisrutto-, pernarutto- ja ruttobakteerien sekä influenssa A -viruksen tunnistusmenetelmät. Lisäksi tutkittiin näytteiden esikäsittelymenetelmiä ja yleisimpiä varuskunnissa kiertäviä hengitystieinfektioita aiheuttavia adenoviruksen alatyyppejä.

Taudinaiheuttajamikrobien nopea tunnistaminen on tärkeää, jotta vastatoimet voidaan aloittaa ripeästi. Perinteiset tunnistusmenetelmät ovat usein hitaita. Luotettavat, helppokäyttöiset ja kenttäolosuhteisiin sopivat menetelmät, kuten reaaliaikainen geenimonistusmenetelmä, tehostavat operatiivista toimintakykyä biouhkatilanteessa. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös normaalioloissa.

Markos Mölsän väitöskirja "Rapid Identification of Selected Pathogens in Biothreat Preparedness - Nopea taudinaiheuttajien tunnistaminen biologisiin uhkiin varauduttaessa" tarkastetaan perjantaina 16.12.2016 Helsingin yliopistossa.
Julkinen väitöstilaisuus pidetään klo 12.00 osoitteessa Kytösuontie 9 (Hammasklinikka), Helsinki.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://www.doria.fi/handle/10024/129855